Torstaisin klo 14.00 - 15.00, uusinta lauantaina klo 11.00

Mysteerien lähteellä

KUVA: YLE/Pentti Palmu

Helatorstain kunniaksi kuunnellaan Henirich Ignaz Franz von Biberin Mysteerisonaatti nro 12 C-duuri, joka on sävelletty Kristuksen taivaaseenastumisen muistoksi. Ohjelman päätteeksi muistetaan tulevan sunnuntain juhlijoita, eli äitejä.

 

Paljon onnea, Ilkka Kuusisto

Ilkka Kuusiston perjantaisen 80-vuotispäivän kunniaksi M-studio on omistettu hänen musiikilleen.

 

Venäläisen musiikin isä jälkeläisineen

Mihail Glinka n. vuonna 1840. Kuva: Wikimedia Commons

Ympäri Eurooppaa matkustellut kosmopoliitti Mihail Glinka ansaitsi arvonimensä "venäläisen musiikin isä" ensimmäisenä venäläisenä korkeatasoisen taidemusiikin säveltäjänä - niinkin myöhään kuin 1800-luvun ensimmäisellä puoliskolla. Sata vuotta myöhemmin perillisistä ei kuitenkaan ollut pulaa. Tässä M-studio-ohjelmassa kuullaan Glinkan lauluja ja kamarimusiikkia, Sergei Rahmaninovin pianoetydejä sekä Igor Stravinskyn uusklassinen Oktetto puhaltimille.

 

Musiikkia Ranskasta

Säveltäjinä Francois Couperin, Clément Janequin, Gabriel Pierné sekä Claude Debussy.

 

Temppeli jota ei enää ole

Moon Temple (Gilbert Williams). Kuva: The Gilbert Williams Gallery

"Kuu laskee temppelin ylle jota ei enää ole". Onko runollisempaa sävellyksen nimeä kuin Claude Debussyn Images-sarjan nro 2 keskimmäisellä kappaleella? Nimi tosin ei ole säveltäjän itsensä keksintöä, vaan sitä ehdotti hänen ystävänsä, musikologi ja orientalisti Louis Laloy. Debussyn Images 2 -sarjan sekä kaksi Aleksandr Skrjabinin runoelmaa soittaa nuoren polven huippuihin kuuluva pianisti Roope Gröndahl. Ranskalais-venäläisen tunnin täydentää Sergei Rahmaninovin sonaatti sellolle ja pianolle, esittäjinä Jan-Erik Gustafsson ja Arto Satukangas.

 

Pääsiäisen rauhaa

Kuva: Seppo Sarkkinen/Yle.

M-studio rauhoittuu pääsiäisen viettoon Carl Philipp Emanuel Bachin, W.A. Mozartin sekä Francis Poulencin sävelten myötä.

  • Vaellusvuosilta ”Liszt on kokonainen maailma. Hänen taiteeseensa sisältyvät kaikki taiteet, maalaustaide, kirjallisuus, ja jopa elokuvakin, ennen kuin elokuvaa keksittiinkään. Hän oli myös mystikko - hänen virtuoosisimmatkin sävellyksensä ulottuvat metafyysisiin korkeuksiin. Lisztin musiikki on ollut minulle läheistä lapsuudesta saakka”, kertoo pianotaiteilija Eero Heinonen, joka keväällä 2012 kävi Yleisradion musiikkistudiossa nauhoittamassa Franz Lisztin Vaellusvuosia-kokoelman toisen kirjan Italia.
  • Tunti tunteita M-studio tulvii suuria tunteita, kun säveltäjänimet ovat Franz Liszt, Johannes Brahms sekä Felix Mendelssohn.
  • Madetojaa ja Meriläistä Leevi Madetojan pianosarja Kuoleman puutarha on muistomerkki säveltäjän sodassa kuolleelle veljelle. Puolisona L. Onervan runoihin säveltämiään lauluja Madetoja kutsui puolestaan uskontunnustuksekseen. Usko Meriläinen sen sijaan oli puhdasverinen onstrumentaalisäveltäjä.
  • Kaunista kotimaasta Kalevalan päivän ja suomalaisen kulttuurin päivän kunniaksi M-studiossa soivat suomalaiset sävelet kotimaisten huipputulkkien esittäminä.
  • Trapetsi-kvintetto, ranskalaista barokkia ja Lisztin lauluja Mezzosopraano Laura Nykänen ja pianisti Ilkka Paananen kävivät huhtikuussa 2012 Yleisradion musiikkistudiossa nauhoittamassa Franz Lisztin harvoin kuultuja lauluja. Jean-Philippe Rameau kuvailee cembalomusiikissaan muun muassa kotkottavaa kanaa. Balettiseurueen tilaama Sergei Prokofjevin g-mollikvintetto jousille ja puhaltimille on nimeltään Trapetsi.
  • Aurinko ja ystävyys Ystävänpäivän kunniaksi M-studiossa lauletaan lemmestä, ystävyydestä sekä auringosta.
  • Tuntematon sonaattijärkäle Nuoret suomalaismuusikot, viulisti Annemarie Åström ja pianisti Emil Holmström, tekivät kulttuuriteon nauhoittamalla suomenruotsalaisen säveltäjän Bengt Carlsonin laajan ja edelleen julkaisemattoman viulusonaatin vuodelta 1918. Carlsonin sonaatin lisäksi M-studio tervehtii 85-vuotiaalle sellotaiteilija Seppo Laamaselle ja ennakoi lähestyvää kevättä Seppo Nummen Kevätteiltä-laulusarjalla.
  • Karavaani kulkee ja soitto soi M-studiossa luvassa on tunnelmakuvia Erkki Melartinin tapaan, Toivo Kuulan karavaanilaulu, sekä Richard Straussin romanttisia säveliä.
  • Lapsikuvia M-studiossa kuullaan lapsille tai lasten maailmasta sävellettyä musiikkia.
  • Romanttisen virran rannalla M-studiossa kuljetaan Luigi Boccherinin sonaatin ja Johannes Brahmsin pianokappaleiden kautta Franz Schubertin myötä virran rannalle.
  • Ranskalaista musiikkia ja Heinistä Paavo Heinisen syntymäpäiväjuhlan kunniaksi M-studiossa kuunnellaan Heinisen laulusarja Dichterliebe und -leben, ja baritoni Matti Lehtistä säestää säveltäjä itse.
  • Uusi vuosi, vanhat kujeet Tänäkin vuonna saamme nauttia Yleisradion tekemistä upeista äänitteistä. Luvassa on historiallisia tallenteita sekä aivan uusinta uutta.
  • M-studio joulutunnelmissa M-studiossa kuunnellaan jouluista musiikkia uruilla, oboe d'amorella sekä pianolla esitettynä. Ja tietysti mukana on myös laulumusiikkia.
  • Ennenkuulematonta Bergmania, vähän joulua ja myös Espanjaa M-studion lopussa valmistaudutaan lähestyvään jouluun kuuntelemalla ruotsalaisen Anders Öhrwallin kantaatti Gaudete. Sitä ennen Anna-Maaria Oramo tulkitsee Antonio Solerin sonaatin ja kuulemme ensi kertaa radiossa Erik Bergmanin trion op. 2 viululle, sellolle ja pianolle.
  • M-studio juhlii suomalaista musiikkia ja Sibeliusta Tällä viikolla vietetään itsenäisyyspäivää, suomalaisen musiikin päivää sekä Jean Sibeliuksen päivää, joten M-studiokin on omistettu kotimaiselle säveltaiteelle.
  • Historian havinaa M-studiossa: Kultainen 60-luku 60-luvun musiikillisiin ilmiöihin kuului nykymusiikin voimakas nousu, mutta myös vanhan musiikin liikkeen ensiaskelet Suomessa. Radion sinfoniaorkesteri sai uuden ylikapellimestarin vain 32-vuotiaasta Paavo Berglundista loppuvuodesta 1961.
  • Historian havinaa M-studiossa: Olympiahuumaa ja kansainvälisiä tähtiä Helsingin olympialaisten päätöskonsertissa elokuussa 1952 Radio-orkesteri esittäytyi uuden ylikapellimestarinsa Nils-Eric Fougstedtin johdolla. Optimistinen 50-luku oli monien kotimaisten muusikko- ja säveltäjädebytanttien aikaa, mutta myös ulkomaisia tähtiä nähtiin Suomessa yhä useammin.
  • Historian havinaa M-studiossa: Sodan varjosta jälleenrakennukseen Sodan syttyessä syksyllä 1939 Yleisradio otti tärkeimmäksi tehtäväkseen kansallisen yhtenäisyyden ja optimistisen tunnelman luomisen. Radion ohjelmistolta vaadittiin ajankohtaan sopivaa vakavuutta; sekä taide-että kevyemmän musiikin osuus ohjelmissa laski. Sodan jälkeen koettiin suuria muutoksia niin ohjelmistossa kuin Radio-orkesterissakin.
  • Historian havinaa M-studiossa: Yleisradion alkuhetkistä pikalevyjen kulta-aikaan Marraskuun ajan M-studiossa kuullaan historiallisia äänitteitä aina Yleisradion alkuajoista alkaen. Toimittajana Lotta Emanuelsson.
  • Lattaritunnelmia M-studiossa nautiskellaan espanjalaissäveltäjien tuotoksista. ohjelmassa kuullaan teoksia, joista varhaisimmat on sävelletty 1500-luvulla, ja tuoreimmat 1900-luvulla.
  • Kaija Saariaho 60 vuotta M-studiossa kuullaan Kaija Saariahon sävellyksiä soolosoittimille ja kamarimusiikkikokoonpanoille. Äänitteistä vanhin on parinkymmenen vuoden takaa, tuorein on ilmestynyt tänä vuonna.
  • Bachia ja Franckia M-studiossa syystuulia laannuttavat Johann Sebastian Bachin kaksi huilusonaattia ja Cesar Franckin sonaatti viululle ja pianolle. Bachia soittavat Petra Aminoff, Jukka Rautasalo ja Annamari Pölhö, Franckia puolestaan Erkki Palola ja Ralf Gothóni.
  • "Hämeenlinnan shamaani" 100 vuotta Tänä torstaina, 27. syyskuuta tulee kuluneeksi sata vuotta säveltäjä Tauno Marttisen syntymästä. Hämeenlinnan shamaaniksikin kutsuttu Marttinen oli omaleimainen ja valtavan tuottelias säveltäjä, joka kävi tuotannossaan läpi niin dodekafonisia kuin vapaatonaalisiakin vaiheita. M-studio-ohjelmassa kuullaan Turun filharmonisen orkesterin jousikvartetin esittämänä Marttisen vasta hiljattain löytynyt jousikvartetto, joka on tiettävästi peräisin viisikymmentäluvulta. Lisäksi kuullaan kontrabassotrio sekä lauluja kokoelmasta Elisabetin lauluja.
  • Puisia puhaltimia Suomalaista, ranskalaista, venäläistä ja saksalaista musiikkia soittavat M-studiossa puupuhaltimet ja pianot.
  • Arkkiherttua ja romantiikan runoniekka Nuori arkkiherttua Rudolph oli yksi Ludwig van Beethovenin tärkeimmistä mesenaateista. Beethoven omisti hänelle joukon tärkeimmistä sävellyksistään, mm. neljännen ja viidennen pianokonserton, Hammerklavier-sonaatin sekä Suuren fuugan jousikvartetille: Vain yksi sävellys kuitenkin kantaa hänen nimeään: pianotrio B-duuri op. 97, joka tunnetaan lisänimellä "Arkkiherttua". Varsin aatelinen on Beethovenin viimeinen pianotrio luonteeltaankin. "Arkkiherttualle" tekee seuraa neljä Gustav Mahlerin laulua Friedrich Rückertin runoihin.
  • Maj lind -tunnelmia Viiden vuoden välein järjestettävä kansainvälinen Maj lind -pianokilpailu alkaa 13.9. Sen kunniaksi M-studiossa kuunnellaan edellisten kilpailujen suomalaismenestyjiä.
  • Sonaatteja ja ikävystyttäviä impromptuja M-studion aloittaa ja päättää sonaatti. Välissä kuullaan pianomusiikkia sekä kahdesta pianoimpromptusta tehty jousikvartettiversio.
  • Impressionisti vastoin tahtoaan Tänä vuonna tulee kuluneeksi 150 vuotta ranskalaisen säveltäjän Claude Debussyn syntymästä. Eräänlaisena musiikin impressionismin mallikappaleena pidetty Debussy inhosi itse hartaasti sanaa impressionismi, mutta termin käyttötapa on toki Debussyn päivistä neutraloitunut – alun perinhän se oli pilkkanimi, niin kuin useat muutkin taidesuuntien nimet. Sana ’impressionismi’ tuntuu kylläkin sopivan mainiosti kuvailemaan debussymäistä runollista, mielikuvitukseen vetoavaa sävelmaalailua.
  • Voittoisaa Sibeliusta Sopraano Hedvig Paulig voitti toista kertaa järjestetyn kansainvälisen Jean Sibelius-laulukilpailun viime lokakuussa Järvenpäässä. Kilpailun seurauksena sadelleista esiintymistarjouksista yksi oli kutsu Yleisradion musiikkistudioon äänittämään Sibeliuksen ja hänen aikalaistensa Richard Straussin ja Reynaldo Hahnin lauluja. Pianistikseen Hedvig Paulig valitsi Collin Hansenin. Sibeliuksen ja hänen kollegojensa laulujen seurana ohjelmassa on Sibeliuksen pianomusiikkia Eero Heinosen esittämänä.
  • Lisztiä ja Franckia kesäfestivaaleilta Heinäkuisen M-studion teokset on taltioitu kesän 2011 musiikkijuhlilta. Mäntän musiikkijuhlat juhlivat Franz Lisztiä, ja Sysmän suvisoitossa soi César Franckin f-mollipianokvintetto.
  • Muistoja menneiden kesien musiikkijuhlilta Keskellä kiivainta festivaalikautta M-studio muistelee edelliskesien musiikkijuhlia. Ohjelmassa esityksiä Helsingin Juhlaviikoilta sekä Korsholman ja Naantalin musiikkijuhlilta.
  • Sinua vertaisinko suven aikaan Kesäisen M-studion aloittaa Einojuhani Rautavaaran varhainen laulusarja Kolme Shakespearen sonettia. Robert Schumannin Metsäkuvia-sarja on jokseenkin synkkä kurkistus kesäiseen luontoon, mutta Voilho Luolajan-Mikkolan Suvella-sarja ja Väinö Raition Kesäidyllejä tuovat auringonpaisteen takaisin.
  • Musiikkia Suomesta Kesäkuun ensimmäisessä M-studiossa soivat Sibeliuksen, Salmenhaaran ja Crusellin sävelet.
  • Liisa Linko-Malmio 95 vuotta sekä mysteerikvintetti Sopraano Liisa Linko-Malmio viettää tällä viikolla 95-vuotissyntymäpäiväänsä. Sen kunniaksi M-studiossa kuullaan hänen äänitteitään 50- ja 60-luvuilta. Lisäksi selviää, ketkä soittivat vuonna 1972 äänitetyssä Lauri Saikkolan puhallinkvintetossa. Crusell-kvintetin mysteeriksi jäänyt jäsenistö nimittäin selvisi kuin selvisikin ohjelman ensilähetyksen jälkeen: ainoa äänitteessä mukana ollut vielä elossa oleva soittaja, juuri Helsingin Kaupunginorkesterista eläkkeelle jäänyt fagotisti Tapio Lehtonen kertoi, että Crusell-kvintetin muodostivat orkesterin silloiset äänenjohtajat Juho Alvas, Asser Sipilä, Mario Sgobba, Antero Kasper ja Tapio Lehtonen.
  • Kamarimusiikkia kamarin täydeltä Helatorstain M-studiossa kuullaan aluksi Radion sinfoniaorkesterin muusikoiden kamarimusiikkikonserttien esityksiä Musiikkitalon harjoitussalista: englantilaisen Herbert Howellsin (kuvassa) pianokvartetto sekä unkarilaisen Thomas Rajnan Duo viululle ja harpulle. Ohjelman päättää vuonna 2004 Yleisradion musiikkistudiossa äänitetty Franz Schubertin laulu Auf dem Strom, jonka esittävät Soile Isokoski, sopraano, Esa Tapani, käyrätorvi ja Marita Viitasalo, piano.
  • Sarjoja ja sooloja M-studiossa kuullaan musiikkia soolona. Sitä esittävät urkuri, harpisti, pianisti, sellisti sekä mezzosopraano pianon kera.
  • Keravalta Wieniin Keravan säveltäjämestari Eero Hämeenniemen musikanttinen jousikvartetto nro 2 saa seurakseen kaksi wieniläistä mestaria. Anton Webernin torsoksi jäänyt sellosonaatti sekä kolme varhaista romanttista kappaletta löytyivät eräältä ullakolta vasta 60-luvulla. Kaksi kappaletta vuodelta 1914 sen sijaan julkaistiin jo säveltäjän elinaikana, ja hän oli niistä hyvin ylpeä. Ohjelman loppupuoli on omistettu Hugo Wolfin (kuvassa) lauluille.
  • Matti Lehtinen 90 vuotta Baritoni Matti Lehtinen täyttää 90 vuotta 24. huhtikuuta. M-studio juhlistaa mestarilaulajan merkkipäivää Yleisradion arkistojen aarteilla. Lehtisen lämmin, ilmeikäs baritoni on tullut tutuksi varsinkin radion välityksellä. Hän on harvinaisen monipuolinen taiteilija, jonka repertuaari ulottuu hienovireisestä liedistä aina melodraamaan ja viihdemusiikkiin asti. Lehtinen osaa myös huumorin vaikean lajin.
  • Oi Venäjä! M-studion pääsiäispöytä katetaan venäläisin herkuin. Rubinsteinin veljekset Anton ja Nikolai perustivat kumpikin oman konservatorionsa, Anton Pietariin 1862 ja Nikolai Moskovaan 1866. Pietarin kasvatteihin kuului mm. Nikolai Rimski-Korsakov, Moskovan puolestaan Nikolai Medtner ja Sergei Rahmaninov.
  • Mutta kun olen runoniekka M-studio kunnioittaa hiljattain edesmennyttä runoilija Lassi Nummea hänen runoihinsa sävelletyllä laulumusiikilla. Vuonna 1928 syntynyt Lassi Nummi kuului suomalaisen modernismin tärkeimpiin lyyrikoihin. Nummen runojen aiheita olivat niin idän kulttuuri kuin antiikki, kristinusko ja Suomen historiakin. Nummelle tärkeitä teemoja olivat ihmisen ja luonnon välinen suhde samoin kuin muuttumisen, vanhenemisen ja jäähyväisten tematiikka.
  • Kaloista jaloin ja Sibeliuksen sunnuntailapsi Franz Schubertin pianokvintetto A-duuri, niin kutsuttu Forelli-kvintetto, syntyi vastalahjaksi kortteerin isännälle erään kesäisen alppivaelluksen aikana vuonna 1819. Lisänimensä se sai muunnelmaosastaan, jonka teemana säveltäjä käytti lauluaan Die Forelle (Forelli).
  • Suomalainen Valkyyria Anita Välkki (1926-2011) oli kansainvälisesti menestyneimpiä suomalaisia oopperalaulajia. Uransa huippukaudella 1960-luvulla Välkki lauloi mm. Metropolitanissa, Wienin valtionoopperassa, Covent Gardenissa ja Bayreuthissa. Välkin äänityyppi oli harvinainen ja vaativa dramaattinen Wagner-sopraano.
  • Sibeliuksen varjossa – ajatuksia suomalaisesta musiikista Kahdeksantena päivänä joulukuuta vietetään Jean Sibeliuksen syntymäpäivää ja suomalaisen musiikin päivää. Mutta mitä suomalaisuus merkitsee musiikissa? Onko se määriteltävissä, ja onko se edes tärkeää? Vaikuttaako suomalaisuus jotenkin nykypäivän säveltäjiimme? Näitä kysymyksiä pohtivat kuusi Suomessa vaikuttavaa säveltäjää:
    Sebastian Fagerlund, Kimmo Hakola, Ville Matvejeff, Jovanka Trbojevic, Lotta Wennäkoski ja Matthew Whittall.
  • Ahonen ja Concord Charles Ivesin (1874-1954) toinen pianosonaatti, otsikoltaan "Concord, Mass., 1840-1860", viittaa Concordin kaupunkiin Massachusettsin osavaltiossa. Siellä sai 1800-luvun puolivälissä alkunsa kirjallinen ja filosofinen suuntaus, jota kutsutaan transendentalismiksi.
  • Instrumenteista jaloin Sekä Gustav Mahlerin että Richard Straussin säveltaiteessa ihmisääni on merkittävässä osassa. Mahlerin yksinlaulut ovat massiivisten sinfonioiden rinnalla syntyneitä sisarteoksia. Straussin laulutuotannon suurin inspiraation lähde löytyi kotoa: säveltäjän puoliso Pauline oli maineikas laulajatar.
  • Franz Liszt 200 vuotta: syntymäpäiväsankarin musiikkia M-studiossa vietetään Franz Lisztin 200-vuotispäivää Yleisradion musiikkistudiossa tehtyjen Liszt-äänitteiden äärellä. Äänitteilläkin on jo historiaa, sillä niitä kuullaan lähes puolen vuosisadan ajalta.
  • Meriläinen ja Merikanto Fokuksessa on kaksi suomalaisen modernismin uranuurtajaa, opettaja ja oppilas. Aarre Merikannon (1893-1958) radikalismi ajoittui 1920-luvulle ja koitui lopulta säveltäjälle raskaaksi taakaksi kantaa. Turhautumisen puuskassa Merikanto jopa tuhosi sävellyksiään, kun yleisö ja kriitikotkaan eivät niitä halunneet ymmärtää. Ohjelmassa kuullaan Merikannon varhaisteos, vielä romantiikan perinteessä kiinni oleva, valoisa Jousikvartetto E-duuri (1917).
  • Suomalaisen musiikin alkulähteillä M-studiossa soi harvoin kuultu 1800-luvun suomalainen kosketinsoitinmusiikki. Ville Urponen tulkitsee teoksia suomalaisen urkumusiikin alkutaipaleelta, ja Elisa Järvi soittaa suomalaisen pianomusiikin historian ensimmäisen laajamuotoisen teoksen, Carl Ludvig Lithanderin pianosonaatin fis-molli vuodelta 1822.
  • Neo-sitä-sun-tätä Näin määrittelee sävellystyylinsä Atso Almila (s. 1953). Trumpettivelho Jouko Harjanteelle sävelletty uljas Concertino kajahtaa ohjelman aluksi. Harri Wessmanin (s. 1949) sävelkielessä soi hänen omien sanojensa mukaan "kontrapunktinen jazz".
  • Kolme musiikillista temperamenttia Ohjelman musiikillinen matka alkaa Iberian niemimaalta ja päättyy Atlantin tuolle puolen Argentiinaan. Romanttisen taituriviulismin lisäksi luvassa on barokin ajan urkumusiikkia ja oman aikamme kitaramusiikkia.
  • Tsekkiläisen musiikin kertomaa Ohjelmassa luodaan katsaus tsekkiläisen säveltaiteen ainutlaatuiseen historiaan Yleisradion omien studioäänitysten kautta.
  • Kolme kuulokulmaa turkulaiseen musiikkielämään Suomen vanhin yhdistys, vuonna 1790 perustettu Turun Soitannollinen Seura, on ollut liikkeellepaneva voima monen merkittävän musiikki-instituution syntymässä. M-studio-ohjelmassa näistä instituutioista esitellään kolme.
  • Turun tuomiokirkko soi! Ohjelman musiikillinen anti on äänitetty Turun ja ehkä koko Suomen arvokkaimmassa paikassa, yli 700 vuoden ikäisessä kansallispyhätössä. Turun tuomiokirkko on myös Suomen ainoa oikea katedraalikirkko, jonka akustiikkaa leimaa kuuden sekunnin mittainen jälkikaiku.
  • Suomalaisen pianotaiteen helmiä Ilmari Hannikainen (1892-1955) oli omana aikanaan Suomen kansainvälisesti tunnetuin pianotaiteilija. Vuosina 1916-17 Pietarissa opiskellessaan Hannikaisesta tuli opettajansa Aleksandr Silotin - Franz Lisztin suosikkioppilaan - lempioppilas.
  • Notre-Damen urkujensoittaja Louis Vierne (1870-1937) teki elämäntyönsä Pariisin legendaarisen Notre-Dame-katedraalin pääurkurina. Dramaattisen elämän elänyt Vierne myös kuoli rakastamansa soittimen koskettimille saadessaan sydänkohtauksen kesken konsertin.
  • Pyhä Fransiskus saarnaa linnuille Franz Lisztin pianolegendojen pääosia näyttelevät kaksi pyhimystä. Pyhä Fransiskus Assisilainen pysähtyi kesken matkanteon saarnaamaan linnuille, kun taas Fransiskus Paolalainen heitti munkinkaapunsa aaltoihin ja surffasi vetten päällä.
  • Pentti Kotiranta in memoriam Pianisti, urkuri Pentti Kotiranta (1951-2011) tunnettiin paitsi loistavana laulajien säestäjänä, myös kävelevänä musiikin tietopankkina ja sydämellisenä työtoverina. Kotiranta toimi säestyksen lehtorina Sibelius-Akatemiassa ja esiintyi aktiivisesti sekä Suomessa että ulkomailla. Yleisradiolle hän teki satoja nauhoituksia, joista lähes neljäsataa on kantanauhoja.
  • Ranskalainen kattaus Eksoottisen bassogamban soinnista päädytään harpun ja urun sadunomaiseen sointimaailmaan. Nuoren pianistileijona Roope Gröndahlin (s. 1989) tuoreet Ravel-tulkinnat on äänitetty Pasilan musiikkistudiossa maaliskuussa, nyt ne kuullaan radioaalloilla siis ihka ensimmäistä kertaa.
  • Romantiikan ajan säveltäjän arkkityyppi Franz Schubert (1797-1828) eli lyhyen ja intensiivisen elämän, jonka aikana hän ehti kirjoittaa valtaisan sävellystuotannon. Tämä Mozartin veroinen nero ei omana aikanaan saanut arvostusta mutta 2000-luvun musiikinkuluttaja sijoittaa Schubertin musiikin automaattisesti länsimaisen taidemusiikin ehdottomaan ykkösluokkaan.
  • Instrumenteista jaloin Sekä Gustav Mahlerin että Richard Straussin säveltaiteessa ihmisääni on merkittävässä osassa. Mahlerin yksinlaulut ovat massiivisten sinfonioiden rinnalla syntyneitä sisarteoksia. Straussin laulutuotannon suurin inspiraation lähde löytyi kotoa: säveltäjän puoliso Pauline oli maineikas laulajatar.
  • Brahmsin pauloissa Ohjelmassa esitellään kaksi tuhtia Brahms-kokonaisuutta. Molemmat niistä edustavat säveltäjän arvoituksellista myöhäistuotantoa.
  • Kaksi suurta suomalaista Ohjelmassa keskitytään kahden aikamme suuren suomalaisen säveltäjän musiikkiin. Einojuhani Rautavaara (s. 1928) ja Aulis Sallinen (s. 1935) ovat vuosikymmenien mittaan saavuttaneet vankan kansainvälisen maineen ja arvostus tuntuu 2000-luvulla vain kasvavan.
  • Traverso-cembaloduon pitkä yhteinen taival Huilisti Petra Aminoff ja cembalisti Annamari Pölhö ovat soittaneet yhdessä lukioikäisistä asti, yli 30 vuotta. Johann Sebastian Bachin sonaatit huilulle ja cembalolle ovat kuuluneet duon ohjelmistoon jo pitkään. M-studiossa duo soittaa sonaatit h-molli ja A-duuri, nauhoitus on viime vuoden toukokuulta.
  • Kaipuu kesään Maaliskuun alkaessa on jo lupa alkaa toden teolla odottaa tulevaa kesää, ja samalla on myös oivallinen aika palauttaa mieliin viime kesän autuaallisen aurinkoiset ja lämpimät päivät. M-studiossa korjataan Yleisradion viime kesänä taltioimien festivaalikonserttien satoa.
  • Pianoduon taide Kahden pianistin yhteissoitto voi pahimmillaan tuottaa paljon kilinää mutta vähän musiikkia. Tässä ohjelmassa on kuitenkin luvassa kaksi näytettä ja näkökulmaa hienostuneesta pianoduotyöskentelystä. Maija Parkon ja Maija Väisäsen pianoduo tulkitsee ranskalaista musiikkia, ja säveltävät pianistit Emil Holmström ja Joonas Pohjonen esittävät Pohjosen tuoreen sävellyksen "For Strings and Hammers".
  • Suomalaisen musiikin alkulähteillä M-studiossa soi harvoin kuultu 1800-luvun suomalainen kosketinsoitinmusiikki. Ville Urponen tulkitsee teoksia suomalaisen urkumusiikin alkutaipaleelta, ja Elisa Järvi soittaa suomalaisen pianomusiikin historian ensimmäisen laajamuotoisen teoksen, Carl Ludvig Lithanderin pianosonaatin fis-molli vuodelta 1822.
  • Couperin, Mozart ja Vaughan Williams Ohjelma alkaa ja päättyy ranskalaisen säveltaiteen isähahmon Francois Couperinin (1666-1733) musiikilla. Piakkoin 30 vuotta täyttävä hieno suomalaispianisti Juho Pohjonen antaa näytteen Mozart-soitostaan. Baritoni Gabriel Suovanen ja pianisti Ilkka Paananen tulkitsevat brittiläistä laulutaidetta.
  • Innolla uuteen vuoteen Vuoden ensimmäinen M-studio tarjoaa sydäntä ylentävää urkumusiikkia, lyyrisen haaveilevaa laulumusiikkia ja herkkupalan viulumusiikin ystäville. Yleisradion äänitearkisto on oiva historiallisten äänitteiden lähde. Viulistilegenda Isaac Sternin (1920-2001) resitaali on äänitetty Sibelius-viikolla vuonna 1958. Yhdessä luottopianistinsa Alexander Zakinin kanssa Stern esittää Ernest Chaussonin ja Ernest Blochin musiikkia.
  • Venäläisen melankolian lähteillä Ohjemassa soi kahden venäläisen mestarisäveltäjän musiikki. Jos Pjotr Tshaikovskin (1840-1893) opiskeluaikanaan säveltämää jousikvartettofragmenttia kuullaankin nykyään harvoin, kuuluvat pianopreludit Sergei Rahmaninovin (1873-1943) ehdottomasti soitetuimpiin teoksiin.
  • Ylen Chopin-äänityksiä vuosien varrelta Ohjelmassa luodaan katsaus Yleisradion tallentamiin Chopin-esityksiin. Studioäänitysten lisäksi kuullaan pikanttina lisämausteena kolme konserttitallennetta: ranskalaispianisti Samson Francois soittaa Impromptun nro 2 Fis-duuri Sibelius-viikon konsertissa vuonna 1957, ja venäläinen pianon titaani Grigori Sokolov huikaisee viime vuonna Sibelius-Akatemialla äänitetyssä resitaalissaan virtuoosisella tulkinnallaan Preludista b-molli. Ohjelman päätteeksi Ilmari Hannikainen soittaa vuonna 1951 lähetetyssä Radion 25-vuotisjuhlaparaatissa Nokturnon nro 2 Es-duuri.
  • Kolme katsetta suomenruotsalaisuuteen Ohjelman kolmea säveltäjää yhdistää sekä äidinkieli että oppilas-opettaja-suhde. Annemarie Åström ja Emil Holmström ovat äänittäneet Yleisradiolle Bengt Carlsonin pitkään unohduksissa olleen viulusonaatin, joka sävelkielensä vuolaudessaan puolustaa vahvasti paikkaansa suomalaisessa kamarimusiikkikirjallisuudessa.
  • Ranskalaisen sointihurmion pyörteissä Tenori Topi Lehtipuu laulaa ranskalaisen musiikin eksoottisen linnun Henri Duparcin (1848-1933) lauluja. Duparc on suppeasta laulutuotannostaan huolimatta (vain seitsemäntoista säilynyttä laulua) kanonisoitu yhdeksi musiikinhistorian merkittävimmistä laulusäveltäjistä.
  • Pohjonen ja Mendelssohn M-studiossa saadaan nauttia Juho Pohjosen kirkkaan älykkäästä ja vahvan emotionaalisesta pianismista. 29-vuotias pianisti konsertoi aktiivisesti ympäri maailmaa.
  • Mitä kuuluu Marjukka Tepposelle? Miten laulaja pitää huolta fyysisestä kunnostaan ja miksi Rahmaninovin musiikki on niin ihanaa? Lappeenrannan laulukilpailun tuore voittaja Marjukka Tepponen vastaa haastattelussa muun muassa näihin kysymyksiin. Lisäksi kuunnellaan Tepposen debyyttituotanto Yleisradion musiikkistudiossa. Yhdessä pianisti Ilmari Räikkösen kanssa hän esittää viisi Sergei Rahmaninovin laulua.
  • Tapani Valsta in memoriam Ohjelma on omistettu piano- ja urkutaiteilija Tapani Valstan (1921-2010) muistolle. Valsta kuoli pitkälliseen sairauteen huhtikuun 21. päivänä 88 vuoden ikäisenä.

Valokeilassa suomalaiset taiteilijat. Soivana materiaalina Ylen musiikkituotantoa arkistoaarteineen ja uutuusäänitteineen.

Toimittajana Lotta Emanuelsson ja Riikka Holopainen.

M-studion uusimmat kuunneltavat

M-studio: Paljon onnea, Ilkka Kuusisto
M-studio: Venäläisen musiikin isä jälkeläisineen
M-studio: Musiikkia Ranskasta
Muualla Yle.fi:ssä