Torstaisin klo 11.00 - 11.45, uusinta seuraavana maanantaina klo 22.05
Oi rakkaat vanhemmat
Vanhemmuus on käynyt kovin mutkikkaaksi. Pitäisi päättää, ollako helikopteri- vai suihkukonevanhempi, luomu- vai teknovanhempi, kiintymys- vai raivarivanhempi. Entä minkälainen on hyvä vanhempi tokaluokkalaisten Pietari ja Hannes Kotilan mielestä? Valkoista valoa -ohjelman toimittaa Johanna Korhonen.
Reikiä päässä
Mitä ajattelu on, ja miksi se on sellaista kuin on? Miksi jo yksinkertainen päässälasku voi suistaa ihmisen raiteiltaan? Valkoisessa valossa Johanna Korhonen tekee ajattelutestejä ja kauhistuu.
Kuka on syrjäytynyt?
Kaikki paasaavat syrjäytymisestä. Siitä kuuluu olla normin mukaisesti huolissaan. Onko koko sana kehno yleiskäsite, joka peittää alleen sen, mistä oikeasti on kyse? Entä jos puhuttaisiin täsmällisesti köyhyyden, yksinäisyyden ja toimettomuuden yhdistelmästä? Toimittajana on Johanna Korhonen.
Minä olen elämä
Edith Södergran eli kivuliaan ja eristyneen elämän ja jätti jälkeensä runoutta, joka oli aikaansa edellä. Miten syrjäisen Raivolan asukas saattoi luoda ilmaisua, joka jokseenkin täydellisesti ylitti aikalaisten käsityskyvyn? Toimittajana on Johanna Korhonen.
Näin menestyt elämässä
Mitä on menestys, ja miksi sitä tavoitellaan? Auttaako aikataulutus, pinnistely, sitkeys? Valkoisessa valossa Johanna Korhonen opastaa vetelyyteen taipuvaisia suomalaisia Todellisiksi Menestyjiksi.
Rasva, ihra, läski
Terveysvalistus ja laihdutuksen kulttuuri ovat luoneet ilmapiirin, jossa ylipainoisen on vaikea elää. Mistä lähtien ja miksi ihmisen paino lakkasi olemasta yksityisasia, kysyy Johanna Korhonen Valkoisessa valossa.
- Kärsimyksen tie
Mikä saa aikuiset ihan järkevät ihmiset kiusaamaan toisiaan työpaikalla? Tutkijoiden mukaan kiusaamisen taustalla on aina kaksi tekijää: taistelu vallasta ja epävarmuuden tunne. Voiko työpaikkakiusaamisen yksinkertaisesti lopettaa, kysyy Johanna Korhonen Valkoisessa valossa.
- Rohkeus on tavallista
Kirjoissa ja elokuvissa esiintyy sankarillisia juutalaisten pelastajia ja kansanmurhan uhrien auttajia. Historia tuntee myös tavallisia sankareita, jotka ovat esimerkiksi uskaltaneet puuttua työpaikkansa talousrikoksiin tai korruptioon. Valkoisessa valossa Johanna Korhonen pohtii, mitä on rohkeus.
- Eurokone yskii
Eurokriisistä kirjoitetaan välillä suuria otsikoita, kun taas välillä siitä ei kuulu pitkään aikaan mitään. Mitä tarkoittaa väite, että "markkinapaniikki on laantunut, reaalitalous on yhä kriisissä"? Valkoisessa valossa Johanna Korhonen ihmettelee Euroopan talousmittareita, joista yksi köhii studion nurkassa.
- Katariina karmiva
Mitä tulee mieleen aiheesta Venäjän johtaminen? Ainakin karvalakkisia setämiehiä. Kauempaa historiasta löytyy myös naishallitsijoita. Valkoisessa valossa Johanna Korhonen pohtii, miten on mahdollista, että köyhästä saksalaisprinsessasta tuli Venäjän keisarinna Katariina Suuri?
- Uuno ja Väinö
Kun puhutaan suomalaisista sankareista, tulee kaikille mieleen Väinämöinen. Mutta kuka on nykyajan suomalainen Sankari? Kalevalan päivän Valkoisessa valossa Johanna Korhonen pohtii suomalaisen sankaruuden olemusta.
- Mitä meistä jää?
Keskiajan pergamentit ovat edelleen aivan lukukelpoisia, mutta miten käy meidän aanelosillemme ja digitallenteillemme? Kuinka paljon ja mitä meidän pitäisi koettaa tallentaa tuleville sukupolville, kysyy Johanna Korhonen Valkoisessa valossa.
- Liikemiehen saappaissa
Vielä jokin aika sitten yritysjohtajat olivat otsikoissa jonkinlaisina sankareina. Viime vuosina tuuli on kääntynyt. Miten johtajien pitäisi käyttäytyä ja kenelle he ovat pohjimmiltaan vastuussa, kysyy Johanna Korhonen.
- Entistä stylempi Jykä
Minkälainen ihminen pärjäsi ennen poliitikkona? Entä nyt? Valkoinen valo haastattelee menneisyyden haamuja ja stailaa johtavia nykypoliitiikkoja uskottavaan kuosiin. Ohjelmassa kuullaan myös skandaaliooppera.
- Onnea opaskirjoista
Löydä sisäinen buddhasi golfkentällä. Ryhdy miljonääriksi. Tee työtäsi tehokkaasti. Hätistä aikavarkaat. Tunnista tunteesi ja laadi niistä kartta. Lukuisat opaskirjat neuvovat tien parempaan elämään, mutta miksi niitä luetaan? Valkoisessa valossa Johanna Korhonen koettaa jalostua opaskirjojen avulla paremmaksi ja onnellisemmaksi ihmiseksi.
- Liika on liikaa
Kaupassa on tarjolla kymmenittäin hyviä jugurtteja, netissä miljoonittain kiinnostavia sivustoja. Missä kulkee runsauden ja liiallisuuden raja? Miten aivomme selviävät tilanteessa, jossa kaikkea on liikaa, kysyy Johanna Korhonen Valkoisessa valossa.
- Suomalaisin suomalainen
Suomessa on viritetty keskustelua rasismista. Mutta minkälainen pitäisi ihmisen olla, että olisi suomalainen? Johanna Korhosella on suomalainen nimi, mutta Valkoisessa valossa selviää, miten hän pärjää suomalaisuustestissä? Entä ei kai hän käytä testissä kiellettyjä aineita?
- Elämä ilman rahaa
Montako kertaa olet tänään ajatellut rahaa? Voiko ihminen elää kokonaan ilman rahaa - vieläpä rikkaassa länsimaassa, jossa kaikki pyörii rahan ympärillä? Johanna Korhonen kertoo ohjelmassaan Daniel Suelosta, joka elää kolmattatoista vuotta rahatalouden ulkopuolella.
- Noitana tuleen
Keskiajan noitavainoista tiedetään paljon juttuja, joista osa on tosia ja osa ei. Etupäässä tapetut eivät olleet edes noitia, vaan yhteisöjensä syntipukkeja kuka mistäkin syystä. Ovatko noitavainot taakse jäänyttä elämää? Johanna Korhosen Valkoista valoa kuullaan tänä vuonna torstaisin kello 11 ja uusintana keskiviikkoiltaisin kello 22.05.
- Onko meillä toivoa?
Joskus muinoin poliitikot lupasivat ihmisille parempaa tulevaisuutta. Nyt he uhkailevat yhä synkemmillä ajoilla, joihin meidän on vain sopeuduttava. Jouluviikon Valkoisessa valossa Johanna Korhonen kysyy, voimmeko saada toivon takaisin.
- Hammasharjan historiaa
Asiat eivät synny tyhjästä. Vetoketjun keksiminen liittyy rautateiden kehitykseen ja keltaisten liimalappujen syntytarinaan kuuluu kuorolaulu. Hampaiden puhdistamisen historia taas on samaan aikaan kiehtova ja karmiva tarina. Johanna Korhonen pohtii, miksi eurooppalaiset välttelivät hampaiden pesua niin pitkään.
- Pyssy kaapissani
Onko aseen säilyttäminen kotona ihmisoikeus? Entä jos omistaja sekoaa tai ase muuten päätyy vääränlaisiin käsiin? Pitäisikö suomalaisten kotiaseistuksesta keskustella muulloinkin kuin joukkosurmien jälkeen, kysyy Johanna Korhonen Valkoisessa valossa.
- Mukavien veikkojen kerho
Konsultit olivat ennen apu poikkeustilanteissa. Nyt heistä on tullut maan tapa: monessa organisaatiossa ei mikään tahdo onnistua ilman konsulttien tarjoamaa tukea. Konsulttityö on tunnetusti kallista, mutta onko se hintansa arvoista, kysyy Johanna Korhonen Valkoisessa valossa.
- Hyvää ikää kaikille!
Itsenäisyyspäivän Valkoisessa valossa Johanna Korhonen pohtii vanhuutta. Miksi media luulee vanhoja ihmisiä keskenään samanlaisiksi? Ja miksi ikä on ongelma, jos ei itselle, niin ainakin jollekin toiselle.
- Oli Suomes suuri yskä wuosi
Ensimmäiset merkinnät influenssasta ovat 1100-luvulta. Suomessa vuoden 1701 virsikirjan ajantieto-osaan on kirjoitettu vuodesta 1580: Oli Suomes suuri yskä wuosi. Valkoisen valon studiossa Johanna Korhonen hourailee flunssastaan, jonka vaarallinen muoto influenssa on tappanut porukkaa moninkertaisesti esimerkiksi maailmansotiin nähden.
- Hyvä vaimo, paha vaimo
Vaimon tarina alkaa historian alkuhämäristä. Antiikin tarinoiden Penelope oli hyvä vaimo, Troijan Helena paha. Hyvän ja pahan vaimon myytit elävät edelleen esimerkiksi iltapäivälehdissä. Rakkaus on vaimoksi ryhtymisen edellytyksenä vielä varsin uusi keksintö. Toimittajana Johanna Korhonen.
- Yhtä suurta keskiluokkaa?
Suomalaiset julistavat mielellään olevansa yhtä suurta keskiluokkaa, vaikka kaikki tietävät, että se ei ole totta. Luokka-asema on eräänlainen tabu: siitä pitää urkkia kiertoteitse. Valkoisessa valossa Johanna Korhonen pohtii tätä kiellettyä puheenaihetta.
- Presidentin puhe
Miten poliitikon pitäisi puhua! Miten ei? Miksi he aina jankuttavat vain pakoista, vajeista ja uhkista? Toivosta on puhetta hyvin harvoin. Johanna Korhonen on soluttautunut haamukirjoittajaksi Presidentinlinnaan jan koettaa kirjoittaa puhetta, jonka presidentti pitää uutenavuotena.
- Dioria vauvoille
Muotimaailma on suunnannut katseensa lapsiin. Totta kai vauvalla pitää olla 230 euron päällystakki! Mutta mitä, jos hän pulauttaa sen laikukkaaksi? Ja miksi tyttöjen vaatteet herättävät meissä aikuisissa niin suuria tunteita? Valkoinen valo yrittää saada lapset puetuksi edes jotenkin, kun ulkona on kurakeli.
- Lasten ääni
Onko lapsi täysivaltainen kansalainen? Suomi on allekirjoittanut YK-sopimuksen, jonka mukaan lapsilla on oikeus hoivaan, suojeluun ja puhevaltaan. Miksi lapsia ei haastatella, ja lapsen edusta puhuvat vain aikuiset? Valkoisen valon studion kaappaavat Johanna Korhoselta kaksi ekaluokkalaista: Pietari ja Hannes Kotila.
- Perintönä vaaralliset jätteet
Me nykyään elävät ihmiset jätämme tulevien aikojen ihmisille perinnön, joka on heille vaaraksi vielä kymmenien tuhansien vuosien kuluttua. Korkea-aktiivisen ydinjätteen lopullista hautaamista ei ole vielä edes aloitettu, ja lisää tulee koko ajan. Samaan aikaan kun esimerkiksi Saksa ja Japani ilmoittavat luopuvansa ydinvoimasta, Suomi rakentaa sitä iloisesti lisää.
Toimittajana Johanna Korhonen. - Maastamuuttajat
Suomalaisia ja ruotsalaisia muutti Amerikkaan satoja tuhansia paremman elämän toivossa ja nälkää pakoon. Suomesta on 150 viime vuoden aikana lähtenyt noin miljoona ihmistä. Suomeenkin on muuttanut muutamia ulkomaalaisia. Mitä on parku Suomen maahanmuuttajista, kun sitä vertaa maastamuuttoon? Toimittajana Johanna Korhonen.
- Paratiisin pimeä puoli
Veroparatiisi kuulostaa muutaman superrikkaan kivalta palmusaarelta mutta on tosiasiassa paljon pahempaa. Noin puolet maailman lainarahaliikenteestä kulkee veroparatiisien kautta. Suomalaisetkin suuryritykset toimivat niissä. Johtuuko kaikissa länsimaissa ilmenevä julkisen talouden kriisi siitä, että suuryritykset pakenevat veroja paratiiseihin? Toimittajana Johanna Korhonen.
- Triljoonien dollarien bisnes
Onko sota väistämätöntä? Sota käsitetään usein luonnonlain kaltaiseksi voimaksi, johon on vain varustauduttava ja valmistauduttava. Ja kun kovasti valmistaudutaan, sotahan sieltä ennen pitkää sitten tuleekin. Johanna Korhosen Valkoista valoa palaa kesätauolta ja kysyy, miksi sotaa ei käsitellä hirvittävänä epäonnistumisena.
- Sisäinen ruotsalaiseni
Vaikka suomalaisten mielestä Suomi ja Ruotsi ovat kertakaikkisen eri asioita, suomalaiset voivat olla väärässä. Naapurimaiden kulttuurit ovat niin samankaltaiset, että voisimme hyvin julistautua samaksi porukaksi. Valkoisen valon tuotantoryhmä matkustaa Uunisaareen etsimään sisäistä ruotsalaistaan.
- Idän ihmeitä
Me täällä Euroopassa pidämme itää, orienttia, toisaalta eksoottisena ja toisaalta käsittämättömänä maailmana. Silti ihmisiä ohjaavat kaikkialla samat elämisen ehdot, kuten ruoan hinta ja halu vaikuttaa elämänsä kulkuun. Valkoisessa valossa Johanna Korhonen arvelee, että arabimaailman kuohuntaa on helpointa ymmärtää ihmisen, ei järjestelmien näkökulmista.
- Ulkona Facebookista
Facebookilla on yli 800 miljoonaa käyttäjää. Palvelu on monelle tärkeä osa elämää. Kuinka usein Facebookissa vierähtää enemmän aikaa kuin käyttäjä oli alunperin suunnitellut? Johanna Korhonen kysyy, onko ihmisellä oikeutta elää Facebookin ulkopuolella, ja listaa palvelun päällimmäiset haitat.
- Työtön, työtön, työtön
Työttömiä on kahta lajia, hyviä ja pahoja. Hyvä on nöyrä, joustava ja valpas, eikä hän hetkeäkään ajattele mitään muuta kuin työllistymistä. Paha työtön on tyytyväinen aamulla, kun hänen ei tarvitse osallistua työmatkaruuhkaan, ja loikoo sohvalla hyvällä omallatunnolla. Johanna Korhonen kysyy, ovatko Suomen Virallisen Puhetavan mukaan sallittuja ainoastaan hyvät työttömät.
- Lasten ääni
Onko lapsi täysivaltainen kansalainen? Suomi on allekirjoittanut YK-sopimuksen, jonka mukaan lapsilla on oikeus hoivaan, suojeluun ja puhevaltaan. Miksi lapsia ei haastatella, ja lapsen edusta puhuvat vain aikuiset? Valkoisen valon studion kaappaavat Johanna Korhoselta kaksi ekaluokkalaista: Pietari ja Hannes Kotila.
- Naisen työ
Historiankirjoissa ei naisia liiemmin näy, mutta yleinen ymmärrys sanoo, että heitä on ollut olemassa yhtä paljon kuin miehiäkin. Jotain he ovat myös tehneet, eikä se jokin ole ollut pelkkää synnyttämistä ja kodinhoitoa. Esimerkiksi Turun naisista jo 1700-luvulla huomattavan suuri osa ansaitsi palkkatuloja kodin ulkopuolella. Joskus siihen kyllä tarvittiin apua Ruotsin kuninkaalta. Valkoisen valon toimittaa Johanna Korhonen.
- Takaisin luontoon
Onko luonto olemassa ihmistä varten, raaka-aineiden tai vaikka virkistyksen lähteenä, vai pitäisikö luontoa ajatella ihmisestä riippumattomana asiana ja arvona? Pitkänäperjantaina Johanna Korhonen kuuntelee lintujen kevätmekkalaa ja pohtii ihmisen kriisiytynyttä suhdetta ympäristöön.
- Mahdoton kuningatar
Monelle suomalaiselle on ratkaisevan tärkeää, että presidentti on mies ja vielä sellainen mies, jolla on nainen puolisona. Miten olisivat suomalaiset suoriutuneet eräästä aiemmasta hallitsijastamme, kuningatar Kristiinasta, joka oli miehekäs neiti-ihminen? Johanna Korhonen pohtii, miten kuningatar onnistui olemaan sellainen kuin oli.
- Terroristin tie
Millaisesta ihmisestä tulee terroristi? Huono-osaisesta, epäitsenäisestä, helposti johdateltavasta ressukasta? Mikään näistä määritelmistä ei sovi toimittaja Ulrike Meinhofiin, Saksan terroristeista tunnetuimpaan. Valkoisessa valossa Johanna Korhonen yrittää ymmärtää terrorismin syntyä.
- Kuka on vammainen?
Vammaisuuden historia on julmuuden ja sorron historiaa. Nyt eletään päällisin puolin korrektia aikaa, johon kuitenkin sisältyy vammaisten ulossulkemista ja näkymättömäksi tekemistä. Valkoisessa valossa Johanna Korhonen pohtii, kuka on kenenkin mielestä vammainen ja miten tästä on sopivaa puhua.
- Asenteiden historiaa
Ihminen pitää ajatuksiaan mielellään uusina ja ominaan, vaikka ne ovat vanhoja ja varastettuja tai vähintäänkin lainattuja. Suomessa keskustellaan nyt korkokengistä, perheen työnjaosta ja naisten rinnoista. Johanna Korhonen muistuttaa, että niin keskusteltiin renessanssiajan Firenzessä ja Venetsiassakin.
- Työn iloa
Tekniikka kehittyy, ja joidenkin ihmisten työ on muuttunut paljonkin. Vaikka esimerkiksi radio-ohjelmia voi tehdä sohvalla maaten, on työelämä vanhakantaisten käytäntöjen tannerta. Miksi, kysyy Johanna Korhonen ja tekee uuden aluevaltauksen Valkoisen valon rap-artistina.
- Vähän viiniä, kiitos!
Alkoholin haitoista tietävät kaikki, mutta ei kai viinakuoleman ainoa vaihtoehto ole absolutismi? Valkoisessa valossa opetellaan sanomaan: "Kiitos ei", ja tarjoilemaan hyvää viiniä hitaasti ja hilpeästi. Ohjelman toimittaa Johanna Korhonen.
- Diktaattori - nyt
Diktatuurin ytimessä ei ole diktaattori vaan ne ihmiset, jotka pitävät hänet vallassa. Diktaattorin oma elämä on yhdistelmä pelkoa, epävarmuutta, tolkuttomuutta ja usein myös vainoharhaisuutta. Monella diktaattorilla on taustallaan väkivaltainen lapsuus. Johanna Korhonen pohtii, miten diktatuuri on mahdollista.
- Iloinen veronmaksaja
Verojen maksamisesta on tapana ähistä ja puhista. Kuitenkin verojen maksaminen on nykyään helppoa verrattuna muutaman sadan vuoden takaiseen tilanteeseen. Valkoisessa valossa Johanna Korhonen muistuttaa, että silloin ovelle saapui joku tyly ja yleensä aseistautunut tyyppi apureineen.
- Uuden presidentin opas
Kansalaiset odottavat presidentiltä vaikka mitä: äitinä ja isänä esiintymistä, arvoja, työttömyyden poistoa, kaikkien ongelmien ratkaisemista, taikatemppuja ja viihdytystä. Valkoisessa valossa siivotaan presidentinlinnaa, pakataan muuttolaatikoita ja pohditaan instituution elämää.
- Hyvä vaimo
Aika moni suomalainen tuntuu haikailevan, että ennen oli kaikki paremmin, etenkin mitä tulee kotiin ja perheeseen. Millaista ennen sitten oli? Valkoisessa valossa Johanna Korhonen esittelee hyvän vaimon ohjeistuksia 1950-luvulta ja vieläkin kauempaa.
- Ymmärryksen taivas
Nykyajan turhauttavimmat keskustelut liittyvät usein uskontoon. Keskustelu siitä, saako koulun joulujuhlassa esittää seimikuvaelmaa, jatkuu samanlaisena vuodesta toiseen. Valkoisessa valossa Johanna Korhonen kysyy, olisiko uskonnosta mahdollista keskustella järkevästi, tiedon ja ymmärryksen pohjalta?
- Lehtikatsaus
Media ei voi elää ilman yleisön luottamusta. Luottamus on kovalla koetuksella, kun mediassa julkaistaan journalismina vähemmän jaloa aineistoa. Johanna Korhonen lukee suomalaista Seiskaa ja amerikkalaista Mother Jones -lehteä ja vertailee niiden lukijasuhteita. Kumpaankin luotetaan, mutta miksi?
- Seka-languagee, pliis!
Firmassa aiotaan suunnitella operationalisoimisen implementaatiota. On jokseenkin varmaa, että kukaan ei tosiasiassa aio tehdä mitään. Valkoisessa valossa Johanna Korhonen kysyy, miksi työelämässä käytetään tyhjää organisaatiokieltä ja suomeksi puhuttua englantia.
- Lähettäkää rahaa Yleen!
Miksi parku Ylen rahoituksesta jatkuu vuodesta toiseen ja yleisin asiaa koskeva lehtiotsikko kuuluu: Ylen rahoitus yhä levällään? Eikö tähän saataisi joku tolkku. Valkoisessa valossa Johanna Korhonen kerää 500 miljoonaa Ylen toiminnan rahoittamiseksi.
- Kuka pelkää muslimia?
Noin prosentti suomalaisista on muslimeja. Silti kolmasosa kansasta kertoo gallupissa pelkäävänsä, että islam on uhka länsimaiselle kulttuurille ja sivistykselle. Mitä ihmettä suomalaiset pelkäävät?
- Eurosoppa
Kuka on tunaroinut eurokriisin tähän malliin? Miksi yhteisvaluutta-alue kriisiytyi juuri nyt? Montako huippukokousta vielä pidetään? Valkoisessa valossa Johanna Korhonen ja EKP:n lähettämä kokkipoikaharjoittelija Jean-Claude yrittävät saada eurokriisikeitoksesta syömäkelpoista.
- Rakkaus on selvänäköinen
Juutalainen filosofi Hannah Arendt rakastui nuorena opettajaansa, filosofi Martin Heideggeriin, josta myöhemmin tuli natsipuolueen jäsen. Rakastumisen vielä ymmärtää, mutta mikä sai Arendtin rakastamaan Heideggeria myös sodan jälkeen, koko elämänsä? Valkoisessa valossa Johanna Korhonen miettii, onko rakkaus sittenkään sokea vai pikemminkin selvänäköinen.
- Liikenneradio
Liikenteessä ihminen on pahimmillaan: itsekäs, röyhkeä, piittaamaton. Kaikkien mielestä on normaalia, ettei toisille tarvitse antaa tilaa eikä väistää, ellei ole pakko. Valkoisessa valossa Johanna Korhonen kysyy, voisiko liikenne olla jotain muuta kuin taistelua.
- Komiteatyö on mahdotonta
Valkoista valoa kilpailee keskiviikkona 26. lokakuuta Prix Europan musiikkiohjelmien sarjassa Berliinissä. Kilpailuun lähetetty ohjelma kuultiin maaliskuussa Yle Radio 1:ssä. Nyt tämä Johanna Korhosen komiteatyötä ruotiva kokonaisuus on mahdollista kuulla uudelleen.
- Reippauden harha
Suomessa mikään ei ole niin kovassa kurssissa kuin reippaus. Lesken pitää olla reipas hautajaisissa ja lapsen päiväkodin pihalla tai koulumatkalla. Työpaikoille kelpaavat vain reippaat; ujon ja hiljaisen on turha yrittää. Johanna Korhonen kysyy, mitä yritämme reippaudella peittää?
- Laulu ja valta
Muusikko ja valtio-opin tohtori Maija Pietikäinen havaitsi väitöskirjassaan, että laulu on maailman rakastamisen väline ja jopa väkivaltaa vahvempi voima. Valkoisessa valossa Johanna Korhonen pohtii laulun, vallan ja väkivallan välisiä yhteyksiä.
- Kaukosäädinkärsimystä
Suomalaiset ovat hankkineen koteihinsa tuhansilla euroilla elektroniikkaa, jota vain joka neljäs perheenjäsen osaa käyttää. Aika monista perheistä se joka neljäs puuttuu kokonaan. Työpaikoilla kaikki pitävät normaalina sitä, että työaika tuhraantuu erilaisten tietojärjestelmien käyttämiseen. Johanna Korhonen kysyy, onko tälle vaihtoehtoja?
- Roinan vangit
Valkoisessa valossa Johanna Korhonen käy toivotonta sotaa roinaa vastaan. Kun roina ottaa asunnossa ylivallan, auttaako edes ammattimainen raivaaja? Sisustuslehtien kuvissa suurinta ylellisyyttä on tyhjä tila. Moni nuori osaa karsastaa tavaraa, mutta lapsia on liki mahdoton vieroittaa synttärien muoviroinakasoista.
- Monikulttuurinen avioliitto
Elisabet Järnefeltillä oli onneton avioliitto ja 22 vuotta nuorempi rakastettu. Hän eli elämäänsä suomeksi, muttei koskaan oppinut kieltä täydellisesti. Hän oli usein onneton, mutta koki myös suurta iloa. Valkoisessa valossa Johanna Korhonen kysyy, mitä meiltä olisi jäänyt saamatta ilman tätä venäläistä maahanmuuttajanaista?
- Uskoa kaikki vai epäillä kaikkea?
Kumpi on parempi, uskoa kaikki vai epäillä kaikkea? Ainakin tämän kysymyksen mielekkyyttä on syytä epäillä. Johanna Korhonen uskoo, että kriittinen ajattelu helpottuu, jos oppii tunnistamaan tavallisimmat retorisen huiputuksen tekniikat.
- Vapaa-aika verolle
Ovatko suomalaiset laiskoja lortteja, joiden ainoa tavoite on päästä eläkkeelle? Talousherrat pitävät aiheesta mielellään seminaareja. Nalle Wahlroosin ajatus vapaa-ajan verosta sai Johanna Korhosen penkomaan tilastoja.
- On kivaa tappaa leikisti
Norjan joukkomurhan jälkeen moni riensi vakuuttamaan, että ampuja toimi yksin eikä edusta mitään ihmisryhmää, uskontokuntaa tai aatesuuntaa. Miksi tappaminen on mielestämme täysin yllättävä asia, joka ei liity kulttuuriimme, vaikka suurin osa koululaisista pelaa tappamispelejä?
- Tavallista kesää
"Ei sennin väliä o missä sitä nää muutamat lomaviikkonsa viättää." Kirjailija Sinikka Nopolan hahmo Likka paljastuu suureksi filosofiksi ja kesän ystäväksi. Kun emme vaadi kesältä liikaa, pysymme tyytyväisinä säästä riippumatta. Johanna Korhonen uskoo, että paras kesä voi olla tavattoman tavallinen.
- Toimittajat pihalla
Media-alalla muuttuu tätä nykyä kaikki: tekniikka, talous, tekeminen ja yleisösuhde. Informaatiota on tarjolla rajattomasti eikä sen välittämiseen tarvita välttämättä toimittajia. Johanna Korhonen kysyy, mitä toimittajien pitäisi sitten työkseen tehdä?
- Ruskean pelko
Valkoisessa valossa Johanna Korhonen pohtii, miksi ihmisten on yhä vaikeampi sietää toisiaan. Mitä on rasismi? Onko rasismia se, että huomauttaa ruskeaihoiselle naapurille väärin pysäköidystä autosta? Rasismi ei ole aate, vaan asenteiden ja tunteiden sekamelska, josta on mahdollista päästä eroon.
- Vippaa mulle satanen!
Neljän tuhannen vuoden takaisessa Babyloniassa korko oli 33 prosenttia - samaa tasoa kuin uusissa suomalaisissa vertaislainapalveluissa nyt. Maailmanhistoriassa valtakunnat ja kulttuurit tulevat ja menevät, mutta yksi asia pysyy: velka. Valkoisessa valossa Johanna Korhonen pyytää kuulijaa vippaamaan satasen.
- Elämä ilman kokouksia
Mitä tapahtuisi, jos kokoukset kiellettäisiin? Tai jos ne olisi pakko pitää seisten - tai joka tapauksessa ilman kahvia ja pullaa. Johanna Korhonen puhuu Valkoisessa valossa kokousten aiheuttamista kärsimyksistä.
- Aika, tila ja pyhä
Aikaa ei ole, vaikka sitä tulee koko ajan lisää ja kaikille tasaisesti. Ajan, tilan ja tyhjyyden puute tuottaa monenlaisia puutostiloja. Hiljaisen viikon Valkoisessa valossa Johanna Korhonen matkustaa Suomenlinnaan kuuntelemaan tyhjyyttä, etsimään tilaa ja pohtimaan pyhää.
- Sisäinen kureliivi haittaa hengitystä
Helppoa kuin hengittäminen. Entä jos hengittäminen on kaikkea muuta kuin helppoa? Lääkärien vastaanotoille ilmestyy nykyään paljon ihmisiä, joiden ongelmien syy on pinnallinen hengitys tai hyperventilaatio, ylihengittäminen.
- Väsymys yhteiskunnallisena voimana
Useimmat ihmiset ovat väsyneitä. Nukkumista ei kuitenkaan mainosteta muualla kuin patjamainoksissa. Nukkuminen on taloudellisesti tuottamatonta toimintaa ja siksi se on yhteiskunnassa aliarvostetussa asemassa.
- Töissä ollaan töissä
Johanna Korhonen pohtii Valkoisessa valossa, miksi työn idea on kateissa niin monilta työpaikoilta. Missiot ja visiot eivät paljon auta, jos joku luulee sähköpostien edelleenlähettelyä tärkeimmäksi työtehtäväkseen.
- Kelvoton nuoriso velttoilee
Nuoria ja nuoria aikuisia on Suomessa noin miljoona. Silti heidän äänensä ei kuulu läheskään yhtä kovaa kuin keski-ikäisten kailotus. Valkoisessa valossa Johanna Korhonen pohtii, miksi nuorten kelvottomuus jaksaa puhuttaa sukupolvesta toiseen.
- Kirkollisia kahakoita
Valkoisessa valossa Johanna Korhonen tekee laskutoimituksia ja pohtii, mistä Luther-säätiön rahat ovat peräisin. Entä miten amerikkalainen Missourin synodi vaikuttaa myös Suomessa?
- Kaikki minun puolueeni
Politiikanvastaisuus on muotia, mutta johan tätä epä-älyllistä kiukuttelua on jatkettu riittävän kauan. Valkoisessa valossa tuuli kääntyy, kun Johanna Korhonen tunnustaa rakastavansa politiikkaa ja koettaa aivopestä kuulijoita liittymään politiikkamyönteiseen sekakuoroon.
- Hiihtolomaturistit ja kiusallinen kansannousu
Hiki virtaa lentokentän jonossa, kun matkailija ei todellakaan tunne itseään kuninkaaksi. Suomalaiset matkailevat miljoonia kertoja vuodessa. Egyptin kansannousu sai suomalaisen median huolestumaan siitä, mistä nyt löydetään suomalaisille lämmitettyjä uima-altaita. Johanna Korhonen kysyy Valkoisessa valossa, onko matkailu ihanaa ja välttämätöntä?
- Kuinka Kestävyysvaje nitistetään
Valkoisessa valossa kesytetään mörköä nimeltä Kestävyysvaje. Johanna Korhonen tutkii tätä valtiovarainministeriön kehittelemää keskustelualoitetta ja miettii, onko sitä syytä pelätä oikeasti vai ei.
- Sietämätön maahanmuuttajanainen
Valkoista valoa -ohjelmassa Johanna Korhonen pohtii Hella Wuolijoen monipuolisuutta ja ihmettelee, mikseivät nykyiset yritysjohtajat kirjoita sivutöinään näytelmäkäsikirjoituksia.
- Pelon kulttuuri
Mitä pelkäämme? Voisimmeko lopettaa pelkäämisen? Millainen olisi Suomi, jossa ei pelättäisi? Johanna Korhosen toimittamissa Valkoista valoa -ohjelmissa käsitellään yhteiskunnallisia asioita puheen, puhelaulun ja musiikin keinoin. Tällä viikolla aiheena on pelon kulttuuri.
- Valkoista valoa
”Yhteiskuntapolitiikkaa käsittelevissä asiaohjelmissa ei yleensä soiteta renessanssi- tai barokkimusiikkia. Tässä soitetaan. Musiikki tuo ajatuksenkulkuun merkittävän lisäulottuvuuden, ja ohjelmanteossa on ollut kiehtovaa suunnitella ja toteuttaa näitä tekstin ja äänen välisiä yhteyksiä”, sanoo toimittaja, kirkkolaulaja Johanna Korhonen. Hän toimittaa vuoden alusta Radio 1:een uutta Valkoista valoa -viikottaisohjelmaa.
Johanna Korhonen pureutuu yhteiskunnallisiin aiheisiin puheen, puhelaulun ja musiikin voimalla.
