Lauantaisin klo 16.05 - 17.00, uusinta sunnuntaina klo 7.03
Näyttelijän levyvalinnat vievät mielikuvitustripille tai lapsuuden turvaan
Näyttelijä Kristofer Möller tutustui klassiseen musiikkin lapsuudenkodissa isän kertoessa hauskoja tarinoita musiikin lomassa. Teini-ikäisenä Möller menetti molemmat vanhempansa, ja musiikki tarjosi lohtua, mutta myös suurta iloa. Se vei villeille mielikuvitusmatkoille ja avasi uusia tunnemaailmoja. Omasta pianonsoittotaidosta taas on ollut hyötyä näyttämöllä. Toimittajana Eva Tigerstedt.
Taloustieteilijän lempilevyt vokaalimusiikkia
Aalto-yliopiston professori Sixten Korkman kiinnostui klassisesta musiikista lapsuudessaan kun hän kuunteli äitipuolensa Sibelius-soittoa. Korkman opiskeli sitten itsekin pianonsoittoa ja lauloi Vaasassa nuorisokuorossa. "Musiikki on yksi elämän ulottuvuus, joka poikkeaa merkittävästi monista muista asioista. On tärkeää, että lapsia ja nuoria opetetaan kuuntelemaan musiikkia", toteaa Korkman. Tässä ohjelmassa soitettavaan musiikkiin liittyy paljon rakkaita muistoja.
Suurta orkesterimusiikkia ja pieniä kuoropolkuja
Sibelius-Akatemian sinfoniaorkesterin intendentti Tuulikki Närhinsalon ja näyttelijä, teatterinjohtaja Timo Närhinsalon mittava levyhylly on muuttanut pariskunnan mukana pitkälle toistakymmentä kertaa. Matkan varrella levyja on tullut lisää ja osasta on myös luovuttu. Tähän ohjelmaan he valitsivat niitä merkittäviä levyjään, joista eivät halua luopua.
Isän kaunis perintö
Sellotaiteilija Riitta Pesolaa ympäröi lapsuudessa klassinen musiikki, ja isän tohtori Rainer Pesolan levyhyllystä löytyi jatkuvasti aarteita. Musiikin kuuntelu on nykyisellä esiintyvällä taiteilijalla, kamarimuusikolla ja Tapiola Sinfoniettan soolosellistillä edelleen yhtä aktiivista kuin lapsuudenkodissa, säveltäjien kirjo vain on laajentunut. "Meillä soi aina elämän taustamusiikki", sanoo Riitta Pesola, joka muusikkoaviomiehensä kanssa kasvattaa kolmea soittavaa ja laulavaa tytärtä.
Balettikärpänen puri urheilulääkäriä
Ortopedi Eero Hyvärinen kiinnostui baletista hoitaessaan tanssijoiden vammoja. Nykyään Hyvärinen on tuttu vieras Suomen Kansallisoopperassa, jossa hän käy katsomassa lähes kaikki esitykset. Musiikki kuuluu muutenkin hänen arkeensa, sillä leikkaussalissa on hyvä keskittyä musiikkia kuuntelemalla.
Uutta, vanhaa ja mielenrauhaa
Lähes kolmikymmenvuotisen uran virolaisessa vanhan musiikin yhtyeessä Hortus Musicuksessa tehnyt huilutaiteilija Neeme Punder poimii tärkeiksi muodostuneita esittäjiä ja tulkintoja korkeasta levyhyllystään. Hänen suhteensa vanhaan ja uuteen musiikkiin saa perusteluja hyvin vanhoilta mestareilta - entisaikaan ei soitettu muuta kuin omaa musiikkia eikä vanhoihin kappaleisiin enää viitsitty palata. Nykymaailman villinnyt vanhan musiikin buumi on todella aikamme ilmiö.
Pääsiäisen aikaan Punderin perhe kokoontuu yhteiselle aterialleTallinnan vanhan kaupungin laidalla sijaitsevaan omakotitaloon. Vaikka kirkossa ei juuri käydä, perheessä on läsnä monta eri uskontoa, ja musiikkikin ulottuu varhaiselta keskiajalta tähän päivään.
- Musiikin ja saunan yhdistelmä rentouttaa parhaiten
Antti Pentikäinen on ollut Kirkon ulkomaanavun toiminnan johtaja vuodesta 2004. Työssään Pentikäinen joutuu aina välillä kohtaamaan erilaisia todellisuuksia ja palaamaan takaisin omaan todellisuuteensa eikä ristiriidan sovittaminen ole aina ihan helppoa.
- Esikuvina vanhat mestarit
"On kiva kuulla live-äänityksiä, joissa on aito musiikin tekemisen tuntu", sanoo 22-vuotias sellonsoiton opiskelija Joona Pulkkinen. Pulkkisen levylistalla on useita vanhoja äänityksiä, joiden esiintyjinä ovat sellisti Mstislav Rostropovitsh, tenori Jussi Björling ja kapellimestarit Herbert von Karajan ja Jevgeni Mravinski. Sibelius-Akatemiassa ja Brysselissä opiskeleva Joona Pulkkinen valmistautuu parhaillaan huhtikuussa pidettävään kansainväliseen Paulon sellokilpailuun.
- Musiikkia, muistoja, tunteita
Hämeenlinnassa eläkepäiviään viettävän Jaakko Tiaisen elämään kuuluivat vuosikymmenten ajan työelämään liittyvät asiat, työskentelihän hän Kansan Uutisten työmarkkinatoimittajana. Klassinen musiikki on ollut hyvä vastapaino arjelle ja rakas harrastus. Eläkkeellä olevaa journalistia onkin viehättänyt kontrasti työn ja hyvin kauniin klassisen musiikin välillä.
- Keltainen puutalo soi
Tässä perheessä nauretaan paljon. Yhteinen huumori auttaa keräämään voimia niihin äärimmäisen vaativiin ja kunnianhimoisiin töihin, joita laulajatar Anu Komsi ja kapellimestari Sakari Oramo kotimaassa ja maailmalla tekevät. Anu Komsilla on keikkoja ympäri maailmaa aina orkesterin solistina laulamisesta monologioopperoihin, ja Sakari Oramon ylikapellimestaripestit sijaitsevat Tukholmassa ja Lontoossa muiden vierailujen ohella. Myös yhdessä perustettua Kokkolan oopperaa pitää vaalia. Kun yhteinen hetki joskus löytyy, mikä silloin soi idyllisessä espoolaisessa puutalossa? Toimittajan pyynnöstä kumpikin valitsi suosikkinsa myös omasta levytuotannostaan.
- Musiikin taikaa - taikuutta musiikista
Uuden sirkuksen suomalainen tähti, taikuri Kalle Nio, esittelee musiikkivalintojaan, jotka hänen oman taiteensa tavoin liikkuvat sulavasti klassisen, populaarin ja elektronisen ilmaisun välillä.
- Suuria muotoja tyylirajoista välittämättä
Kari Lempiäinen on intohimoisesti ja monipuolisesti musiikkia kuunteleva harrastaja, jonka levyhyllystä löytyy monenlaista progressiivisesta rockista oopperaan ja klassisesta pianomusiikkista jazziin.
- Keskiössä käyrätorvi
Radion sinfoniaorkesterin soolokäyrätorvensoittaja József Hársin rakkaimpien levyjen listalla on paljon käyrätorvilevytyksiä. Hárs aloitti soittamisen 8-vuotiaana kotimaassaan Unkarissa. Musiikkiopinnot veivät hänet Saksaan ja matka jatkui sieltä Suomeen. RSO:ssa hän on soittanut nyt vuodesta 2006 alkaen. "Uusi musiikkitalo on suuri lahja orkesterilaisille, mutta siellä täytyy soittaa keskittyen koska kaikki virheetkin kuuluvat. Se ei ole helppo sali", toteaa Hárs, joka opiskelee nyt myös Sibelius-Akatemian kapellimestariluokalla.
- Toiminnanjohtaja rakastaa laulu- ja torvimusiikkia
Vantaan viihdeorkesterissa päivätyötään tekevä Päivi Loponen-Kyrönseppä nauttii musiikista laaja-alaisesti. Hän kuuntelee mielellään niin suuria orkesteriteoksia kuin popmusiikkiakin, mutta kun kyseessä ovat hänen lempilevynsä, on pääpaino laulumusiikissa.
- Toimittaja, johtaja, myyntitykki - musiikin ehdoilla!
Musiikkitoimittaja ja musiikkialan monitoimimies Matti Tuomisto on saanut kokea viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana klassisen musiikin radioaseman nousut ja tuhot toimittuaan Classic Radion ja myöhemmin Rondo Classic Radion johtajana ja musiikkipäällikkönä. Asema on vaihtanut omistajaa useasti - milloin oltiin amerikkalaisten ja milloin irlantilaisten armoilla, ja viime syksynä asema myytiin kiinalaisille. Potkuja ja uudelleenkiinnityksiä Tuomisto on siis kokenut huiman määrän. Tämän armoitetun tarinankertojan kontaktit musiikkimaailman tähtiin ja vaikuttajiin ovat vailla vertaa, ja itsekin hän on avannut monia uudenlaisia ovia suomalaista taide-elämää rikastuttamaan. Kaiken toiminnan yhteinen nimittäjä on musiikki.
- Rauhoittumista ja sormiharjoituksia
Kirjailija ja runoilija Hannele Huovi rakastaa musiikkia ja se on olennainen osa elämää. Hän itse ja hänen lapsensa ovat kuunnelleet ja soittaneet musiikkia aina. Perheen yhteisiin tilaisuuksiin kuuluvat tietyt tärkeät kappaleet. Hän kadehtii sellaisia taiteilijoita, jotka voivat töitä tehdessään kuunnella musiikkia, hänellä kun ajatus harhautuu silloin itse musiikkiin eikä töiden teosta tule mitään.
- Ruisleivän kaipuu
Antero Moilaselle klassinen musiikki on kuin ruisleipä, jota ilman ei kauan pärjää. VTT:llä erikoistutkijana toimiva Moilanen on jo kolmenkymmenen vuoden ajan määrätietoisesti sivistänyt itseään taidemusiikin avulla.
Vaikka musiikin maailma avautuikin
Sibeliuksen kautta, niin erityisen kiehtovana Moilanen pitää oman aikamme musiikkia. Ohjelmassa soi ennakkoluulottomasti rinnakkain sekä Rautavaara että Stockhausen. - Metallurgi ryhtyi eläkkeellä kirjakaupan apulaiseksi
Tekniikan tohtori Erkki Heikinheimo jäi keväällä eläkkeellä ja hakeutui kirjakaupan apulaiseksi. Siellä hän kohtaa päivittäin mielenkiintoisia persoonia ja keskusteluja. Rentoutuakseen hän kuuntelee Bachia ja Modern Jazz Quartetia. Uusia levylöytöjä ovat vokaaliyhtye Ensemble Norma ja säveltäjä Bohuslav Martinů.
- Pastori joulutunnelmissa
Pastori Kai Sadinmaa on jouluihmisiä. Hän rakentaa kotiin seimen, koristelee kuusen ja kokkaa jouluruokia. Musiikkimaku on laaja Johann Sebastian Bachin kantaateista Tuomari Nurmioon. Iltaisin hän poikkeaa lähikapakkaan parantamaan maailmaa ja kuuntelemaan vanhanajan iskelmiä.
- Oopperalaulajan rakkaimmat joululevyt
Tänä syksynä 80 vuotta täyttänyt oopperalaulaja Ritva Auvinen juhli syntymäpäiväänsä useilla konserteilla. On erittäin harvinaista että tämänikäinen taiteilija konsertoi ja että hänen laulukuntonsa on säilynyt näin hyvin. Joulun kynnyksellä kuullaan Ritva Auvisen rakkaita joululevyjä. Auvinen on kotoisin Sortavalasta, hän on yhdeksänlapsisen perheen nuorimmainen. Lapsuuden perhejouluissa laulettiin paljon yhdessä. Enkeli taivaan -virsi liittyykin juuri lapsuuteen.
- Kuorolaulun hurmaa
Diplomi-insinööri Marja Nuotio on suuren kansainvälisen elektroniikkayhtiön logistiikka- ja ympäristöpäällikkö, mutta vapaa-aikanaan hän etsiytyy kuorolaulun maailmaan ja mieluiten vielä menneisiin aikakausiin. Lapsuudessa isän työpaikanvaihdokset tekivät Nuotiolle tutuiksi Pyhäjärven, Nivalan ja Outokummun lapsi- ja nuorisokuorot, ja harrastusta hän on jatkanut laulutuntien lisäksi muinoin Amadeus-kuorossa ja nykyään Hiljaa Ensemblessä sekä Murtosointu-kuorossa.
- Sinivalkoiset suosikkilevyt
Pianotaiteilija Folke Gräsbeck on pitkän uransa aikana tehnyt yli viisikymmentä levytystä. Niin omia kuin muidenkin levyjä tulee kuitenkin kuunneltua tätä nykyä varsin harvoin - ammattimuusikon päivät kun jo täyttyvät musiikin tekemisestä ja harjoittamisesta. Erityisesti Gräsbeck tunnetaan suomalaisen musiikin armoitettuna tulkitsijana.
- Laulua kuorossa Atlantin yli
Musiikinopettaja, laulaja ja kuoronjohtaja Heidi Kankaanpää-Davidson lähti 1970-luvulla Yhdysvaltoihin vuodeksi opiskelemaan musiikkia, mutta jäi sille tielleen. Uuden mantereen musiikki on 35 ulkomaanvuoden aikana tullut tutuksi ja rikastanut kotimaisessa ja eurooppalaisessa traditiossa kasvanutta laulajaa.
- Viulunrakentajan lempilevyt eivät koostu pelkästään jousimusiikista
“Pidän oikeastaan kaikesta musiikista, joka on hyvin tehty”, viulunrakentajamestari Elina Kaljunen toteaa. Hän työskentelee ihanteellisessa puutaloympäristössä Kumpulassa ja töitä tehdessä tulee kuunneltua paljon radiota. Aamun ja aamupäivän viulunrakentaja kuuntelee mielellään klassista ja iltaa kohden musiikkivalikoima voi keventyä.
- Pianomusiikista jazziin
Helsingin Musiikkitalon toimitusjohtajan Katja Leppäkosken rakkaimpiin levyihin kuuluu useita pianolevyjä. Raumalta kotoisin oleva Leppäkoski on soittanut itsekin pianoa ja opiskellut sitä kotipaikkansa musiikkiopistossa. Myös huilunsoitto ja laulaminen ovat olleet rakkaita harrastuksia.
- Roozemanin perheen miesten kesken
Isänpäivän viikonlopun musiikkivieraana on isä poikineen. Pianisti Robert Roozeman muutti Alankomaista Suomeen vuonna 1990. Pianistin ammatti on vaihtunut vuosien saatossa kemistin uraan VTT:llä, mutta pianonsoitto kulkee rinnalla edelleen. Tosin suuren osan ajasta vie tällä haavaa omien lasten aktiivisessa musiikkiharrastuksessa mukana eläminen.
- Kirkkoherra Mauri Vihko - Muistamme rakkaitamme
Pyhäinpäivään sopivaa musiikkia omasta levyhyllystään valitsee Kauniaisten kirkkoherra Mauri Vihko. Karjalaisjuurilta Joensuun ja Vantaan kautta Floridaankin suomalaisten papiksi ehtineellä Mauri Vihkolla on vankka kokemus kirkkohallinnosta ja kirkon koulutustehtävistä, ja kansakoulunopettajavanhempien poika arvostaa suuresti opettajien Suomen musiikkielämälle luomaa perustaa. Kuorolaulajan kokemusta hän on kerännyt lapsesta asti, ja kuorossa hän tapasi musiikinopettajavaimonsakin.
- Musiikkia tunteella ja eläytyen
Ravintoasiantuntija Juhana Harju kertoo olevansa ahkera musiikin kuuntelija, ei niinkään analysoija. Hän harrastaa myös kuvataiteita, ja niinpä myös hänen ravinto- ja terveysbloginsa "Aamiainen ruohikolla" on nimetty tämän tunnetun taulun ja elokuvan mukaan.
- Musiikki on toimituspäällikölle "työvoiman uusintamista"
Helsingin Sanomien ulkoasusta vastaava toimituspäällikkö Hannu Pulkkinen harrastaa monipuolisesti musiikin kuuntelua, käy konserteissa ja musiikkijuhlilla sekä nauttii levymusiikista. Häntä kiinnostaa erityisesti improvisointi ja esitykset, joissa erilaiset musiikin tyylit sekoittuvat.
- Balettitanssijan tanssilliset mielilevyt
Suomen Kansallisbaletin ensitanssija Jani Talon rakkaimmat levyt liittyvät omaan työhön. Viimeisin suuri rooli on ollut Romeon osa Romeo ja Julia -baletissa ja parhaillaan työn alla on oma koreografia Schubertin Tyttö ja kuolema -jousikvarteton musiikkiin. "Musiikki antaa teokselle siivet, se luo tunnelmaa ja siihen voi myös hukuttautua", toteaa Talo musiikin ja tanssin liitosta.
- Tuttu ääni radioaalloilta
Olavi Sipilän ääni herättänee lukemattomissa radionkuuntelijoissa tutun ja turvallisen tunteen. Lähes neljänkymmenen vuoden mittaisen radiokuuluttajan uran jälkeen Sipilä eläköityi Yleisradion palveluksesta parisen vuotta sitten. Työtahti on säilynyt kuitenkin kiireisenä; alun perin Sipilä kouluttautui psykologiksi ja kalenteri täyttyykin nyt freelance-psykologin hommista.
- Muotoilija nauttii musiikista työn ohessa
Kierrätyslasista taidetta ja käyttöesineitä tekevä Jukka Isotalo kuuntelee kaunista musiikkia työhuoneellaan. Tuotteet syntyvät käsityönä lasista, jota ei voi uudelleen käyttää. Isotalolle tärkeitä ovat ekologiset arvot ja taidekäsityöläisenä hän haluaakin omalta osaltaan vaikuttaa ihmiskunnan hyvinvointiin.
- Musiikillisia harvinaisuuksia
"Bach avaa näkymän maailmankaikkeuteen ja klassinen musiikki saa ihmisen tuntemaan että elämällä on joku tarkoitus". Maatalous- ja metsätieteiden tohtori Esko H. Koskinen lainaa ihailemansa urkurin Helmut Walchan sanoja kun hän vastaa kysymykseen mitä klassinen musiikki merkitsee hänelle. Forssassa eläkepäiviään viettävä Koskinen soitti nuoruudessaan itsekin urkuja ja harrasti aktiivisesti klassista musiikkia. Levyjen keräily alkoi 1950-luvulla ja monet ohjelmassa kuultavissa äänitteistä ovat vanhoja vinyylilevyjä. Mutta joukossa on myös CD-levyjä. Niitä on hankittu muun muassa Kuhmon Kamarimusiikista, jossa Esko H. Koskinen on vieraillut jo yli 20 kertaa.
- Oopperanjohtajan kassakirstulla
Kamarineuvos Paavo Suokko on luotsannut sekä Suomen Kansallisoopperaa että Savonlinnan Oopperajuhlia vuosikymmenien ajan. Hänen hallintokaudellaan Kansallisooppera tähtäsi uuteen taloon ja Savonlinna kohti kansainvälistymistä. Tämä näköalapaikka on antanut mahdollisuuden olla tekemässä oopperahistoriaa suurten laulajatähtien kanssa.
- Musiikkineuvos Erkki Eskelinen: Koettelemusten kautta voittoon!
Sunnuntaina 9.9. 80-vuotispäiväänsä juhlakonsertin parissa Lieksassa viettävän musiikkineuvos Erkki Eskelisen tie muusikoksi ja musiikkikasvattajaksi on ollut täynnä odottamattomia käänteitä, sattumalta avautuneita polkuja, lannistumatonta sisua, tuoreita ideoita ja alussa jopa sodan melskettä.
- Musiikki on kirjailijalle luova voima
Kirjailija-kääntäjä Stefan Mosterille musiikki on alue, jossa kaikki on mahdollista. Se muistuttaa häntä siitä, että ihminen voi olla ja ajatella mitä vain. Musiikissa kuuluu koko elämän tunneskaala. Esikoisromaanissaan "Nelikätisen soiton mahdottomuus" musiikilla ja pianonsoitolla on keskeinen merkitys.
- Naisäänten juhlaa
"Ihmisääni on minulle kiehtovin instrumentti", toteaa ohjaaja Jaakko Nousiainen, jonka mielilevyjen joukossa on paljon naislaulajien levytyksiä. "Ranskalaisen sopraanon Patricia Petibonin äänessä on taipuisaa kepeyttä ja virtuoosisuutta." Nousiaisen levylistalla on useita barokkiteoksia, mutta myös 1900-luvun sävellyksiä. Berliinissä asunut musiikkiteatteriohjaaja on seurannut tiiviisti kaupungin kulttuuritarjontaa ja käynyt katsomassa monia Komische Operin esityksiä. Katso Jaakko Nousiaisen haastattelu.
- Ilon ja harmonian lähettiläs
Sibelius-Akatemian musiikkikasvatuksen lehtori Soili Perkiö jättää jälkeensä iloa ja harmoniaa missä päin maailmaa hän sitten kulkeekin. Vieraisiin kulttuureihin hän tutustuu paikallisten opastamana tanssin ja soittamisen kautta, musiikkiliikunnan ammattilainen kun on.
- Teatteriohjaajan blues on ihanaa valitusta
Juha Hurme on ohjaajana ja kirjailijana oman tiensä kulkija. Hän kertoo olevansa bluesartisti, vaikka toteuttaakin sitä teatterin ja kirjoittamisen kautta. Hurmeen musiikkimaku on laaja, mutta tärkein on blues.
- Intohimona venäläinen musiikki
Suomen Kansallisteatterin myyntineuvottelija Leena Ahvonen toimii aktiivisesti Pietarin Mariinski-teatterin ystävien toiminnassa. Hän on käynyt Pietarissa kulttuurimatkoilla yli 70 kertaa. Ahvosta viehättää 'venäläinen sielu' ja venäläinen taide sekä musiikki. Ohjelmassa kuullaan omakohtaisia ja mielenkiintoisia muistoja venäläisistä taiteilijoista ja Pietarin musiikkielämästä. Tutuksi ovat tulleet muun muassa oopperalaulajat Anna Netrebko ja Dmitri Hvorostovski.
- Isän kaunis perintö
Sellotaiteilija Riitta Pesolaa ympäröi lapsuudessa klassinen musiikki, ja isän tohtori Rainer Pesolan levyhyllystä löytyi jatkuvasti aarteita. Musiikin kuuntelu on nykyisellä esiintyvällä taiteilijalla, kamarimuusikollaja Tapiola Sinfoniettan soolosellistillä edelleen yhtä aktiivista kuin lapsuudenkodissa, säveltäjien kirjo vain on laajentunut. "Meillä soi aina elämän taustamusiikki", sanoo Riitta Pesola, joka muusikkoaviomiehensä kanssa kasvattaa kolmea soittavaa ja laulavaa tytärtä.
- Musiikkia, muistoja, tunteita
Hämeenlinnassa eläkepäiviään viettävän Jaakko Tiaisen elämään kuuluivat vuosikymmenten ajan työelämään liittyvät asiat, työskentelihän hän Kansan Uutisten työmarkkinatoimittajana. Klassinen musiikki on ollut hyvä vastapaino arjelle ja rakas harrastus. Eläkkeellä olevaa journalistia onkin viehättänyt kontrasti työn ja hyvin kauniin klassisen musiikin välillä.
- Näyttelijän rakkaat oopperalevyt
Näyttelijä Kari Hietalahti on oopperan ystävä. Savonlinnasta kotoisin oleva Hietalahti toimi 12-vuotiaana Savonlinnan oopperajuhlilla juhlaohjelmien myyjänä ja tutustui samalla festivaalin esityksiin. Yksi mieleenpainuvimmista kokemuksista oli Martti Talvelan esiintyminen Boris Godunovina. Kari Hietalahden upeimpiin elämyksiin kuuluu Wagnerin Ring, jonka hän näki muutama vuosi sitten Helsingissä. Mikä Wagner-hahmo hän itse haluaisi olla, se paljastuu ohjelmassa.
- Romanttisin värein maalattua
Maalarimestari Heikki Koposen levyhyllyssä paraatipaikan ovat vallanneet 1900-luvun edesmenneet suuret muusikot. Koposen molemmat pojat ovat ammattitason viulisteja, joten viulu soi niin livenä kuin levyllä perheen idyllisessä puutaloasunnossa Helsingin Koskelassa.
- Musiikillinen retki Suomenlinnaan ja suomalaisuuteen
Juhannuspäivän musiikillisen retken suomalaisiin maisemiin on valinnut Viipurissa syntynyt mutta Suomenlinnassa vuodesta 1945 asunut Emma Majamaa. Hänen muistonsa kulkevat kesäöisen järven yli kantaneesta haitarinsoitosta Pariisin Punaiseen myllyyn ja Edith Piafiin ja Karjalan kunnailta Äänisen aalloille.
- Fingerpori-piirtäjän lempilevyt
Sarjakuvataiteilija Pertti Jarla tunnetaan erityisesti useissa sanomalehdissä ilmestyvästä Fingerpori-sarjakuvasta. Musiikkimaultaan Jarla ei omasta mielestäään ole kaikkiruokainen, mutta monenlaisen musiikin parissa hän kuitenkin viihtyy.
- Oopperaa talon täydeltä, jopa keittiön katosta!
Urheilua kilpatasollakin harrastava naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Jussi Savonlahti
hurahti aikoinaan oopperaan ja intoutui vielä itsekin neljän lapsen isänä laulutunneille.
Miten tämä monelle vieras taiteenlaji avautui ja vakiinnutti paikkansa Savonlahden sydämessä
- siitä kertoo tarinan hänen levyvalikoimansa nuoruuden rytmeistä ja mehevä-äänisistä nais-
laulajista Kari Rydmanin haikeiden laulujen kautta kirkkaimpien oopperatähtien loistoon. Ja
tässä ohjelmassa ne tähdetkin laulavat itselleen tärkeitä sävelmiä.
Kotona Littoisissa omakotitalon sisäkattoihin asennetut kaiuttimet takaavat sen, että innokas
oopperafani saa uppoutua musiikkiinsa täydellisesti.Toimittajana on Anu Jaantila.
- Kulttuuriministerin levyhyllystä löytyy eppuja ja räppiä
Kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäen lempilevyihin lukeutuu muun muassa 90-luvun kotimaisia rock-klassikkoja, brittipoppia ja räppiä. Löytyykö hyllystä klassista?
- Koreografi kokee musiikin liikkeenä
Tanssija ja koreografi Jyrki Karttunen aloittaa syksyllä Helsingin
kaupunginteatterin yhteydessä olevan Helsinki Dance Companyn johdossa.
Karttunen on tuttu tanssin ystäville niin sooloteoksistaan kuin
oman Karttunen kollektiv -kokoonpanon kanssa esitetyistä teoksistakin. Nyt päästään ensimäistä kertaa tutustumaan Karttusen teosten takana oleviin musiikkeihin yhdessä taiteilijan itsensä kanssa.
Liikkeen ja musiikin suhteesta nousee Karttusen teoksien kautta esiin
yllättäviäkin puolia. - Intohimoina musiikki, matematiikka ja hajuvedet
Näistä levyistä en luovu -ohjelmassa vieraana on hajuvesiyrittäjä Sakari Penttinen. Musiikki on aina ollut Penttiselle merkittävässä roolissa, ja toiminut myös innoittajana uusien tuoksujen kehittelyssä.
- Äidin ja tyttären musiikkimuistoja
Äitienpäivän viikonlopun vieraina ovat äiti ja tytär, opettajat Leena-Maija ja Eve Alho. Eläkkeellä oleva äiti Leena-Maija on toiminut aikanaan Taivallahden koulun opettajana ja tytär Eve työskentelee musiikkileikkikoulun opettajana Espoossa musiikkiopisto Juvenaliassa. Suvussa on aina harrastettu musiikkia, laulettu ja soitettu yhdessä ja perheen lapsista on tullut myös ammattimuusikoita. Äitienpäivää vietetään perinteisesti yhdessä perheen kesäpaikassa.
- Suosikkitaiteilijan valitsemat pirteät ja haikeammat laulut
Pirkko Mannolan musiikkivalinnoista nousee esiin värikkään ja monipuolisen näyttelijän ja laulajan
uran kohokohtia, ja levyiltä löytyy myös musiikkia joka oli tärkeää hänen elokuvaohjaajamiehelleen Åke Lindmanille.Tytär Heidi on ansioitunut kuorolaulaja, jonka musiikkikasvatukseen Pirkko-äiti on satsannut aivan eri tavalla kuin omassa lapsuudessa Valkeakoskella oli tapana.
- Musiikkia tunteella ja eläytyen
Ravintoasiantuntija Juhana Harju kertoo olevansa ahkera musiikin kuuntelija, ei niinkään analysoija. Hän harrastaa myös kuvataiteita, ja niinpä myös hänen ravinto- ja terveysbloginsa "Aamiainen ruohikolla" on nimetty tämän tunnetun taulun ja elokuvan mukaan.
- Kuvataidetta ja musiikkia
Ateneumin taidemuseossa työskentelevä näyttelyintendentti Riitta Ojanperä on harrastanut jo lapsuudessaan viulunsoittoa ja soittoharrastus on alkanut viime vuosina uudelleen. Hän on ollut mukana Helsinginkadun filharmonikoissa. Levyvalintojen kautta muistellaan nuoruusaikaisia musiikkielämyksiä Savonlinnan Oopperajuhlilla ja myös helsinkiläisissä elokuvateattereissa. Musiikki ja kuvataide yhdistyvät kun Klamin Kalevala-sarja tuo mieleen suuren Kalevala-näyttelyn ja Debussyn Faunin iltapäivä Magnus Enckellin maalaukset.
- Suuria muotoja tyylirajoista välittämättä
Kari Lempiäinen on intohimoisesti ja monipuolisesti musiikkia kuunteleva harrastaja, jonka levyhyllystä löytyy
monenlaista progressiivisesta rockista oopperaan ja klassisesta pianomusiikkista jazziin."En haluaisi nimittää itseäni jazzmieheksi enkä rockmieheksi enkä klassiseksikaan mieheksi. Kaikista tyyleistä ja genreistä löytyy hyvää musiikkia. En pidä itseäni missään lokeron sisällä."
Näin luonnehtii musiikkimakuaan erikoissuunnittelija Kari Lempiäinen. - Piispa Irja Askolan koskettavat musiikkimuistot
Helsingin hiippakunnan piispan Irja Askolan jokapäiväiseen elämään kuuluu musiikki, kun hänen kodissaan pidettävät kokoukset aloitetaan usein yhdessä lauletulla virrellä. Musiikkia saa kuunnella myös monissa työhön liittyvissä tilaisuuksissa. Irja Askolan valitsemat mielilevyt herättävät elämyksellisiä muistoja.
- Piispa Irja Askolan koskettavat musiikkimuistot
Helsingin hiippakunnan piispan Irja Askolan jokapäiväiseen elämään kuuluu musiikki kun hänen kodissaan pidettävät kokoukset aloitetaan usein yhdessä lauletulla virrellä. Musiikkia saa kuunnella myös monissa työhön liittyvissä tilaisuuksissa. Irja Askolan valitsemat mielilevyt herättävät elämyksellisiä muistoja.
Olarin seurakunnan kuoron kanssa vierailtiin paavin luona Roomassa, Philomela-kuoro oli mukana piispan virkaanasettamisjuhlissa ja Cantores Minores-poikakuoron kanssa on käyty yhdessä hartaustapahtumissa. Gregoriaaninen laulumusiikki tuo mieleen Geneven vuosiin liittyneet työtehtävät. Maa on niin kaunis -laulu herättää koskettavia henkilökohtaisia muistoja.
1960-luvulla sävelletyn Ylösnousemusballadin yhteydessä Irja Askola kertoo miten hän itse kokee pääsiäisen sanoman ja miten hän viettää pääsiäistä.
Toimittajana on Helena Hannikainen.
- Antiikin tuntijan levyhyllyllä
Viikonlopun musiikkivieras professori Teivas Oksala on opettanut yliopistossa antiikin kirjallisuutta ja latinan kieltä monille sukupolville. Hänen intohimojaan ovat suomen kieli ja runojen suomentaminen. Professorin kynästä ovat latinaksi kääntyneet niin suomalaiset tangot kuin Elviksen riimit. Musiikkivalinnat ulottuvat liedistä tangoon.
- Ruisleivän kaipuu
Antero Moilaselle klassinen musiikki on kuin ruisleipä, jota ilman ei kauan pärjää. VTT:llä erikoistutkijana toimiva Moilanen on jo kolmenkymmenen vuoden ajan määrätietoisesti sivistänyt itseään taidemusiikin avulla.
Vaikka musiikin maailma avautuikin Sibeliuksen kautta, niin erityisen kiehtovana Moilanen pitää oman aikamme musiikkia. Ohjelmassa soi ennakkoluulottomasti rinnakkain sekä Rautavaara että Stockhausen.
- Musiikki on kirjailijalle luova voima
Kirjailija-kääntäjä Stefan Mosterille musiikki on alue, jossa kaikki on mahdollista. Se muistuttaa häntä siitä, että ihminen voi olla ja ajatella mitä vain. Musiikissa kuuluu koko elämän tunneskaala. Esikoisromaanissaan "Nelikätisen soiton mahdottomuus" musiikilla ja pianonsoitolla on keskeinen merkitys.
- Viikonlopun musiikkivieraana logistiikkapäällikkö Marja Nuotio
Diplomi-insinööri Marja Nuotio on suuren kansainvälisen elektroniikkayhtiön logistiikka- ja ympäristöpäällikkö, mutta vapaa-aikanaan hän etsiytyy kuorolaulun maailmaan ja mieluiten vielä menneisiin aikakausiin. Lapsuudessa isän työpaikanvaihdokset tekivät Nuotiolle tutuiksi Pyhäjärven, Nivalan ja Outokummun lapsi- ja nuorisokuorot, ja harrastusta hän on jatkanut laulutuntien lisäksi muinoin Amadeus-kuorossa ja nykyään Hiljaa Ensemblessä, jonka seuraava konsertti kuullaan Uspenskin katedraalissa 25.3., sekä Murtosointu-kuorossa, joka esiintyy Kuorojen keväässä toukokuussa Seppo Murron johdolla.
- Kirjailija, mentor Tommy Hellsten muistelee elämänsä
O sole mio sai persoonallisen säväyksen, kun nuori poika Tommy Hellsten ilahdutti isoäitinsä ystäviä esittämällä sen urkuharmonin säestyksellä. Vähän vanhempana Tommy hurahti monien lailla The Beatlesiin ja sai unelmoimansa Beatles-kengät. Aikuisemmalla iällä musiikki on ollut mukana elämän käänteissä ja tarjonnut jopa mystisiä kokemuksia.
- Vuorovaikutuksellista musiikkia
Matematiikan opetuksen kouluttaja Hannele Ikäheimo toteaa, että klassisen musiikin kuunteleminen on antanut hänelle energiaa ja voimaa. Se on hyvä vastapaino rakkaalle työlle. Ikäheimo on aktiivinen musiikin harrastaja. Hänellä on kahden orkesterin kausikortti, hän käy säännöllisesti Kuhmon Kamarimusiikissa ja on mukana Meidän festivaali -juhlan ystäväyhdistyksessä.
Hannele Ikäheimon rakkaimmat äänilevyt liittyvät usein koskettaviin konserttielämyksiin. Konsertin jälkeen hän on ostanut usein äänitteen, jolla soittavat monet lempitaiteilijat. Niitä ovat esimerkiksi viulisti Pekka Kuusisto, klarinetisti Kari Kriikku tai vaikkapa Kuhmossa esiintynyt Gryphon-trio. Taiteilijoiden käymä vuorovaikutus on tärkeä asia ja ohjelmassa kuullaankin monia kamarimusiikkiesityksiä. Mutta äänilevyjen kuuntelun lomassa keskustellaan myös siitä mitä yhteistä on musiikilla ja matematiikalla.
Toimittajana on Helena Hannikainen.
- Musiikin sielua parantava voima
Riitta Jokelan rakkaus klassiseen musiikkiin syttyi Sergei Rahmaninovin toisen pianokonserton myötä. Jokelan musiikillinen maku on harvinaisen laaja, klassisen rinnalla maistuu raskaampikin rock.
- Viikonlopun musiikkivieraana musiikkipedagogi Soili Perkiö
Sibelius-Akatemian musiikkikasvatuksen lehtori Soili Perkiö jättää jälkeensä iloa ja harmoniaa missä päin maailmaa hän sitten kulkeekin. Vieraisiin kulttuureihin hän tutustuu paikallisten opastamana tanssin ja soittamisen kautta, musiikkiliikunnan ammattilainen kun on.
- Tuttu ääni radioaalloilta
Olavi Sipilän ääni herättänee lukemattomissa radionkuuntelijoissa tutun ja turvallisen tunteen. Lähes neljänkymmenen vuoden mittaisen radiokuuluttajan uran jälkeen Sipilä eläköityi Yleisradion palveluksesta pari vuotta sitten. Työtahti on säilynyt kuitenkin kiireisenä; alun perin Sipilä kouluttautui psykologiksi ja kalenteri täyttyykin nyt freelance-psykologin hommista.
- Tutkijan musiikilliset mosaiikit
"Olen koonnut tätä ohjelmaa varten elämäni musiikkimosaiikin, joka heijastaa erilaisia musiikillisia kokemuksiani ja elämyksiäni", toteaa Helsingin kaupunginmuseon tutkija Jere Jäppinen. Hän toimii tutkijana ja tiedottajana ja on mukana museon näyttelyiden ja kirjojen tuottamisessa. Jäppinen on aktiivinen musiikin harrastaja, hän laulaa kuorossa ja tanssii kansantansseja.
- Musiikki haastaa mielen käräjille
Haluan että musiikki vie minulta jalat alta, sanoo kuvataiteilija, kirjailija Hannu Väisänen. Musiikki on päivittäinen elementti hänen elämässään. Matkoilla on aina oltava mukana varten vasten koottu musiikkimatkalaukku, ja maalatessa taustalla soivalla musiikilla on hyvinkin suuri merkitys. Ainoastaan kirjoitustyön aikana Väisäsen talon lukuisat radiot ja levysoittimet pysyvät kiinni.
- "Pianonnostaja" valitsee musiikkia pianolle
Ari Harenko on työkseen tekemisissä pianojen kanssa, sillä hänen yrityksensä vuokraa ja kuljettaa pianoja konsertteihin. Harenko ei tarvitse neljää miestä flyygelin siirtoon, vaan se käy häneltä yksinkin – hydraulisen kuljettimen avulla.
- Gambansoiton voi aloittaa 75-vuotiaana
”Musiikki on minulle melkein kuin hengittämistä”, sanoo saksankielen lehtori Christine Tammisto (s. 1932). Hän on elänyt pitkän ja vaiherikkaan elämän, jossa musiikki on aina ollut läsnä. Ohjelmassa hän kertoo lapsuudestaan ja nuoruudestaan Saksassa, muutosta Suomeen, huilunsoitosta, kuorolaulusta ja varsinkin gambansoitosta. Musiikin hän on valinnut elämänsä matkan varrelta.
- Museonjohtajan suomalaiset lempilevyt
Helsingin taidemuseon johtaja Janne Gallen-Kallela-Sirénin rakkaimpiin levyihin liittyy mielenkiintoisia muistoja. Hän on Akseli Gallen-Kallelan pojantyttären poika ja niinpä levylistalla on useita Jean Sibeliuksen sävellyksiä.
- Kierros keskiaikaisessa linnassa
Toimittaja-historioitsija Pirkko-Liisa Kastari esittelee levykokoelmansa rakkaimpia aarteita Hämeen linnassa - paikassa, johon liittyy monta mukavaa muistoa.
- Bachista kelttiharppuun
Monet tietävät ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholmin suuresta intohimosta, urheilusta. Harvemmat sen sijaan tietävät hänen toisesta pitkäaikaisesta intohimostaan, musiikista. Isoisän innoittamana Fogelholm aloitti nuorena pianotunnit, innostui ja niin syttyi pysyvä rakkaus musiikkiin.
- Vokaalimusiikkia ja elokuvamusiikkia
Espoon Sellosalin tuotantokoordinaattori Teemu Hokkanen viettää aikansa musiikin parissa niin työn puolesta kuin vapaa-ajallakin. Aktiivisen kuorolaulajan levylistalla on kuorolaisille tuttuja teoksia sekä sykähdyttäviä elokuvasävelmiä. Toimittajana Riikka Holopainen.
- Pirtolan lempilevyt
Kuvataiteilija, kriitikko ja ITE-kuraattori Erkki Pirtola on harrastanut musiikkia pienestä pitäen. Nuorena hän opiskeli pianonsoittoa ja vaikuttui Aleksis Kiven näytelmistä. "Jokaisen tulisi opetella ennakkoluulottomasti kuuntelemaan äänien rikkautta ja tuottaa musiikkia itse", sanoo Pirtola lempilevyjensä äärellä.
- Lähetyslääkärin suosikkeja ovat Bach, Beethoven ja Cohen
Tansaniassa lastenlääkärinä työskentelevä Leena Pasanen kohtaa usein työssään surua ja kuolemaa. Lastenlääkärin arkea ovat aliravitut lapset, aids-orvot ja malariapotilaat. Vaativan työn vastapainona Leena Pasanen kuuntelee kaunista ja koskettavaa musiikkia.
- Musiikki on isän ja kaksospoikien yhteinen harrastus
Espoon Olarissa asuva diplomi-insinööri-isä Antti Louko on täysipainoisesti mukana poikiensa musiikkiharrastuksessa. 17-vuotiaat pojat Erkki ja Heikki opiskelevat Sibelius-Akatemian nuorisokoulutuksessa ja isä toimii poikiensa autonkuljettajana ja konserttien äänittäjänä. Ohjelmassa kuullaan sekä isän että viulua ja klarinettia soittavien poikien mielimusiikkia.
- Requiem-keräilijä esittelee levykokoelmansa sykähdyttävimpiä otteita
Eräänä iltana vuonna 1970 Pentti Kauppi äänitti uudella kelanauhurillaan radiosta Cantores Minores -kuoron konserttia, jossa laulettiin Domenico Cimarosan teosta Missa Pro Defunctis. Nauhurille tallentui jotain niin kaunista, että siitä lähtien Kaupista tuli requiem-levyjen keräilijä.
- Sielua hivelevää musiikkia
"Näitten sävellysten parissa voi tehdä sisäistä itsetutkiskelua", toteaa Vantaan Kivistön alakoulun opettaja Eino Kaikkonen. Hänen mielikappaleensa ovat surumielisen lyyrisiä ja Kaikkosen mukaan sävellykset kuvaavat hyvin hänen omaa sisintään.
- Esittelyssä Liszt-taiturin suosikit
Pianotaiteilija Arto Satukangas tuntee Lisztin pianomusiikin kuin omat taskunsa. Lisztin musiikissa häntä kiehtoo teknisen taituruuden ohella teosten henkinen puoli. Siihen hän haluaa kiinnittää huomiota teoksia valmistaessaan. Levylautaselle ovat päätyneet tulkinnat, joista vastaavat huippupianistit Murray Perahia, Dinu Lipatti, Vladimir Horowitz, Svjatoslav Richter sekä Satukankaan opettajanakin toiminut Nikita Magaloff.
- Romanttisin värein maalattua
Maalarimestari Heikki Koposen levyhyllyssä paraatipaikan ovat vallanneet 1900-luvun edesmenneet suuret muusikot. Koposen molemmat pojat ovat ammattitason viulisteja, joten viulu soi niin livenä kuin levyllä perheen idyllisessä puutaloasunnossa Helsingin Koskelassa.
- Musikaalitutkijan levyhyllyllä
Espoon kaupunginteatterin myyntisihteeri Kaisa Paavolainen on intohimoinen musikaalien ystävä. Hän on tehnyt pro gradu -työnsä musikaalilaulujen dramaturgiasta ja hänen levyhyllyssään on vanhoja musikaaliklassikoita mutta myös uudempia musikaalisäveliä. Tähän ohjelmaan Paavolainen on koonnut monipuolisen valikoiman mielilevyjään.
- Muotoilija nauttii musiikista työn ohessa
Kierrätyslasista taidetta ja käyttöesineitä tekevä Jukka Isotalo kuuntelee kaunista musiikkia työhuoneellaan. Tuotteet syntyvät käsityönä lasista jota ei voi uudelleen käyttää. Isotalolle tärkeitä ovat ekologiset arvot ja taidekäsityöläisenä hän haluaakin omalta osaltaan vaikuttaa ihmiskunnan hyvinvointiin.
- Syvällisesti koskettavat mielilevyt
Historian opiskelija Nuppu Koivisto on poiminut levyhyllystään viisi äänilevyä, joihin liittyy henkilökohtaisia ja elämyksellisiä muistoja. Valtaosa on pianomusiikkia, sillä Nuppu Koivisto on itsekin taitava pianisti ja on soittanut näitä samoja teoksia. Musiikki on kuulunut hänen elämäänsä lapsuudesta saakka, koska kummatkin vanhemmat ovat muusikoita.
- Rytmejä ja muistoja Venezuelasta
Venezuelasta Suomeen jo 60-luvulla muuttanut rovasti Orlando Molina omistaa paljon levyjä, joilla soivat hänen vanhan kotimaansa tanssirytmit, tasankojen kaiut sekä laulut rakkaudesta. Nyt hän on halunnut tuoda vanhat vinyyliaarteensa myös radionkuuntelijoiden iloksi.
- Tekniikan tutkija löytää kauneutta vähäeleisestä musiikista
Tekniikan tutkija Hannu Välimäki on pitkän linjan amatöörikitaristi ja -jazzpianisti. Lasten soittoharrastus on tuonut myös klassisen musiikin uudelleen soittorepertuaariin. Välimäen harjoittama zen-mietiskely tuo myös oman näkökulmansa musiikin kuunteluun. Mitä zeniä on musiikissa? Muun muassa sitä pohditaan viikonlopun Näistä levyistä en luovu -ohjelmassa.
- Tarinoita levyjen takana
IT-asiantuntija Ilkka Vanhasen elämään kuuluu musiikkia mustalaisjazzista moderneihin kuoroteoksiin ja bluegrassista Brahmsiin, niin itse soitettuna ja laulettuna kuin levyinäkin. Jokaisen kappaleen ja levyn takana on omakohtainen tarina.
- Pääarkkitehti vie mielilevynsä Musiikkitalon syövereihin
Suomen hiljaisin tila on Musiikkitalon konserttisali. Ainakin niin kauan, kunnes siellä kajahtavat soimaan ensimmäiset sävelet. Mihin musiikkiin tiivistyvät Marko Kivistön ajatukset konserttisalin suunnittelusta? Entä minkä kappaleen tunnelmissa pääarkkitehti jättää 12-vuotisen suurprojektin?
- Antiikin tuntijan levyhyllyllä
Viikonlopun musiikkivieras professori Teivas Oksala on opettanut yliopistossa antiikin kirjallisuutta ja latinan kieltä monille sukupolville. Hänen intohimojaan ovat suomen kieli ja runojen suomentaminen. Professorin kynästä ovat latinaksi kääntyneet niin suomalaiset tangot kuin Elviksen riimit. Musiikkivalinnat ulottuvat liedistä tangoon.
- Brahmsia stellerinmerilehmällä ja muita biologin musiikkimuistoja
Viikonlopun musiikkivieras, biologi Jaakko Syrjämäki, on tehnyt pitkän uran tutkijana. Kenttäkokemuksena perusteella hän rohkenee väittää, että biologit ovat muita tutkijoita musikaalisempia. Syrjämäen tapauksessa tämä ilmenee mm. siinä, että hän saa tutkimuskohteensa eli surviaissääsket parveilemaan suunsa edessä laulamalla, ja siinä, että hän on soittanut Brahmsin kolmatta sinfoniaa sukupuuttoon kuolleen stellerinmerilehmän kymmenmetrisellä luurangolla.
- Apollonisen ja dionyysisen musiikin ystävä
Muusikko ja säveltäjä Arto Koskinen pitää musiikista, missä apolloninen ja lyyrinen kohtaavat dionyysisen. Hän tunnustautuu eksentrikoksi, joka nauttii intialaisista ja iranilaisista melodioista.
- Maailma näyttää toiselta linssin takaa
Turussa asuva kuvataiteilija Laura Miettinen käyttää valokuvia teostensa pohjana, mutta käsittelemällä kuvia hän etäännyttää ne todellisuudesta. Näin teoksiin tulee ulottuvuuksia joiden kautta pääsee toiseen maailmaan.
- Musiikkia kesäkaupungissa
Projektikoordinaattori Sanna Nummelinilla on työssään Turun kaupungin kulttuuriasiainkeskuksessa näköalapaikka kulttuurivuoden tapahtumiin - myös kaupungin vilkkaaseen musiikkielämään.
- Yliopistomies muistelee musiikillisia kohtaamisiaan
Emeritusprofessorin ja Turun yliopiston entisen rehtorin, Arne Rousin kiinnostuksen kohteet ovat aina jakautuneet kahtia. Yhtäällä ovat tiede ja yliopisto, toisaalla musiikki.
- Näköalapaikka Turun musiikkielämään
Emilie Gardberg (s. 1976) on nuoresta iästään huolimatta merkittävä johtohahmo turkulaisessa musiikkielämässä. Hän toimii kahden perinteikkään turkulaisen musiikki-instituution johdossa: maamme vanhimman musiikkifestivaalin Turun Musiikkijuhlien toiminnanjohtajana sekä vuonna 1790 perustetun Turun Soitannollisen Seuran hallituksen puheenjohtajana.
- Levyharvinaisuuksia suurella tunteella - Turusta
Turkulaisen heinäkuun ensimmäinen musiikkivieras on Turussa työskentelevä ja Kaarinassa asuva laivanrakennustekniikan professori Pentti Häkkinen. Hän on intohimoinen pianomusiikin harrastaja – on ollut sitä jo lapsuudesta saakka, jolloin tavoitteena oli soittaa vaikeampia kappaleita ja nopeammin kuin kukaan muu.
- Suvisia lempilevyjä
Konserttikeskuksen toiminnanjohtaja Kari Vase on ollut kesätunnelmissa kun hän on valinnut tähän ohjelmaan sopivaa musiikkia. Monipuolinen musiikki vie kuulijat veden äärelle, tuntureille, käen kukuntaan ja heinäsirkkojen sirinään sekä kesän vaihtelevaan säähän.
- Kulttuurin moniottelija Jyväskylästä
Viikonlopun musiikkivieras, kamarineuvos Erkki Fredrikson on kulttuuripersoona, jonka työn jälki näkyy erityisesti Jyväskylässä, mutta kyllä hänet tunnetaan hyvin myös ympäri Suomea. Hänen tuttuuteensa on osaltaan vaikuttanut innokas kuorotoiminta, joka kuuluu tietysti musiikkivalinnoissa.
- Maestro-voittaja paljastuu monipuoliseksi musiikinkuuntelijaksi
Viikonlopun musiikkivieraana on TV1:n kapellimestarikilpailun Maestron voittaja, hiihtäjä Mona-Liisa Malvalehto. Hän selviytyi parhaaksi orkesterinjohtajaksi kuuden tunnetun suomalaisen joukosta. Maestro-voiton jälkeinen aika on ollut Malvalehdolle kiireistä, sillä lukuisat haastattelupyynnöt on täytynyt hoitaa samaan aikaan rullahiihtoharjoittelun kanssa.
- Kevään ylioppilaan levyvalinnoissa soi pianomusiikki
Tuore kevään ylioppilas, espoolainen Henna Helasvuo on pianisti, laulaja ja säveltäjä. Rakkaimmat klassisen musiikin levyt ovatkin pianomusiikkia ja osa kappaleista on tullut tutuksi oman soittamisen kautta. Henna Helasvuo on kotoisin musiikkiperheestä ja soittaminen on ollut jo lapsuudesta saakka itsestäänselvyys. Hän aloitti piano-opinnot 6-vuotiaana ja samaan aikaan alkoi syntyä myös omia sävellyksiä. Tänä vuonna Musiikkiteatteri Tapiola esitti Helasvuon pienoismusikaalin Itämeri Cruise. Siinä on yhdistetty klassisen ja kevyen musiikin elementtejä.
Minkälaista musiikkia kuuntelevat soitinkorjaaja, kuvataiteilija ja kamarineuvos?
Suositussa ohjelmasarjassa ahkerat musiikin ystävät kertovat muistoja ja tarinoita sekä soittavat mielilevyjään.
Onko sinulla ehdotusta ohjelman vieraaksi? Ehdota vierasta! Voit tehdä ehdotuksesi täällä.
