Lauantaisin klo 19.03 noin kerran kuukaudessa
Myyttinen ja mystinen Parsifal
Richard Wagnerin lumoava Parsifal soi suorana lähetyksenä New Yorkin Metropolitanista. Kristillisiä myyttejä, sekä idän ja lännen filosofiaa yhdistelevän suuroopperan nimiroolissa loistaa aikamme johtaviin tenoreihin lukeutuva Jonas Kaufmann.
Hovinarri Rigoletto seikkailee Metropolitanissa
Yksi maailman suosituimmista oopperoista, Giuseppe Verdin Rigoletto, soi suorana lähetyksenä New Yorkin Metropolitan- oopperan lavalla. Ohjaaja Michael Mayerin uusi produktio on siirtänyt oopperan tapahtumat Mantovan hovista Las Vegasin viihdemaailmaan.
Sukupolvensa Lohengrin Jonas Kaufmann Milanon La Scalassa
Milanon La Scalan kauden avajaisnäytökset ovat aina tapauksia. Jo etukäteen talon musiikillinen johtaja Daniel Barenboim sai monien italialaisten mielestä "Verdin kääntymään haudassaan", olihan hän valinnut paraatipaikalle Wagnerin Lohengrinin. Säveltäjäkaksikko viettää 200-vuotisjuhliaan kuluvana vuonna ja missään muualla Verdi-traditio ei ole niin pitkä, syvä ja pyhä kuin juuri La Scalassa. Ensi-illassa suuttumus kääntyi kuitenkin riemuksi, ennen kaikkea Jonas Kaufmannin suurenmoisen roolityön ansiosta. 43-vuotias saksalaistenori sai yleisön haukkomaan henkeään. Oman jännityksensä iltaan toi Elsan esittäjä Annette Dasch, joka hyppäsi Klaus Guthin ohjaamaan uuteen produktioon vain muutaman tunnin harjoituksella samana aamuna.
Oopperailta Lontoossa: Gaetano Donizettin Lemmenjuoma
Gaetano Donizettin vuonna 1832 valmistunut koominen ooppera Lemmenjuoma (L'elisir d'amore) nousi aikansa milanolaisyleisölle sananmukaisesti päähän. Se nautti konitohtori Dulcamaran ihme-eliksiiriä peräti 33 esityskertaa. Aikana, joka suosi romanttis-traagisia oopperoita, lukumäärä on huikea. Lemmenjuoman voittokulku on jatkunut katkeamattomana ensiesityksestä lähtien. Lontoon kuninkaallisesssa oopperassa äänitetty esitys tekee tälle säkenöivälle esirealistiselle komedialle täyttä oikeutta. Nemorinona laulaa tenori Roberto Alagna, Adinana sopraano Aleksandra Kurzak ja Dulcamarana loistaa baritoni Ambrogio Maestri. Musiikinjohto on Bruno Campanellan.
BBC:n Proms-festivaali 2012: Claude Debussyn Pelléas ja Mélisande
Action-ajan uuvuttamalle ihmiselle Claude Debussyn ooppera Pelléas ja Mélisande tarjoaa sielunhoidollista kanakeittoa. Ensihetkestä lähtien orkesteri johdattaa meidät unenomaiseen olotilaan. Säveltäjän hienostuneesti lainehtiva orkesteripaletti pitää kuulijansa varjoisassa maailmassa loppuun saakka. Tapahtumilla ei ole aikaa eikä paikkaa. Henkilöt vailla menneisyyttä ovat kohtalon vietävinä. Draaman ulkoiset tapahtumat ovat vähäiset; teos koostuu ennemminkin tunnelmanvaihdoksista. Maurice Maeterlinckin symbolistinen näytelmä tarjosi Debusylle juuri oikeanlaisen tekstin. Syntyi vallitsevista oopperakonventioista vapaa, ranskankielen lyyrisestä laulullisuudesta hengittävä teos. Jos Wagner oli räjäyttänyt pankin uusia uria aukovilla draamoillaan, onnistui Debussy tekemään näyttämömusiikin kumouksen hiljaisesti. Tämänvuotisten Promien avajaisviikolla teoksen johti John Eliot Gardiner.
Ennen Tristania - kysy tekijöiltä
Rakkautta, kuolemaa, petturuutta - ja viisi tuntia huippusolistien tulkitsemaa musiikkia. Wagnerin Tristan ja Isolde -ooppera tuodaan Helsingin Juhlaviikoilla tähän päivään koko saliin levittäytyvässä visualisoidussa versiossa kapellimestari Esa-Pekka Salosen, ohjaaja Peter Sellarsin ja videotaiteilija Bill Violan yhteistyönä. Miten Tristan ja Isolde syntyy aina uudelleen ja mitä se vaatii tekijöiltä? Kysy kaikki, mikä uudessa Tristanissa kiinnostaa. Tapaamme oopperan tekijäkaartin sekä solisteja Helsingin Musiikkitalossa keskellä harjoituksia suorassa radio- ja verkkolähetyksessä. Vieraina klo 14 alkaen baritoni Waltteri Torikka (Melot), sopraano Violeta Urmana (Isolde), ohjaaja Peter Sellars, kapellimestari Esa-Pekka Salonen sekä Juhlaviikkojen johtaja Erik Söderblom. Kysymykset klassisen musiikin verkkopalvelun palautelomakkeella, Yle klassisen Facebookissa, suorassa verkkolähetyksessä tai sähköpostitse klassinen.musiikki@yle.fi
- Kuuntele netistä: Tristan ja Isolde
Helsingin juhlaviikoilla kuultiin ja nähtiin lauantaina 18.8.2012 Musiikkitalon konserttisalissa vahvasti visualisoitu tulkinta Richard Wagnerin oopperasta Tristan ja Isolde. Esa-Pekka Salosen, ohjaaja Peter Sellarsin ja videotaiteilija Bill Violan yhteistyönä syntynyt näkemys sai ensiesityksensä Los Angelesissa vuonna 2004 ja on sen jälkeen nähty vaihtelevin kokoonpanoin mm. Pariisissa, Lontoossa, Tokiossa ja New Yorkissa. Helsingin esityksiin on saatu mukaan poikkeuksellisen upea esiintyjäkaarti. Huikeaa taitoa ja kestävyyttä vaativissa nimiosissa laulavat sopraano Violeta Urmana ja tenori Ben Heppner. "Mikä tahansa suuri oopperatalo maailmassa tekisi mitä tahansa saadakseen tällaisen porukan kertaheitolla kasaan. Meillä on ollut tuuria", sanoo Esa-Pekka Salonen.
- Maailman kantaesitys Savonlinnasta: Kimmo Hakolan La Fenice
Savonlinnan Oopperajuhlien tilausteos, Kimmo Hakolan 'La Fenice' on tragikoominen ooppera Venetsian oopperatalon palosta ja kahdesta hupaisasta sähkömiehestä. Konkurssi uhkaa - voiko pieni tulipalo pelastaa? Näitä ihmisiä ajavat uskollisuus, rakkaus, petos - ja ehtymätön energia eli kahden serkuksen luja ystävyys. Onko oikosulku voitto vai tappio? Oopperan maailman kantaesitys kuullaan suorana lähetyksenä Yle Radio 1:ssä.
- Karita Mattila 337-vuotiaana diivana Metropolitanissa
Jumaloitu laulajatar Emilia Marty on sananmukaisesti kuolematon. Hän omistaa ikuisen nuoruuden kaavan, jonka on saanut yli 300 vuotta sitten haltuunsa ollessaan Elina Makropulos. Säilyttääkseen salaisuutensa hän vaihtaa nimeä ja kotimaata kerran sukupolvessa. Leos Janácek sävelsi Karel Capekin fantasianäytelmän pohjalta oopperan Tapaus Makropulos (1926). Päähenkilön esittäjälle teos tarjoaa huiman roolin. Karita Mattila nähdään tehtävässä Kansallisoopperassa tulevalla kaudella. Pientä esimakua voi saada suoraan Metropolitan lavalta Lauantain ooppperaillassa. Esityksen johtaa tshekkimestari Jiri Belohlávek. Kuuntele Karita Mattilan tuore haastattelu suoraan New Yorkista.
- Gounod'n Faust soi Covent Gardenista
Tarina miehestä, joka myi sielunsa paholaiselle on tunnettu eurooppalaisessa perinteeessä jo 1500-luvulta alkaen. Aihe on synnyttänyt lukemattomia taideteoksia, joista kuuluisin on Goethen Faust. Siihen perustuu myös Charles Gounod'n aina yhtä suosittu Faust.
Lauantaisin suunnilleen kerran kuukaudessa nousee oopperaradiointien esirippu maailman eri näyttämöillä.
Oopperakauden ohjelmistossa on useita suoria lähetyksiä New Yorkin Metropolitanista, mutta tarjolla on esityksiä myös mm. Lontoon Covent Gardenista ja Wienin Valtionoopperasta.
Metropolitanin oopperaesityksiä ei tekijänoikeudellisista syistä ole mahdollista kuulla jälkikäteen Internetin kautta, mutta illan esityksen aikana studiossa käytävät mielenkiintoiset studiovieraiden kommentit ja keskustelut jäävät myös nettikuunteluun.
