Yksilö saa alkunsa kahdesta solusta

Ihminen saa alkunsa kahden solun yhtymisestä äidin sisällä. Hedelmöitynyt munasolu alkaa jakautua jo 24 tunnin kuluttua hedelmöityksestä.

Alkio muuttuu ja kehittyy huikean nopeasti ja alkeellinen sydänkin alkaa sykkiä jo kolmen viikon kuluttua munasolun hedelmöitymisestä.

Sydän ja keuhkot toimivat partnerisuhteessa

Sydän on varsin tehokas pumppu, jonka kaltaista insinöörit eivät vielä ole onnistuneet rakentamaan. Sydän on oikeastaan kaksi sarjaankytkettyä pumppua. Sydämen läppä muistuttaa toiminnaltaan takaiskuventtiiliä.

Keuhkot huolehtivat elimistön hapensaannista. Sydän ja keuhkot toimivat yhteistyössä: keuhkoilla napataan elimistöön ilman sisältämä happi, jonka sydämen pumppaama veri kuljettaa kaikkialle elimistöön.

Elämme sovussa mikrobien kanssa

Bakteerit tuntuvat kiusanhengiltä mutta ovat välttämättömiä ihmisen ruuansulatukselle. Bakteereita on ihmisen suussa, mutta erityisen paljon niitä on suolistossa, jossa ne hajottavat jo osittain sulanutta ruokaa edelleen.

Maksa ja haima ovat välttämättömiä ruuansulatuksen kannalta ja munuaiset huolehtivat kuona-aineiden poistosta virtsaan.

Syömme saadaksemme tarpeellisia aineita ja energiaa

Ruoka matkaa elimistössämme suusta ruokatorveen, sieltä mahalaukkuun ja yhä eteenpäin suolistoon. Mahalaukussa ruoka vatkautuu rankoissa olosuhteissa ja suolistossa mikrobit hajottavat jo sulanutta ruokaa edelleen.

Ihmisen energiankulutusta voi verrata auton polttoaineen kulutukseen, vaikkakin nämä toimivat melko eri tavalla.

Suu puhuu, korva kuulee, silmä näkee

Ei ole sattumaa että puhumme juuri suulla, puhuessamme tarvitsemme nimittäin uloshengitysilmaa. Suun avulla pystymme ilmaisemaan itseämme varsin monipuolisesti.

Korva mahtuu päässämme pieneen tilaan ja on erinomainen laite, jolla otamme vastaan ääniaaltoja.
Silmä puolestaan muistuttaa kameraa ja vastaanottaa fotoneita. Kuulo- ja näköaistimukset syntyvät aivoissa.

Aivot kykenevät huikeisiin suorituksiin

Ihmisaivojen kaltaista tietokonetta ei ole pystytty vielä rakentamaan. Rinnakkaisuuden ansiosta aivot pystyvät varsin huikeisiin suorituksiin.

Tutkijoilla on jo alustavaa näkemystä siitä, miten ihmisaivot käsittelevät tietoa ja miten muisti toimii aivoissa.

Aivot muovautuvat harrastusten ja muiden tekemisten myötä, ja miehen ja naisen aivoissa on todettu pieniä eroja.

Ihmisessä virtaa sähköä

Ihminen ajattelee, tekee ja toimii nopeasti. Kiitos ripeydestä kuuluu hermoston sähköiselle viestiverkostolle. Viesti kulkee aivoista käsiin ja päinvastoin niin nopeasti ettemme huomaa viivettä lainkaan. Sähköä ihmisessä siirtävät ionit ja sähköisin elin on sydän.

Ihmisen keskusyksikkönä ovat aivot. Tutkijat ovat esittäneet uutta tietoa sekä ihmisaivojen solujen määrästä että unentarpeen syistä.

Ihmiskoneisto on tehty liikkumista varten - muuten koneisto rapistuu

Ihminen on luuston, lihasten ja nivelten osalta kehittynyt varsin energiatehokkaaksi liikkujaksi. Liikkuminen onkin itse asiassa aivan välttämätöntä, jotta elimistö pysyy kunnossa. Ihminen on kuin auto eli tehty liikkumaan.

Ihminen on vettä ja proteiinia

Ihminen koneena -ohjelmasarjan ensimmäisessä osassa puhutaan ihmisen rakennusmateriaaleista. Ohjelmasarjassa ihmiskoneistoa tarkastellaan luonnontieteiden ja insinööritieteen näkökulmasta. Ihminen on biologiaa, mutta myös fysiikkaa, kemiaa, biokemiaa ja mikrobiologiaa sekä varsin nerokasta luonnon insinööritaitoa, josta erinomaisia esimerkkejä ovat aivot ja sydän.

Ihminen koneena

9-osaisessa ohjelmasarjassa ihmiskoneistoa tarkastellaan luonnontieteiden ja insinööritieteen näkökulmasta. Ihmiskoneiston kuvaamiseen ei haeta mallia teknisistä vempaimista, mutta vertailua ei voi täysin välttääkään. Koko sarja on nyt kuunneltavissa netissä.