Keskiviikosta perjantaihin sekä sunnuntaisin klo 19.03.

Uusia säveliä Sibelius-Akatemiasta

Kevään viimeisessä Klang-konsertissa lavan valtaa Sibelius-Akatemian sävellyksen- ja teorian oppiaine. Ohjelmassa on uusia teoksia neljältä sävellyksenopiskelijalta, jotka ovat Itzam Zapata, Dante Thelestam, Tomas Peire Serrate ja Sauli Zinovjev. He kaikki olivat osana Soikoon! -projektia, jossa nuoret sävellysopiskelijat pääsivät tekemään yhteistyötä ammattilaisten kanssa. Illan teoksia harjoiteltiin ja työstettiin yhteistyössä muusikoiden kanssa jo etukäteen pidetyssä workshopissa. Vailla roolia ei konsertissa jää myöskään opettajakunta, jota edustavat Tapio Nevanlinnan trio Scena ja Tapani Länsiön pianosonaatti "Sois". Illan päätteeksi konserttia pureskelevat vielä Jälkikoirat, jotka ovat Lotta Wennäkoski, Hannu Pohjannoro ja Lauri Supponen.

 

RSO vie Pohjois-Espanjaan musiikkia pohjolasta

Hannu Lintu. KUVA Kaapo Kamu.

Kun Radion sinfoniaorkesteri konsertoi Espanjassa vuonna 2005, soittajat äänestivät matkan salien voittajaksi Aragonian pääkaupungin Zaragozan salin. Vuonna 1994 valmistunut Auditorio y Palacio de Congresos on miltei pelottava kolossi ulkopäin, mutta sen 1900-paikkainen konserttisali on akustiikaltaan loistoluokkaa. Ei ihme, että vierailevat orkesterit pysähtyvät mielellään maan viidenneksi suurimmassa kaupungissa. Espanjan taloustilanteesta huolimatta Zaragozan konserttielämän keskus on onnistunut säilyttämään kadehdittavan moni-ilmeisen tarjonnan. Hannu Linnun johtaman RSO:n ohjelmassa on Sibeliusta ja Tshaikovskin pianokonsertto, solistina Nikolai Lugansky.

 

Vapunpäivän ikivihreät

Kuva: Tuula Peltonen / Yle

130-vuotiaan Helsingin kaupunginorkesterin keväisenä kohokohtana on vappumatinea. Matinean johtaa brittimaestro Nick Davies. Jo vuodesta 1937 räväkkänä avauksena on ollut kolmannen näytöksen alkusoitto Wagnerin oopperasta Lohengrin. Ja vuodesta 1883 saakka mahtavana huipennuksena on soinut Robert Kajanuksen sovitus Porilaisten marssista.

 

Paulon sellokilpailussa etsitään solistikykyjä kansainvälisen sellomaailman huipulle

Alexander Ramm. KUVA Heikki Tuuli.

V Kansainvälinen Paulon sellokilpailu on tuonut jälleen Suomeen kansainvälisen sellomusiikin kiinnostavimmat lupaukset. Yle Radio 1 ja yle.fi/klassinen välittävät suorana radio- ja verkkolähetyksenä Musiikkitalon finaalikonsertit pe 26. ja la 27.4.

Musiikkitalon finaalikonserteissa kilpailijat esittelevät kykyjään 1900-luvun konserttomusiikin taitajina. Arto Noraksen johtama, kansainvälisistä huippusellisteistä koostuva tuomaristo jakaa palkinnot suorassa lähetyksessä lauantain konsertin päätteeksi.

 

Harvinaista Wagneria ja uutta suomalaista

Kapellimestari Arvo Vollmer. KUVA Adelaide Symphony Orchestra.

Toimiessaan Saksin kuninkaan hovikapellimestarina Richard Wagner johti myös Dresdenin Liedertafelia. Kun tämä laulavien miesten joukko ryhtyi puuhaamaan kesäisiä laulujuhlia, sävelsi Wagner tapahtuman päänumeroksi teoksen Das Liebesmahl der Apostel (Apostolien rakkaudenateria). Kantaesityksessä Dresdenin Frauenkirchessä miehiä oli laulamassa yli tuhat. Tämä harvoin kuultu nuoruudenteos kuullaan keskiviikkona RSO:n konsertissa Kirkko soikoon -festivaalilla. Komeasta kuorosatsista vastaa Pietarin Mariinski-teatterin mieskuoro yhdessä Dominanten ja Murtosoinnun mieslaulajien kanssa. Konsertin johtaa Arvo Volmer.

 

Konserttilavalla Latvian radion kuoro ja Sinfonietta Riga

Helatorstai-illan Euroradiokonsertissa säkenöivät Latvian säveltaiteen kruununjalokivi Latvian radion kuoro sekä laadukkaista esiintymisistään niin ikään tunnettu kamariorkesteri Sinfonietta Riga. Konsertti on äänitetty Riian konserttisalissa 25.1. ja sen säveltäjäniminä ovat Liga Celma, Veljo Tormis, Laima Jansone, Sergei Prokofjev, Eriks Esenvalds sekä Zoltán Kodály.

  • Kaikkialla koti Helsingin kaupunginorkesterin konsertissa saa kantaesityksensä suomalaisen säveltäjän rakkaudentunnustus eteläiselle Intialle ja sen kulttuurille. Eero Hämeenniemi on sävelittänyt itselleen läheisen tamilinkielisen runon sinfoniseksi kokonaisuudeksi. "Yaadum uuree" kulkee konfliktien ja taisteluiden kautta seestymiseen, iloon ja lopun ekstaasiin. Teoksen laulusolistina on Hämeenniemen pitkäaikainen yhteistyökumppani Bombay Jayashri, yksi Intian kuuluisimmista laulajattarista. Viimeisen osan tanssiosuuden tanssii Priyadarshini Govind, intialaisen klassisen tanssin palkittu edustaja.
  • Venäläismaestro Vladimir Fedosejeville Dmitri Shostakovitshin musiikki puhuu elämän peruskysymyksistä Vladimir Fedosejev on tarjonnut jokaisella RSO-vierailullaan vavahduttavan Shostakovitsh-esityksen. Tämän Pietarissa vuonna 1932 syntyneen taiteilijan mielestä "Shostakovitshin musiikki puhuu ikuisuudesta, tulevaisuudesta ja meistä itsestämme." Säveltäjän myös henkilökohtaisesti tuntenut Fedosejev onkin halunnut riisua Shostakovitshin teoksilta niiden poliittisen painolastin ja keskittää kuulijoiden huomion puhtaasti itse musiikkiin. RSO:n konsertin päätösnumerona soi säveltäjän sinfonia nro 10.
  • Erään kadonneen päiväkirja "Kaikesta, mihin Janáček tarttuu, tulee vähän omituista", sanoo pianisti Marko Hilpo, joka on koonnut Musiikkitalon Camerata-saliin konsertillisen tshekkiläisen Leoš Janáčekin harvoin kuultua kamari- ja laulumusiikkia. "Omituisuus" tarkoittaa vaikkapa epätavallisia kokoonpanoja, vaikeaselkoista notaatiota tai arkaaisen ja modernin jännittävää yhdistelmää.
  • RSO:n nuorten solistien konsertissa esiintyy 12 soittimensa taitajaa Nuorten solistien konsertilla on pitkät perinteet RSO:n historiassa. Nuoret Radio-orkesterin solisteina -sarjan ensimmäiset konsertit pidettiin jo vuonna 1950. Vuosien kuluessa konserteissa on esiintynyt hämmästyttävän suuri joukko suomalaisen musiikkielämän keskeisiä nimiä. Sarja aloitettiin uudelleen vuonna 2003 pitkän tauon jälkeen: sitä edeltävä konsertti oli järjestetty vuonna 1995. Kapellimestarin vaativassa tehtävässä nuoria auttaa tällä kertaa Atso Almila.
  • Musiikillisia harvinaisuuksia Turun filharmonisen orkesterin konsertti sisältää teoksia, joita kuullaan harvoin orkesterien ohjelmistoissa. Benjamin Brittenin pianokonserton solistina soittaa Ruotsin tunnetuimpiin pianisteihin kuuluva Roland Pöntinen. Britten itse toimi konserton kantaesityksen solistina vuonna 1938. Hän on todennut, että teos tuo muun muassa esiin pianon lyömäsoitinmaisia ominaisuuksia. Illan kapellimestarina on Dalia Stasevska, joka kuuluu maamme nuoriin kapellimestarikykyihin.
  • Rituaaleja Helsinkiläisille Lapin kamariorkesteri toi vierailukonsertissaan rituaaleja Helsinkiläisille, ja radioinnin myötä myös koko muulle maalle. Nokkahuilusolisti Piers Adams valloitti kuulijat virtuoosisilla ja vauhdikkailla tulkinnoillaan.
  • Schumann-kattaus Roger Norringtonin tapaan "Älykäs veikkonen, aika haaveilevainen ja hajamielinen... häntä ohjasi ehdoton varmuus siitä, että tulevaisuudessa hän olisi oleva kuuluisa mies. Kuuluisa millä saralla, oli vielä melkoisen epävarmaa, mutta joka tapauksessa kuuluisa". Tällaisen luonnekuvan teini-ikäisestä Robert Schumannista antoi muuan tämän koulutoveri. RSO:n konsertissa kuullaan Schumannin rakastettu Reiniläinen sinfonia ja sellokonsertto, solistina Alexander Rudin.
  • Viulukonsertto avaruussukkula Columbian miehistön muistolle Helmikuun 1. päivänä vuonna 2003 avaruussukkula Columbia tuhoutui palatessaan maan ilmakehään Texasin ja Louisianan osavaltioiden yläpuolella. Kaikki miehistön seitsemän jäsentä menehtyivät. Säveltäjä Peter Eötvösiin tämä tapahtuma vaikutti syvästi. "Erityisesti televisiokuva tyhjästä astronautin kypärästä, joka löydettiin maastosta rikkoutumattomana, symbolisoi minulle tätä traagista tuhoa, joka vaati seitsemän ihmisen hengen. Viulukonsertto musiikillisena dialogina solistin ja orkesterin kesken tuntui erityisen sopivalta antamaan musiikillisen muodon menehtyneiden astronauttien muistolle. Konsertto sai nimen "Seven". RSO:n konsertissa sen solistina on moldovalaistaiteilija Patricia Kopatchinskaja. Kapellimestarina on François-Xavier Roth.
  • Matteus-passio Baden-Badenissa Kiirastorstai-iltana lähetettävän Euroradiokonsertin teoksena on yksi länsimaisen kirkkomusiikin kulmakivistä, Johann Sebastian Bachin Matteus-passio. Tänä pääsiäisenä kuulemme Baden-Badenin konserttisalissa viime vuoden huhtikuussa tehdyn taltioinnin.
  • Euroradion konsertti-illassa J.S. Bachin Johannes-passio Tenori Ian Bostridge, sopraano Karina Gauvin ja joukko muita huippulaulajia esittävät Pitkäperjantain illassa Johann Sebastian Bachin Johannes-passion. Les Violons du Roy ja La Chapelle de Québec -yhtyeitä johtaa Bernard Labadie.
  • Ilpo Laspas ja klaveeriharjoitusten taide Johann Sebastian Bach antoi vaatimattoman nimen neljälle laajalle klaveerimusiikkikokoelmalleen. Nimi "Clavierübung = Klaveeriharjoitus" johtaa pahasti harhaan, sillä kokoelmat sisältävät barokin ajan loisteliainta ja musiikillisesti haastavinta kosketinsoitinmusiikkia.

    Kokoelmia soitetaan tänä päivänä niin modernilla pianolla, uruilla kuin cembalollakin. Taiteellista tohtorintutkintoaan suorittava Ilpo Laspas (s. 1984) hallitsee suvereenisti kaikki edellä mainitut instrumentit mutta kolmannen jatkotutkintokonserttinsa soittimeksi Laspas oli valinnut cembalon. Miksi, se selviää musiikin ohessa.

  • Antiikin aarioista Marianne Beate Kielland (s. 1975) on harvinaisen monipuolinen laulaja. Norjan Lofooteilta kotoisin oleva mezzosopraano hallitsee niin barokkioopperan kuin aikamme uusimman laulumusiikin.

    Pääsiäislauantain iltakonsertissa Kielland esittää yhdessä Bergen Barokk -yhtyeen kanssa barokin ajan laulumusiikkia. Luvassa on kaksi Georg Friedrich Händelin soolokantaattia sekä kappaleita kaikkien laulunopiskelijoiden tuntemasta kokoelmasta "Antiikin aarioita".

  • Konserttilavalla Ruotsin radion sinfoniaorkesteri ja Daniel Harding Euroradion konsertti-illassa lavalle nousevat Ruotsin radion sinfoniaorkesteri ja sen ylikapellimestari Daniel Harding. Maaliskuussa 2013 äänitetyn konsertin ohjelmassa on Joseph Martin Krausin ja Gustav Mahlerin musiikkia.
  • Fibo juhlii Bachia Suomalainen barokkiorkesteri juhlistaa Johann Sebastian Bachin syntymäpäivää sekä ensimmäistä Eurooppalaista vanhan musiikin päivää esittämällä Bachin teoksen Musikalisches Opfer, Musiikillinen uhrilahja.
  • Kapellimestari Manfred Honeckille Tshaikovskin 5. sinfonia on säveltäjänsä henkilökohtainen julistus Pjotr Tshaikovskin e-mollisinfonian kasvu alun synkkyydestä finaalin voitonjuhliin ja teoksen keskeinen ajatus kohtalosta tuovat mieleen Beethovenin "Kohtalonsinfonian". Viides sinfonia on saanut aseman suurena venäläisenä voitonsinfoniana, mutta RSO:n itävaltalaiskapellimestari kokee teoksen ennen kaikkea säveltäjän henkilökohtaisen taistelun peilinä. Finaalissa ei hehku sotilaallinen voitto, vaan säveltäjän elämän tahto.
  • Pori Sinfonietta 75 vuotta Torstai-illan suora konserttilähetys tulee suoraan Satakunnan sydämestä Porista. Promenadikeskuksen salissa esiintyy kunnioitettavan 75 vuoden iän saavuttanut Porin kaupunginorkesteri eli Pori Sinfonietta.

    Juhlakonsertin ohjelmassa on Veli-Matti Puumalan uusin orkesteriteos, Sergei Prokofjevin viides pianokonsertto solistinaan Olli Mustonen ja Wolfgang Amadeus Mozartin Jupiter-sinfonia. Kapellimestarina on viime syksynä Porin-pestinsä aloittanut Jan Söderblom.

    Konsertin väliajalla toimittaja Timo Asikaisen jututettavina ovat Jan Söderblom ja Pori Sinfoniettan intendentti Leena Harmaala.

  • Euroradion konsertti-illassa Grieg Trio Norjalainen, palkintoja saanut ja paljon levyttänyt Grieg Trio on pysynyt perustamisvuodestaan 1987 lähtien kokoonpanoltaan samana. Jaakobinkirkossa Oslossa lokakuussa 2012 taltioitu Euroradiokonsertti juhlistaakin yhtyeen 25-vuotista taiteilijanuraa. Trio on tunnettu monipuolisesta konserttirepertuaaristaan. Konsertin ohjelmassa on paitsi klassismin ja romantiikan ajan keskeisiä kamarimusiikkiteoksia myös oman aikamme musiikkia. Haydnin ja Brahmsin pianotriojen lisäksi konsertissa kuullaan Jouni Kaipaisen Trio III Grieg Trion perustamisvuodelta 1987.
  • Euroradiokonsertissa Yefim Bronfman ja Berliinin filharmonikot Euroradion konsertti-illassa kuullaan Berliinin filharmonikkojen kauden 2012 - 2013 avajaiskonsertti. Orkesteria johtaa sen ylikapellimestari Sir Simon Rattle ja solistina soittaa yhdysvaltalainen pianisti Yefim Bronfman. Konsertissa kuullaan Johannes Brahmsin pianokonsertto nro 2 ja Witold Lutoslawskin 3. sinfonia.
  • Aulis Sallisen uutuusteos Viisi naismuotokuvaa soi RSO:n konsertissa Kun Aulis Sallinen sävelsi Ratsumiehen 1970-luvun puolivälissä, hänellä ei juurikaan ollut kokemusta vokaalimusiikista. Oopperaa kuunnellessa tätä on vaikea käsittää - niin luontevasti taitavasti kirjoitetut lauluosuudet istuvat kokonaisuuteen. Yleisradion tilaamassa teoksessa säveltäjä palaa paitsi Ratsumiehen, myös Punaisen viivan ja Kullervon naisiin. Mezzosopraano Jenny Carlstedtin ohella toinen solisti on Jukka Harju, jonka käyrätorvi antaa naissolistin osuudelle maskuliinisen vastapainon. RSO:ta johtaa Jukka-Pekka Saraste.
  • Musica nova: Love Games Yhdeksästä Musica Nova -festivaalin konsertista rakkaudentäytteisin oli Sibelius-Akatemian yhteydessä toimivan NYKY Ensemblen itämainen ilta Love Games kotimaisin maustein.
  • Puhdas Itämeri –konsertti John Nurmisen säätiön järjestämässä hyväntekeväisyyskonsertissa Helsingin musiikkitalossa esiintyi Helsingin kaupunginorkesteri, johtajanaan maailmankuulu kapellimestari Valeri Gergijev ja pianosolistinaan puolalainen Krzysztof Jablonski. Konserttiohjelmassa kuultiin kaksi Itämeren alueella syntynyttä merkkiteosta, Pjotr Tshaikovskin ensimmäinen pianokonsertto ja Jean Sibeliuksen ensimmäinen sinfonia.
  • Teksti ja konteksti Helsingin kamarikuoron ja Uusinta-kamariyhtyeen konsertti Klang-nykymusiikkisarjassa keskittyy tekstiin. Konsertissa kuullaan Kalevi Ahon ja Ville Raasakan teosten kantaesitykset. Ohjelman täydentävät Elliott Carterin Mad Regales sekä Einojuhani Rautavaara -sävellyskilpailun voittanut Zesses Segliasin a.
  • Mozartin uran sinfonikkona kruunaava triptyykki syntyi kuudessa viikossa Mozartin kolmen viimeisen sinfonian tarina kasvoi 1800-luvun kuluessa yhdeksi musiikin suurista legendoista. Legendan ainekset siinä ovatkin oivasti koossa. Keitos kiehui kuitenkin yli, kun romanttisen aikakauden kaunosieluiset, idolinpalvontaan taipuvaiset kirjoittajat eivät voineet olla lisäämättä soppaan omia mausteitaan. Samalla tarina sai piirteitä, jotka eivät enää ole riittävän totuudenmukaisia tehdäkseen Mozartille oikeutta. Vaikka kuvasta pyyhitään pois muutama myöhempien aikojen ylilyönti, se pysyy yhtenä hohtavimmista. Sinfoniat nro 39, 40 ja 41 johtaa RSO:n konsertissa Andrew Manze.
  • Tapiola Sinfoniettalla 25-vuotisjuhlakausi Tapiola Sinfonietta juhlii näyttävästi neljännesvuosisadan kestänyttä olemassaoloaan. Nyt alkuvuonna orkesteri on tehnyt Saksan-kiertueen, konsertoinut monissa kartanoissa ja omassa kotisalissaan sekä soittaa Helsingin Musiikkitalossa. Orkesterissa on 41 jäsentä joista puolet on ollut mukana jo orkesterin perustamisesta saakka. Perjantaina Tapiolasalista radioitavassa konsertissa kuullaan kantaesityksenä Veli-Matti Puumalan uusi teos Tear, Pjotr Tshaikovskin viulukonsertto ja Robert Schumannin sinfonia nro 3. Konsertin solistina soittaa viulisti Petteri Iivonen ja kapellimestarina toimii Hannu Lintu.
  • Ranskalainen visiitti Viidestoista Kokkolan Talviharmonikkafestivaali saa vieraakseen ranskalais-italialaisen maailmantähden Richard Gallianon, joka tunnetaan harmonikkaohjelmiston ja -estetiikan laajentajana ja musiikkityylien sekoittajana.
  • Etnosoittimia lavan täydeltä Musica Nova -festivaalin residenssiyhtye Atlas Ensemble ahkeroi suomalaisten iloksi useita konsertteja. Kaikissa länsimaista nykymusiikkia yhdistettiin Lähi- ja Kaukoidän musiikkikulttuureihin ja soittimiin, mutta vasta viimeisessä konsertissa Atlas nousi lavalle koko komeudessaan. Äänenvärien kirjo on hämmästyttävä, kun jousisektioon kuuluu viulun, alton, sellon ja basson lisäksi kaksi erhua, kamancha ja kemence. Yhtä monipuolisia olivat Atlaksen näppäilysoitin- ja puhallinsektiot.
  • Lindberg johtaa Lindbergiä Magnus Lindberg on esiintynyt 2000-luvulla paitsi säveltäjänä, myös pianistina ja omien teostensa johtajana. Musica Nova -festivaalin konsertissa hän johtaa Tapiola Sinfoniettaa, jota luonnehtii "fantastiseksi porukaksi". Konsertissa kuullaan Lindbergin pianosarjastaan muokkaama kamariorkesteriteos Jubilees sekä New Yorkin filharmonikoille kirjoitettu Souvenir, joista jälkimmäinen esitetään ensimmäistä kertaa Suomessa. Lisäksi Lindberg johtaa Veli-Matti Puumalan kontrabassokonserton Taon, jossa soolosoitin kurkottelee ennen kuulemattomiin korkeuksiin. Solistina soittaa Tapiola Sinfoniettan kontrabasson äänenjohtaja Panu Pärssinen.
  • Atlas Ensemblen utopia Atlas Ensemble on tämän vuoden Musica Nova -festivaalin tapaus. Hollannissa majaansa pitävä kansainvälinen nykymusiikkikollektiivi on erikoistunut yhdistämään länsimaista nykymusiikkia ja etnisiä soittimia. Projekti on monella tasolla utopistinen: Lähi-idän perinnemestarit kohtaavat avantgarden; nykymusiikkiklassikoita muunnetaan etnisille soittimille; viritysten sekamelska yhdistyy kielten moninaisuuteen.
  • Lavalla Tampere Filharmonian tuleva ylikapellimestari Tampere Filharmonian perjantaikonsertin kapellimestarina toimii 27-vuotias Santtu-Matias Rouvali, joka aloittaa elokuussa työnsä orkesterin uutena ylikapellimestarina. Solistina on 24-vuotias ranskalaispianisti Lise de la Salle, joka on jo kymmenkunta vuotta soittanut orkesterien solistina ympäri maailmaa. Helmikuun alussa hän esiintyi Los Angelesin filharmonikkojen solistina. Tässä konsertissa Lise de la Sallen ohjelmassa on Sergei Rahmaninovin toinen pianokonsertto.
  • Hans Rottin myöhäisromanttinen sinfoniajätti odotti kantaesitystään 100 vuotta Muuan nuori mies astuu junaan Wienistä lokakuussa 1880. Kun kanssamatkustaja ryhtyy sytyttämään sikaria, ponnahtaa nuorukainen kiihtyneenä pystyyn, osoittaa miestä revolverilla ja julistaa, että Brahms on ladannut junavaunun täyteen dynamiittia. Nuorukainen on säveltäjä Hans Rott. Hänet viedään mielisairaalaan, jossa papereihin kirjataan "paranemista ei ole odotettavissa". Lopulta hän sairastuu tuberkuloosiin ja kuolee vain 25-vuotiaana. Yhtään hänen teostaan ei ole esitetty julkisesti. Hans Rottin pääteos, tunnin mittainen E-duurisinfonia, saa kantaesityksensä Yhdysvalloissa 100 vuotta myöhemmin. Keskiviikkona RSO:n konsertissa sen johtaa ranskalainen Marc Minkowski.
  • Czernowinin kristallit "Elämme hyvin dynaamisessa ajassa, jossa kaikki muuttuu ja vieläpä hyvin nopeasti. Minulle tämä on tärkeää kun ajattelen identiteettiä ja tradition merkitystä musiikissa", totesi Musica nova Helsinki -festivaalin säveltäjävieras Chaya Czernowin. Israelilaissyntyinen Czernowin on yksi aikamme kysytyimmistä säveltäjistä. Hänen musiikkiaan on esitetty yli kolmellakymmenellä festivaalilla ympäri maailmaa, Suomessakin jo mm. vuoden 1999 Musica nova -festivaalilla. Chaya Czernowinin tyyliä leimaa tiukka ja periksiantamaton modernismi. Traditiota ei hänkään kuitenkaan halua kieltää, vaan näkee nykyhetken ja tradition suhteen nimenomaan dialogina. Identiteetin, tradition ja ajan problematiikkaan pureudutaan Uusinta-kamariyhtyeen konsertissa, jossa kuullaan viiden Czernowinin kamarimusiikkiteoksen Suomen ensiesitys.
  • Hakolan konserttouutuus ja Brucknerin jättiläinen Helsingin kaupunginorkesteri esittää ensimmäisenä Suomessa Kimmo Hakolan uuden viulukonserton, joka sai kantaesityksensä tammikuussa Kölnissä. Solistina soittaa John Storgårds, jolle teos on sävelletty. Konserton parina kuullaan Anton Brucknerin monumentaalinen kahdeksas sinfonia c-molli. Orkesteria johtaa Jukka-Pekka Saraste.
  • Euroradion konsertti-illassa Leonardo Vincin ooppera Artaserse. Säveltäjä Leonardo Vinciä (n. 1696-1730) ei pidä sekoittaa maailmankuuluun renessanssinero Leonardo da Vinciin. Säveltäjä-Vincin elämästä tiedetään varsin vähän, vaikka hän omana aikanaan oli kuuluisa ympäri Euroopan.
  • Musica nova Helsinki katsoo itään Euroopan merkittävimpiin kuuluva nykymusiikkitapahtuma Musica nova Helsinki tuo tänä vuonna idän musiikki-ihmeet keskelle urbaania Helsinkiä. Festivaalin teema Orient – Occident esittelee Aasian, Lähi-idän ja Välimeren alueiden sävellystaidetta yli kahdessakymmessä konsertissa. Orientalismin ohella sivujuonteena kulkevat myös vaellusten ja vieraan ja toiseuden kohtaamisen aiheet. Suuri osa festivaalin säveltäjistä on nykypäivän nomadeja: he ovat asuneet tai asuvat tällä hetkellä jossakin muualla kuin kotimaassaan.

    Laajan ohjelmiston ulkomaisista teoksista suurin osa Suomen ensiesityksiä. Festivaalin päävieraina loistavat monikansallinen Atlas Ensemble, israelilaislähtöinen säveltäjä Chaya Czernowin sekä lukuisat muut nykymusiikkimaailman kärkinimet.

    YLE Radio 1 välittää Musica nova Helsinki -festivaalin tunnelmia koko tapahtuman ajan.

  • Musica novan avajaiskonsertissa kulttuurisia juuria tarkastellaan ulkopuolelta, etäisyyden päästä Lothar Zagrosekin johtamassa RSO:n konsertissa kohtaavat Musica novan teeman Orient - Occident mukaisesti itä ja länsi. Espanjalainen José Maria Sánchez-Verdú on ottanut Iberian niemimaan vahvan maurilaiskulttuurin yhdeksi työnsä lähtökohdista. Israelilaissyntyinen Chaya Czernowin on asunut kotimaansa ulkopuolella kohta 30 vuotta ja luonut tinkimättömän omaperäistä musiikkia; tästä hyvänä esimerkkinä on orkesteritriptyykki Maim (Vesi).
  • Sellisti Alisa Weilersteinin soitto ei jätä kylmäksi Yhdysvaltalainen Weilersteinin muusikkoperhe on kuin entisaikojen lasten rakastaman korttipelin perhe Sointu. Isä Donald soitti 20 vuotta tunnetun Cleveland-kvartetin primaksena ja äiti Vivian Hornik Weilerstein on pianisti. Poika, erinomainen viulisti Joshua, johti RSO:ta menestyksekkäästi viime keväänä ja tytär Alisa on huippulahjakas sellisti ja taiteilija isolla kirjaimella. Santtu-Matias Rouvalin johtaman RSO:n solistina hän soittaa Antonin Dvorákin sellokonserton.
  • Maj Lind -pianokilpailun voittaja Sergei Redkin konsertoi Lahdessa Syyskuussa käydyn kansainvälisen kilpailun voittaja tuli tällä kertaa Krasnojarskista. Sergei Redkinin (s. 1991) tie on opintojen myötä vienyt kaukaa Itä-Siperian selkosilta Pietariin. Pietarista Sergei hurautti Allegro-junalla Lahteen pitämään ensimmäisen oman kokoillan resitaalinsa Suomessa.
  • Beethovenin ja Janácekin sonaatteja viululla ja pianolla Viulisti Réka Szilvay ja pianisti Heini Kärkkäinen soittavat viidessä konsertissaan kaikki Ludwig van Beethovenin kymmenen viulu-pianosonaattia. Tässä konsertissa kuullaan sonaatit numerot 5 ja 8 ('Kevätsonaatti'), joista jälkimmäinen kuuluu säveltäjän suosituimpiin teoksiin. Kummatkin sävellykset ovat aurinkoisia, säkenöiviä teoksia, joissa piano ja viulu käyvät aktiivista kamarimusiikillista keskustelua. Konsertin kolmas teos on kirjoitettu runsas 100 vuotta myöhemmin kuin Beethovenin sonaatit. Tshekkiläisen Leos Janácekin ainut viulu-pianosonaatti on modernistinen, mosaiikkimainen teos, joka on saanut innoitusta venäläisestä musiikista.
  • Konserttilavalla Ruotsin radiokuoro Euroradion kuorokonsertissa esiintyvät Ruotsin radiokuoro ja Pohjoismainen kamariorkesteri Ragnar Bohlinin johdolla. Konsertti on äänitetty 1.11.2012 Sundsvallissa Gustav Adolfin kirkossa.
  • Szymanowskia Stradivariuksella Helsingin kaupunginorkesteri hemmottelee puolalaisen Karol Szymanowskin hehkuvan musiikin ystäviä. Konsertti alkaa vielä varsin romanttisella nuoruudenteoksella, 23-vuotiaana sävelletyllä Konserttialkusoitolla op. 12. Szymanowskin ensimmäisen viulukonserton solistina soittaa latvialainen Baiba Skride. Skriden viulu on Stradivarius ‘’Ex Baron Feilitzsch’’(1734), jonka hänen maanmiehensä Gidon Kremer on luovuttanut taiteilijan käyttöön. Väliajan jälkeen on vuorossa Sergei Rahmaninovin monumentaalinen toinen sinfonia. Orkesteria johtaa Olari Elts.
  • Paikkoja ja maisemia Vuonna 1972 syntyneen Aki Yli-Salomäen sävellyskonsertti on äänitetty Temppeliaukion kirkossa 15.1. Konsertissa kuullaan kuusi kamarimusiikkiteosta, joista puolet kantaesityksinä. Siinä esiintyvät Petri Kumela, kitara, Olli Leppäniemi, klarinetti, Eeva-Kaisa Rönkä, oboe, Sauli Heikkilä, kurkkulaulu sekä Uusinta-kvartetti: Maria Puusaari ja Annemarie Åström, viulu, Max Savikangas, alttoviulu ja Markus Hohti, sello.

    Konsertissa kuultavat teokset:
    Odota kitaralle (2010)
    Valotomu kitaralle ja jousikvartetille (2010–2011, kantaesitys)
    Täälläolo jousikvartetille (2010, kantaesitys)
    Hohka jousikvartetille (2011-2012)
    Paikka oboelle ja kurkkulaulajalle (2012, kantaesitys)
    Nightfall klarinetille ja jousikvartetille (2010–2011)

  • RSO juhlii Witold Lutoslawskia Varsovassa 25. tammikuuta 1913 syntynyt Witold Lutoslawski kuuluu 1900-luvun tärkeimpiin säveltäjiin. Paitsi että loi erittäin persoonallisen sävelkielen, hän kehitti musiikin teknisen toteuttamisen avuksi uusia keinoja, jotka ovat jo aikaa sitten muuttuneet osaksi modernin musiikin universaalista keinovarastoa. Vähintään yhtä olennaisia ovat hänen muodon ja dramaturgian alueella tekemänsä havainnot ja niistä seuranneet tuiki omaperäiset ratkaisut. Mutta tärkeintä on tietysti Lutoslawskin musiikin hehku, syvyys ja taituruus. RSO:n konsertin johtaa Hannu Lintu.
  • KYN ja PK samassa salissa Kauppakorkeakoulun Ylioppilaskunnan Naislaulajat ja Polyteknikkojen Kuoro avaavat uuden vuoden yhteisellä konsertilla Musiikkitalon konserttisalissa. Kaksi omaleimaista kuoroa yhdistää voimansa ja tarjoaa yleisölleen runsaan ja monipuolisen gaalakonsertin.
  • Sellon superilta Kolme uutta kotimaista sellokonserttoa, kolme sellistiä, sellistitaustainen kapellimestari ja Avanti!-kamariorkesteri. Näistä aineksista rakentuu nykymusiikkisarja Klangin kevätkauden avajaiskonsertti, jonka teemana on ytimekkäästi sello. Sellon ja konserttoperinteen mahdollisuuksia tutkitaan kolmessa uudessa ja tyylillisesti erilaisessa konsertossa, joiden säveltäjänimet ovat Kirmo Lintinen, Olli Koskelin ja Sebastian Fagerlund. Solisteina soittavat hongkongilaistaustainen Trey Lee, Australiassa nykyisin vaikuttava Timo-Veikko Valve ja Klang-sarjan voimahahmo Markus Hohti. Lopputuloksena on sellismin ja säveltaiteen superilta, jollaista ei suomalaisessa musiikkielämässä turhan usein kuulla.
  • Loisteliasta marginaalimusiikkia RSO:n muusikoiden barokkikonsertissa Barokin aika oli länsimaisen säveltaiteen kehityksen kulta-aikaa. Suurin osa keskeisistä musiikillisista innovaatioista tehtiin silloin ja monet nykyiset käytännöt juontavat juurensa 1600- ja 1700-luvuille. Näitä ovat mm. käytössämme olevat soittimet sekä tavat, joilla niille kirjoitetaan. Vaikka soitinmusiikki eli vahvaa nousua, aikakautta hallitsi laulumusiikki. Bachin, Händelin tai Vivaldin kaltaiset mestarit tuottivat runsain mitoin musiikkia joka lähtöön. RSO:n piirissä virinnyt barokkiharrastus tuo Musiikkitaloon teoksia Venetsiasta Leipzigiin.
  • Tapiola Sinfoniettan solistina nuori latvialaispianisti Riiassa syntynyt Lauma Skride (s. 1982) on huippumusikaalisen perheen kolmesta sisaruksesta nuorin. Skriden soittoa ylistetään ainutlaatuisen herkäksi, kaunissointiseksi ja taiturilliseksi. Sooloesiintymisien lisäksi Lauma esiintyy säännöllisesti yhdessä viulistisisarensa Baiban kanssa. Sattuman oikusta sisarukset esiintyvät Suomessa peräkkäisillä viikoilla, Lauma Tapiola Sinfoniettan ja Baiba Helsingin kaupunginorkesterin solistina.
  • Säveltäjä Paavo Heininen juhlii merkkivuosiaan RSO:n konsertissa 75 vuotta täyttävä Paavo Heininen on koko uransa ajan pysynyt uskollisena nuoruutensa modernistisille ihanteille. Kollega Jukka Tiensuu on kuvannut tätä kokonaisen säveltäjäpolven kasvattajaa tinkimättömäksi taiteilijaksi, ajan hermolla pysytteleväksi pohtijaksi, herkäksi ajatuksilla leikkijäksi ja maamme musiikin suolaksi. Juhlakonsertissa kuullaan kantaesityksinä itsenäiset osat "Musta kehtolaulu" ja "Kaukametsä" kuorolle, solisteille ja orkesterille kirjoitetusta "Eläinten Te Deumista".
  • Valokeilassa Domenico Zipoli Kuninkaantien muusikoiden loppiaispäivän konsertissa kuullaan muun muassa barokkimessu viidakon sydämestä. Konsertin teosten säveltäjä on vuonna 1717 Etelä-Amerikan viidakkoon matkannut italialainen säveltäjä Domenico Zipoli. Hänen tiedetään säveltäneen matkallaan kymmeniä sävellyksiä, jotka sittemmin katosivat. Vasta 1970-luvulla erään bolivialaisen kirkon kunnostustöiden yhteydessä löytyi suuri määrä käsikirjoituksia, ja niiden joukossa myös konsertissa kuultava Jesuiittamessu.
  • Se toinen Haydnin oratorio Luominen-oratorion saaman suuren suosion jälkeen Joseph Haydn sävelsi myös toisen suuren oratorion Vuodenajat. Teoksen libretto on saman kirjoittajan kuin oli Luomisenkin, itävaltalainen paroni Gottfried van Swieten. Vuodenajat-oratorion mukaansatempaaviin kuoro-osuuksiin lukeutuvat mm. metsästyskuoro käyrätorvineen, viinijuhlat tanssivine maalaisineen sekä meluisa ukkosmyrsky, ja myös hieman absurdi ja liikuttava oodi uurastamiselle.
  • Berliinin filharmonikoiden konsertti Musiikkitalossa Berliinin filharmonikot konsertoi menestyksellisesti marraskuussa Helsingin Musiikkitalossa. Sekä kapellimestari Simon Rattle että orkesterin muusikot olivat ihastuneita uuteen Musiikkitaloon ja pitivät talon akustiikasta. Nyt tämä Helsingin-konsertti lähetetään uusintana. Konsertti sisältyi orkesterin yli viikon kestäneeseen kiertueeseen jossa se soitti kaikissa Pohjoismaissa sekä Lissabonissa ja Genevessä. Kaikissa konserttisaleissa ohjelma oli sama. Se koostui Ligetin, Wagnerin, Debussyn, Ravelin ja Schumannin orkesteriteoksista.
  • Kymi Sinfoniettan konsertissa suojellaan Itämerta Saksofonisti-säveltäjä Eero Koivistoinen on sitä mieltä, että musiikilla voi parantaa maailmaa - tarkemmin sanoen Itämerta. Koivistoisen Baltic Sea Blues sai alkunsa vuonna 2010 Helsingissä Baltic Sea Action Summit -huippukokouksessa. Siihen osallistui poliitikkojen, yritysten ja yhdistysten lisäksi yksityishenkilöitä, kuten Koivistoinen itse. Ja koska osallistujat sitoutuivat tekemään jotain Itämeren hyväksi, Koivistoinen päätti säveltää, eikä Kymi Sinfoniettaa tarvinnut kauan houkutella mukaan projektiin.
  • Händelin Messias-oratorio syntyi hyväntekeväisyydestä Englantilaistunut säveltäjä Georg Friedrich Händel lahjoitti Lontoossa löytölastenkodille uudet urut ja päätti juhlistaa tilaisuutta omalla sävellyksellään, tuolloin seitsemän vuotta vanhalla Messias-oratoriolla. Tästä ensimmäisestä löytölastenkodin hyväksi järjestetystä konsertista alkoi teoksen aina vain kiihtyvä suosio Lontoossa. Händel johti Messiaan kaikkiaan yhdeksänä vuotena peräkkäin, aina tämän samaisen löytölastenkodin hyväksi. Euroradiokonserttien sarjassa kuullaan Messias-oratorio The Sixteen-kuoron ja -orkesterin esittämänä, johtajana on Harry Christophers.
  • Bachin Jouluoratorio syntyi uudelleen Berliinissä Johann Sebastian Bachin Jouluoratorio liittyy Berliiniin merkittävällä tavalla, sillä vaivuttuaan noin sadan vuoden mittaiseen ruususenuneen, löytyi teos konserttiohjelmistoihin 1800-luvun puolivälissä Berliinin Lauluakatemian ansiosta. Se nosti Bachin teoksen esille omissa konserteissaan. Tämän joulun Jouluoratorio kuullaan tuoreena äänityksenä Berliinin Konserttitalosta. RIAS-kamarikuoroa ja Akademi für Alte Musik Berlin -orkesteria johtaa Hans-Christoph Rademann.
  • Suomen Kansallisoopperan solistikunnan joulukonsertti 24 kaunista joululaulua - kuin laulujen joulukalenteri - kuultiin ensimmäisenä adventtina Temppeliaukion kirkossa. Suomen Kansallisoopperan solistien perinteinen joulukonsertti järjestettiin jo kuudennen kerran. Tapahtuma on alunperin mezzosopraano Lilli Paasikiven ideoima, ja ohjelman saa kukin solisti vuorollaan koottavaksi. Tänä vuonna vetovastuussa oli sopraano Tove Åman. Kolme Estonian Kansallisoopperan laulajaa pianistinsa kera tuovat joulutervehdyksenä Tallinnasta neljä uutta virolaista joululaulua ja myös saksalaista ja amerikkalaista joulutunnelmaa.
  • Pietari Inkisen johtama Uuden-Seelannin sinfoniaorkesteri on varsinainen reissuorkesteri Uuden-Seelannin sinfoniaorkesteri ei ole millään tavalla paikallisorkesteri, sillä se ei pysy paikoillaan. Konserttiareenat ovat pääkaupungin Wellingtonin lisäksi Aucklandissa ja viidessä muussa Uuden-Seelannin kaupungissa. Kilometrejä kaikkien konserttipaikkojen välillä on useita satoja, pisimmillään 800. Euroradiotarjonnassa kuullaan orkesterin konsertti viime vuoden Brahmissimo-sarjasta.
  • Muistoja Maj Lind -pianokilpailusta, osa 1 Ketkä menestyivätkään kolmannessa kansainvälisessä Maj Lind -pianokilpailussa viime syksynä? Ensimmäisen illan katsauksessa kuunnellaan kilpailussa palkittujen sooloesityksiä välierästä. Toimittajana on Timo Asikainen. Esitykset on äänitetty Sibelius-Akatemian konserttisalissa 20.-21.9.2012.
  • Muistoja Maj Lind -pianokilpailusta, osa 2 Maj Lind -muistelun jälkimmäisessä osassa soivat uljaat pianokonsertot. Nuorten pianistien tukena Musiikkitalon lavalla on Radion sinfoniaorkesteri. Soiton ohessa sitaatteja radiokommentaattori Teppo Koiviston kilpailija-arvioista. Katsauksen toimittaa Timo Asikainen. Esitykset on äänitetty Musiikkitalossa 26.-27.9.2012.
  • Lang Langin pianoilta Carnegie Hallissa Time-aikakauslehti rankkasi kiinalaisen pianistin Lang Langin (s. 1982) pari vuotta sitten maailman 100 vaikutusvaltaisimman henkilön listalle. Julkisuutta rakastava huippupianisti on Unicefin hyväntahdonlähettiläänä levittänyt klassisen pianonsoiton ilosanomaa ympäri maailman.
  • Ystävyydestä syntynyt jousikvartetti Ensi vuonna kymmenen vuotta täyttävä ranskalainen Modigliani-jousikvartetti on syntynyt nuorten muusikoiden ystävyydestä. Kvartetti on menestynyt hienosti klassisen musiikin konserttiareenoilla ja se esiintyy säännöllisesti ympäri maailmaa. Modigliani-kvartetin jäsenet soittavat italialaisilla arvosoittimilla, kiitos tästä kuuluu yksityisille sponsoreille. Barcelonan Auditori-konserttikeskuksessa äänitetyssä konsertissa kuullaan Arriagan, Debussyn ja Mendelssohnin musiikkia.
  • Sinfonisen svengaava ilta Helsingin kaupunginorkesterin solistivieras kuuluu aikamme pianistien eliittiin. Musiikkitalossa ensimmäistä kertaa konsertoiva Jean-Yves Thibaudet valloittaa niin soitollaan kuin pukeutumistyylillään. Solistinumerona soi George Gershwinin jazzahtava pianokonsertto.
  • RSO:n ja mestaripianisti András Schiffin Bartók-festivaali András Schiffin konsertit ovat aina tapauksia, mutta aivan erityinen suhde tällä humaanilla ja suorapuheisella unkarilaistaiteilijalla on maanmiehensä Béla Bartókin musiikkiin. Sakari Oramon johtamissa konserteissa kuullaan kaikki säveltäjän kolme pianokonserttoa sekä mm. Orkesterikonsertto.
  • Joulukonsertteja Euroopasta - päivän aikana yksitoista konserttia Joulukonsertit kuuluvat kaikkialla Euroopassa joulunajan tapahtumiin. Joulumusiikin perinteissä kuuluvat paikallisesti hieman erilaiset piirteet ja sävelmät, mutta joukossa on myös vanhoja, kulttuurien yhtenäisyydestä kertovia lauluja. Nämä ominaisuudet kuuluvat myös Euroradion joulukonserteissa, joita tänä vuonna kuultiin Radio 1:ssä sunnuntaina 16.12. kaikkiaan 11 kappaletta.
  • Uuno Klamin Kalevala-sarja henkii aikansa eurooppalaista modernismia Kun Uuno Klami opiskeli Pariisissa 1920-luvun puolivälissä, hän lainasi Sorbonnen yliopiston kirjastosta Kalevalan. Ei kestänyt kauaakaan, kun Klamin sävellyksiin alkoi ilmestyä kalevalaisia ja karjalaisia aiheita. Klami ryhtyi ilmeisesti jo Pariisin vuosinaan hahmottelemaan suurta kalevalaista sävelteosta, mutta teoksen valmistuminen vei 10 vuotta. RSO:n konsertissa sen johtaa Santtu-Matias Rouvali.
  • Yleisradion vuoden nuorisokuoro laulaa joululauluja meiltä ja muualta Yleisradion vuoden nuorisokuoron eli helsinkiläisen Somnium Ensemblen adventtikonsertissa kuullaan tänä vuonna perinteisten suomalaisten joululaulujen lisäksi myös kansainvälisiä joulusävelmiä. Kuoronjohtaja Tatu Erkkilä on valinnut konsertin ohjelmaan erityisesti brittiläisiä teoksia. Konsertti on äänitetty 26.11. Helsingissä Mikael Agricolan kirkossa.
  • Mahdottomien teosten mies Kevin Bowyerin (s. 1961) mielihuveja musiikin ulkopuolella ovat James Joycen romaanit, laadukkaat mallasviskit ja nukkuminen. Raskas leipätyö vaatii vastapainokseen rentoutumista - Bowyer tunnetaan yhtenä aikamme virtuoosisimmista urkureista. Hän on tullut kuuluisaksi mahdottomina pidettyjen, äärimmäisen kompleksisien urkuteosten esittäjänä.
  • Kaksi jylhää monoliittia Turun filharmonisen orkesterin konsertin ohjelmassa on menneiden vuosisatojen kaksi merkittävää teosta, Béla Bartókin toinen viulukonsertto sekä Johannes Brahmsin kolmas sinfonia. Konsertin solistina kuullaan unkarilaista viulistia Vilmos Szabadia. Kapellimestarina toimii myös unkarilaiset sukujuuret omaava Tibor Bogányi. Konsertin radioinnin toimittaa Inari Nuutero. Uusinta perjantaina 7.12.2012 klo 19.03
  • RSO kulmilla Itä-Suomessa Vaikka RSO kuuluu ja näkyy YLEn kanavilla kaikille suomalaisille, on aika ajoin tärkeää tarjota kuulijoille myös aito konserttikokemus. Kun RSO matkaa Itä-Suomeen, järjestetään sinfoniakonserttien ohella konsertteja lapsille, vanhuksille, soitetaan kirjastoissa ja annetaan opetusta vierailukaupunkien oppilaitoksissa. Hannu Linnun johtaman kiertueen kohteina ovat Savonlinna, Varkaus, Joensuu ja Lieksa. Solistina laulaa sopraano Helena Juntunen.
  • Tapiola Sinfoniettan konsertti tarjoaa 1700-luvun ooppera-aarioita "Olen rakentanut kolmen aarian kokonaisuuden ja haluan esitellä musiikkia jota ei usein Suomessa kuulla. Tuloksena on monipuolinen ja vaihteleva kokonaisuus", toteaa konsertin solisti, mezzosopraano Essi Luttinen. Hän laulaa 1700-luvun lopulla sävellettyjä Joseph Haydnin, Luigi Cherubinin ja Johann Christian Bachin ooppera-aarioita. Illan kapellimestari on japanilainen Mazaaki Suzuki, joka tunnetaan Bachin teosten asiantuntijana. Hän on myös urkuri ja cembalisti ja on johtanut sekä vanhan musiikin kokoonpanoja että sinfoniaorkestereita.
  • Musiikin valoa marraskuun pimeyteen Musiikki tuo valoa keskelle synkintä kaamosaikaa. Tämä tiedetään Siuntiossa, jossa on vietetty Lux Musicae -festivaalia jo kolmenatoista syksynä. Intiimin tapahtuman keskeinen konserttipaikka on kynttilöin valaistu Siuntion vanha kivikirkko, jonka tunnelmallisessa holvitilassa musiikin valoa levittivät viulisti Pekka Kuusisto ja pianisti Joonas Ahonen. Isänpäivänä äänitetyn konsertin ohjelmassa on Johannes Brahmsin G-duuri-sonaatti sekä Charles Ivesin sonaatti nro 4 "Children's day at the camp meeting". Konsertin huipennuksessa, György Ligetin käytätorvitriossa, Kuusiston ja Ahosen seuraan liittyy vielä ranskalainen käyrätorvitaituri Hervé Joulain.
  • Suomen suosituin konservatorio täytti 50 vuotta Turun konservatorio on juhlinut koko viime viikon 50-vuotisjuhlaansa erilaisilla konserteilla ja tapahtumilla. Viikko huipentui lauantaina pidettyyn pääjuhlaan jossa kuultiin Mikko Heiniön uuden teoksen kantaesitys sekä muun muassa Mozartin ja Haydnin teoksia. Ohjelmassa heijastuivat myös konservatorion kansainväliset suhteet Ruotsiin ja Viroon kun tätä iltaa varten koottu sinfoniaorkesteri soitti Anders Eliassonin ja Heino Ellerin musiikkia.
  • Béla Bartók ei ollut musiikin arkkitehti, vaan puutarhuri RSO ottaa varaslähdön joulukuussa pidettävälle Bartók-festivaalille. Kapellimestari Andew Manze on valinnut ohjelmaan jännittävästi soivan Musiikkia kieli- ja lyömäsoittimille sekä celestalle. Ei ihme, että outoa yöllistä magiaa henkivä teos löysi tiensä mm. ohjaaja Stanley Kubrickin kauhuelokuvaan Hohto. Witold Lutoslawski kunnioitti Bartókin muistoa säveltämällä Musique funèbren eli Surumusiikkia Bartókin kuoleman 10-vuotismuistojuhlaan.
  • Berliinin filharmonikot konsertoi Musiikkitalossa Berliinin filharmonikoiden marraskuun konserttikiertue alkaa Pohjoismaista ja päättyy Lissaboniin ja Geneveen. Näin tämä maailman huippuorkestereihin kuuluva soittajisto pääsee samalla testaamaan Simon Rattlen johdolla uusia konserttisaleja Oslossa, Kööpenhaminassa, Helsingissä ja Reykjavikissa. Filharmonikot soittaa seitsemän konserttia sisältävällä matkallaan joka kaupungissa saman ohjelman. Se koostuu Ligetin, Wagnerin, Debussyn, Ravelin ja Schumannin orkesteriteoksista.
  • 130 vuotta suomalaista orkesterihistoriaa Helsingin kaupunginorkesterin 130-vuotisjuhlakonsertti kunnioittaa orkesterin perustajaa Robert Kajanusta. Konsertin päätösnumerona on Kajanuksen hienoin orkesteriteos Aino, jossa HKO:n seuraan liittyy lähes samanikäinen instituutio, Ylioppilaskunnan Laulajat. HKO:ta johtaa ylikapellimestari John Storgårds.
  • Klang. Splash! Läiskis! kajahtaa katumyyjän paiskaama värikuula katuun Rooman Espanjalaislla portailla Jovanka Trbojevicin teoksessa La dolce vita. Trbojevicin seurana konsertin ohjelmassa on Olli Koskelinin, Tõnu Kõrvitsin, Mark Andren ja Lotta Wennäkosken musiikkia. Uusimpaan musiikkiin keskittyvän Klang-sarjan marraskuun konsertissa esiintyvät Suomen solistiyhdistyksen taiteilijat.
  • Messiaenin aviollisen rakkauden ylistys ja Shostakovitshin vuosi 1917 Olivier Messiaen julisti kerran, että hänen musiikkinsa kolme tärkeintä inspiraation lähdettä ovat Jumala, rakkaus ja luonto, nimenomaisesti tässä järjestyksessä. Säveltäjän tuotantoa tarkastellessa on oletettavaa, että jossain vaiheessa näiden tukipilareiden tärkeysjärjestys oli toinen. Messiaen ylisti rakkautta useissa teoksissaan. Suurenmoisen kauniin, yhdeksän laulun sarjan "Poèmes pour Mi" hän sävelsi ensimmäiselle vaimolleen Claire Delbosille. Tämän lahjakkaan viulisti-säveltäjän hellittelynimi oli Mi. RSO:n konsertissa laulujen solistina on skotlantilaissopraano Lisa Milne. Ilta päättyy 30-vuotiaan puolalaiskomeetta Krzysztof Urbánskin johtamaan Shostakovitshin 12. sinfoniaan.
  • Säveltäjien hermoja koettelevia teoksia Hannu Linnun johtamassa RSO:n konsertissa Jean Sibeliuksen sinfoniat 3 ja 4 kehystävät nykyklassikkoa, György Ligetin viulukonserttoa. Sen solisti on itävaltalaistaiteilija Benjamin Schmid, jonka kanssa RSO myös levyttää teoksen. Näillä kolmella teoksella on yhteistä ainakin se, että ne koettelivat tekijöidensä hermoja tavallista kovemmin ja sangen pitkään.
  • "Uskallus olla oma itsensä" Jennah Vainio on opiskellut sävellystä Helsingin yliopistossa ja Sibelius-Akatemiassa ja lisäksi hän on osallistunut sävellyksen mestarikursseille. Useat Vainion sävellyksistä ovat tilausteoksia, ja hänet on myös palkittu alan kilpailuissa. Vainion juuret ovat kuitenkin metallimusiikissa, ja hän tunnustaa sen edelleen intohimokseen. Jennah Vainion sävellyskonsertissa Musiikkitalon Camerata-salissa esiintyy Zagros-yhtye. Ohjelmassa on soolo- ja kamarimusiikkisävellyksiä kahdentoista vuoden ajalta.
  • ”Hyv’ on olla onnen myyrä, kuoma julkisten jumalten” Olli Mustosen (1967-) ensimmäinen sinfonia (2011) sävelittää Eino Leinon kuuluisan helkavirren. ”Tuuri” kertoo onnellisesta suurtalollisesta, joka juhlii uudessa tuvassaan itse jumalten kanssa. Tupaan tunkeutuu kuitenkin kutsumaton vieras, joka haluaa Tuurin mukaansa. Vieras on Kuolema, jonka rekeen Tuurin on lopulta astuttava. Baritoni Juha Kotilainen tulkitsee sinfonian haastavan lauluosuuden.
  • Leonidas Kavakos RSO:n solistina ja kapellimestarina Vuoden 1985 Sibelius-viulukilpailun voitto jaettiin Ilja Kalerin ja kisan kuopuksen Leonidas Kavakosin kesken. Vasta 18-vuotias kreikkalaisnuorukainen soitti itsensä jo alkuerässsä kuulijoiden sydämiin. Sibelius-kilpailulla, Sibeliuksen konsertolla ja suomalaisen yleisön poikkeuksellisen lämpimällä myötäelämisellä on edelleen oma erityinen paikkansa myös maailmankuulun taiteilijan sydämessä. Runsaan 10 vuoden ajan Kavakos on laajentanut muusikon elämäänsä johtamalla orkestereita: "viulurepertoaari ei vain yksinkertaisesti riittänyt minulle". Konsertissa hän soittaa Mozartin viulukonserton nro 3 sekä johtaa Haydnin sinfonian nro 83 ja päättää illan itselleen erityisen tärkeään teokseen, Schubertin Suureen C-duurisinfoniaan.
  • Minetti-jousikvartetti tulee Itävallasta European Rising Star Series tarjoaa nuorille uransa alussa oleville muusikoille mahdollisuuden konsertoida Euroopan eri konserttisaleissa. Sarja esitteli Minetti-jousikvartetin kaudella 2008-2009. Euroradiokonsertissa Minetti-kvartetti esiintyy Wienin Musikvereinin Brahms-salissa yhdessä itävaltalaisen pianotaiteilijan Till Fellnerin kanssa. Kuhmon kamarimusiikissa Minetti-kvartetti vieraili vuonna 2009.
  • Yhtyelaulua madrigaaleista moderniin viihdemusiikkiin Tuomariston valitsemat lauluyhtyeet esiintyvät Klemetti-yhtyelaulukilpailun päätöskonsertissa. Palkintojen jako. Konsertin juontaa Inari Nuutero.
  • Kalevi Ahon thereminkonsertossa soi Lapin kahdeksan vuodenaikaa Theremin on instrumentti, jota ei aivan jokaisessa orkesterikonsertissa pääse kuulemaan. Keskiviikkona 17.10. tähän tarjoutuu mahdollisuus, kun YLE Radio 1:ssä kuullaan Kalevi Ahon uusi teos thereminille ja orkesterille nimeltään "Kahdeksan vuodenaikaa". Solistina konsertossa on saksalainen Carolina Eyck, ehkä maailman kuuluisin thereminin taitaja. Instrumentti on 1920-luvulla Neuvostoliitossa Lev Theremenin kehittämä sähköinen soitin, jossa näppäillään ilmaa kahden antennin välissä. Haastavan konserton esittää erikoisiin tehtävänantoihin tottunut Lapin kamariorkesteri johtajanaan John Storgårds.
  • Nuoret taiteilijat esiin! Argentiinalaissyntyinen, nyt 72-vuotias pianotaiteilija Martha Argerich on oman mittavan kansainvälisen uransa ohella tullut tunnetuksi nuorten taiteilijoiden tukijana. Viime kesänä yhdettätoista kertaa järjestetyn Luganon kamarimusiikkifestivaalin 'Project Martha Argerich' ytimen muodostavatkin nuoret taiteilijat.
  • Säveltäjä Kaija Saariaho 60 vuotta Säveltäjä Kaija Saariaho täyttää 60 vuotta sunnuntaina 14.10. Yle onnittelee kansainvälisen uran luonutta säveltäjää konserttiradioinnein ja ohjelmin radiossa, televisiossa ja verkossa 14.10. - 20.10.2012.
  • La Passion de Simone valottaa ankaran askeetin ja totuuden etsijän elämän hetkiä Kun Kaija Saariaho lähti jatkamaan sävellysopintojaan Freiburgiin 1980-luvun alussa, hän pakkasi mukaan Simone Weilin kirjan Painovoima ja armo. Ranskan
    juutalaisen mystikkofilosofin ajatukset seurasivat Saariahoa runsaan parin vuosikymmenen ajan, ennen kuin niistä syntyi oratorio La Passion de Simone (2005-2006). Säveltäjän 60-vuotisjuhlinta huipentuu Esa-Pekka Salosen johtamassa RSO:n konsertissa kärsimysnäytelmän konserttiesitykseen. Sen sopraanosolisti on Dawn Upshaw. Yle ja säveltäjän aviomies, multimediataiteilija Jean-Baptiste Barrière "ojentavat lahjana" teoksen visualisoinnin, jota voi seurata suorana myös verkossa.
  • KuoroEspoon avajaiskonsertissa loistavat Pasi Hyökin laulajistot yhdessä Tapiola Sinfoniettan kanssa Kymmenennen KuoroEspoo-festivaalin avajaiskonsertissa Tapiola Sinfoniettan vieraana on kolme Pasi Hyökin johtamaa huippulaulajistoa: Lauluyhtye Talla, Tapiolan kuoro ja EMO Ensemble. Konsertissa kuullaan aikamme säveltäjien hengellistä musiikkia: Aleksander Raskatovin Obikhod, Arvo Pärtin Stabat Mater ja James MacMillanin Visitatio Sepulchri. Konsertin väliajalla toimittaja Inari Nuuteron haastateltavina ovat Pasi Hyökin lisäksi KuoroEspoon taiteellista johtoa eli lauluyhtye Club For Fivea edustava Tuukka Haapaniemi sekä Espoon Musiikkifestivaalit -yhdistyksen toiminnanjohtaja Sanna Katajavuori.
  • Lasten ja nuorten Uuno Klami -sävellyskilpailu II Lasten ja nuorten Uuno Klami -sävellyskilpailu huipentuu finalistien konsertteihin keskiviikkona Kotkassa ja torstaina ja Kouvolassa. Jälkimmäisen konsertin päätyttyä tuomaristo Kouvolassa ilmoittaa palkittujen säveltäjien nimet.
  • Tapiola Sinfonietta goes Klang Uuteen musiikkiin keskittyvässä Klang Helsinki -konserttisarjassa saatiin maanantaina kuulla orkesterimuusikkojen esittämää nykykamarimusiikkia. Tapiola Sinfoniettan kausisäveltäjä Veli-Matti Puumalan kokoamassa ohjelmassa esillä on kahden tärkeän eurooppalaisen säveltäjän Mark Andren sekä Luca Francesconin viimeaikaiset teokset sekä kaksi Suomessa tuntemattomampaa nousevaa nimeä, italialainen Aureliano Cattaneo ja saksalaissyntyinen Hans Thomalla. Ohjelmassa on myös kamarimusiikkiteos Tapiola Sinfoniettan toissavuotiselta kausisäveltäjältä, Lotta Wennäkoskelta.
  • Paljon onnea vaan! Pianotaiteilija Arto Satukankaan 50-vuotisjuhlakiertue päättyy Sibelius-Akatemian konserttisaliin. Samaisesta paikasta Satukangas (s. 6.9.1962) aikoinaan lähti maailmalle. Maj Lind- kilpailun voiton ja Sibelius-Akatemian pianodiplomin jälkeen tie vei Leningradiin opiskelemaan. Slaavilaisten vuosien jälkeen opinnot jatkuivat vielä ranskankielisessä Sveitsissä, ja 90-luvun alussa Satukangas lähti työn perässä Saksaan.
  • Koko ilta Beethovenia ja ripaus improvisoinnin iloa "Me 1960-luvun vanhan musiikin pioneerit keskitimme huomiomme periodi-instrumentteihin ja luulimme, että koko jutun juju piilee niissä. Itse asiassa soittimien kehityksessä ei ole tapahtunut mitään niin mullistavaa, etteikö moderneilla soittimilla voisi mainiosti toteuttaa ihanteitaan", on Roger Norrington todennut. Samaa mieltä on RSO:n konsertin amerikkalaissolisti pianisti Robert Levin, joka on perehtynyt erityisesti klassismin ajan esityskäytäntöihin. Robert Levin tarjoaa kuulijoilleen yllätyksellistä musisointia, sillä Beethovenin C-duuripianokonsertossa hän soittaa taatusti paikanpäällä improvisoidut kadenssit. Konsertin johtaa Esa-Pekka Salonen.
  • Ensimmäisen kauden avajaiskonsertti Reykjavikin Harpassa Runsas vuosi sitten, toukokuussa 2011 Reykjavikissa koettiin sama kuin Helsingissä kolmisen kuukautta myöhemmin: kaupungin upouudessa musiikkikeskuksessa pidettiin avajaiskonsertti. Reykjavikin uusi konsertti- ja kongressikeskus Harpa on ulkopinnaltaan lasia ja näyttää kuin meren rannassa seisoisi suuri kirjava jääkuutio. Talon on suunnitellut tanskalainen arkkitehtitoimisto Henning Larsen yhteistyössä tanskalais-islantilaisen taiteilijan Olafur Eliassonin kanssa. Euroradioillassa kuullaan Islannin sinfoniaorkesterin ensimmäisen Harpa-kauden avajaiskonsertti, joka pidettiin 8. syyskuuta 2011.
  • Helsingin Barokkiorkesteri tarjoaa saksalaisen täysbarokin koko kirjon On kulunut 15 vuotta siitä, kun Helsingin Barokkiorkesteri soitti ensimmäisen julkisen konserttinsa. Viime sunnuntaina Helsingin Musiikkitalossa oli vuorossa tämän taitavan kokoonpanon 250. konsertti. Soittajistoa johti cembalon äärestä Skip Sempé. Euroopassa kolmisenkymmentä vuotta asunut ja vaikuttanut amerikkalaistaiteilija on luotsannut perustamaansa Capriccio Stravagante -yhtyettä jo neljännesvuosisadan. Yhteistyö Helsingin Barokkirorkesterin kanssa on tuonut Skip Sempén Suomeen monet kerrat. Tällä saksalaista täysbarokkia valottavalla ohjelmalla orkesteri esiintyy ensi kertaa myös Amsterdamin kuulussa konserttitalossa, Concertgebouw'ssa.
  • Brahmsin Saksalainen sielunmessu on Musiikkitalon kuoron tulikaste Musiikkitalon avajaisten jälkeen viime elokuussa talon toimijat kokoontuivat pohdiskelemaan mahdollisuutta perustaa Musiikkitaloon sinfonisiin teoksiin soveltuva kuoro. Kokoonpanoa luotsaamaan valittiin säveltäjä-kuoronjohtaja Tapani Länsiö. Hänen mukaansa "aluksi sovittiin ohjelmisto syksylle 2012: Brahmsin Ein deutsches Requiem yhdessä RSO:n ja Jukka-Pekka Sarasteen kanssa sekä Beethovenin 9. sinfonia HKO:n ja Leif Segerstamin kanssa. Sitten etsintäkuulutettiin kauniisti laulavia ja tällaiseen toimintaan sitoutumaan halukkaita kuorolaisia." 400 halukkaan joukosta koelaulun perusteella seuloutui 80 laulajan joukko, joka debytoi Jukka-Pekka Sarasteen johtamassa RSO:n konsertissa.
  • Tauno Marttisen 50 vuotta sitten sävelletty selloteos sai kantaesityksen Tampere Filharmonian konsertin keskiössä ovat selloteokset. Tauno Marttisen Fantasia sellolle ja orkesterille syntyi jo vuonna 1964, mutta nyt tämä omaperäinen ja yllätyksellinen teos saa kantaesityksen Marko Ylösen soittaessa solistina. Marttisen syntymästä tulee syyskuussa kuluneeksi 100 vuotta. Illan toinen selloteos on Ernest Blochin heprealainen rapsodia Schelomo.
    Siinä ovat vahvasti läsnä juutalainen henki ja kulttuuri. Sello toimii teoksessa kuningas Salomonin äänenä. Blochin sävellys on värikylläistä musiikkia, jossa myös orkesterilla on vahva rooli.
  • Per Nörgård sävelsi sinfonian Helsingin kaupunginorkesterille Helsingin kaupunginorkesteri on tilannut sinfonian Tanskan merkittävimmältä nykysäveltäjältä Per Nörgårdilta. Säveltäjän kahdeksas sinfonia saa kantaesityksensä keskiviikkoiltana ja se kuullaan orkesterin torstai-konsertissa suorana lähetyksenä. Heinäkuussa 80 vuotta täyttäneen Nörgårdin musiikki on jatkuvassa käymistilassa ja sisältää sekä dramaattisia purkauksia että lyyrisiä hetkiä. Säveltäjä on kertonut haluavansa luoda musiikkia, joka saattaa kuulostaa helpolta, mutta joka todellisuudessa on erittäin komplisoitua.
  • Huippukuorot kolmelta eri mantereelta mittelevät kamarikuorokilpailussa Helsingissä IV Kansainvälinen Harald Andersén -kamarikuorokilpailu järjestetään Helsingissä 21.–22. syyskuuta 2012. Kilpailuun osallistuu kaksitoista kuoroa eri puolilta maailmaa. Musiikkitalon konserttisalissa ja Sonore-salissa kuultava Andersén-kuorokilpailu on samalla ensimmäinen Musiikkitalossa järjestettävä musiikkikilpailu. Ylen lähetysten asiantuntijana toimii kuoronjohtaja, kapellimestari sekä muusikko Teemu Honkanen ja toimittajana Inari Nuutero.
  • Keski-Pohjanmaan kamariorkesteri juhlii tasavuosia Vuonna 1972 alttoviulisti Juha Kangas päätti jättää työnsä Helsingin kaupunginorkesterissa ja palata kotiseudulleen Keski-Pohjanmaalle opettamaan viulunsoittoa. Tällä päätöksellä oli kauaskantoisia seurauksia Kokkolan seudun musiikkielämälle. Kankaan aloitteesta syntyi Keski-Pohjanmaan kamariorkesteri, joka juhlii tänä vuonna 40-vuotista taivaltaan.

    Kokkolan Snellman-salissa äänitetyssä juhlakonsertissa kuullaan ohjelma, joka koostuu orkesterille tärkeistä säveltäjistä. Mukana on orkesterin edesmenneen nimikkosäveltäjän, Pehr Henrik Nordgrenin Rock Score, jonka jälkeen sukelletaan Mozart-putkeen. Orkesterin laajasta Mozart-repertuaarista on poimittu lähinnä oopperamusiikkia, ja solistina esiintyy sopraano Helena Juntunen. Kantaesityksenä kuullaan Einojuhani Rautavaaran tilausteos Into the Heart of Light (Canto V). Juhlakonsertin päättää Beethovenin sinfonia nro 2. Illan johtaa itseoikeutetusti Keski-Pohjanmaan kamariorkesterin kunniakapellimestari Juha Kangas.

  • Gaalakonsertti Brysselin Kuningatar Elisabeth -musiikkikilpailusta Kuningatar Elisabeth -musiikkikilpailun historia ulottuu aina vuoteen 1937, jolloin käytiin ensimmäinen Ysaÿe-kilpailu. Vuonna 1931 kuollut belgialainen viulutaiteilija ja säveltäjä Eugene Ysaÿe oli halunnut tarjota nuorille viuluvirtuooseille ponnahduslaudan kansainväliselle uralle ja oli hahmotellut laaja-alaisen kilpailuohjelmiston.

    Vuosien varrella kilpailu on saanut uusia muotoja. Tätä nykyä kilpaillaan vuorovuosin viulun- ja pianonsoitossa, laulussa sekä sävellyksessä. Tämän vuoden viulukilpailun voitti venäläinen Andrey Baranov.

  • Rolando Villazón ja Topi Lehtipuu Turun musiikkijuhlilla Turun musiikkijuhlilla vietettiin elokuussa laulun juhlaa kun tenorit Rolando Villazón ja Topi Lehtipuu sekä sopraano Sandrine Piau ihastuttivat täysiä saleja musiikillisesti korkeatasoisilla konserteillaan. Ohjelmassa oli pääosin 1600-luvun alkupuolella sävellettyä Claudio Monteverdin musiikkia. Mukana oli kahdeksan muusikon soitinyhtye Le Concert d'Astrée, jonka cembalisti-urkurina ja kapellimestarina toimii kokoonpanon perustaja Emmanuelle Haïm.
  • Klang mikrotonaalisuuden maailmoissa Uusimpaan musiikkiin keskittyvä Klang-konserttisarja avaa syyskautensa - ja toisen olemassaolovuotensa - viidellä erilaisella näkökulmalla mikrotonaalisuuteen. Flow and Friction-konsertissa esiintyy Uusinta-kamariyhtye solistivieraanaan Veli Kujala ja hänen kehittämänsä neljäsosasävelharmonikka.
  • Collage-Montage on enemmän kuin osiensa summa "Voimmeko leikkiä musiikin mestariteoksilla samaan tapaan kuin lapset leikkivät leluilla?" kysyy ranskalainen mestaripianisti Pierre-Laurent Aimard. Helsingin Juhlaviikkojen Ateljee Aimard -konsertissa nimeltä Collage-Montage lentävät perinteiset konsertin ohjelmakonventiot romukoppaan: konsertti koostuu erityylisistä, eri kokoonpanoille kirjoitetuista teoksista ja niiden osista, jotka asetetaan rinnakkain mitä mielikuvituksellisimmilla tavoilla. Aimardin kumppaneina konsertissa esiintyvät nuoret suomalaiset muusikot.
  • Utrechtin kamarimusiikkijuhlat 2011 Utrechtin kansainvälisen kamarimusiikkijuhlan taiteellinen johtaja Janine Jansen on meillä Suomessakin konserttien solistina nähty hollantilainen huippuviulisti. Jansen on musiikkiperheen kasvatti ja on jo nuoresta pitäen kasvanut kiinni eurooppalaisen musiikkiperintöön. Utrechtiin Janine Jansen kutsuu vuosittain oman aikamme huipputaiteilijoita. Festivaali on viisipäiväinen ja ajoittuu aivan joulukuun loppuun.
  • Ville Urponen ja Bach Urkutaiteilija Ville Urponen on tarttunut tänä kesänä rohkeasti todelliseen haasteeseen. Viidessätoista konsertissa hän on soittanut Johann Sebastian Bachin (1685-1750) koko urkutuotannon: noin 230 teosta, noin 20 tuntia musiikkia. Torstai-iltana saamme pienen maistiaisen Urposen suurprojektista, kun Kallion kirkossa äänitetyssä konsertissa soi muun muassa Orgelbüchlein-kokoelman koraalit.
  • Proms-festivaalin päätösillassa säteilevät Benedetti ja Calleja Britit juhlivat 118. kerran promenadikonserttisarjansa viimeistä iltaa. Suora lähetys ”The last night of the Proms” – tapahtumasta käynnistyy kuningatar Viktorian rakastetun puolison, prinssi Albertin mukaan nimetyssä kullalla ja kermalla koristetussa punaisessa salissa klo 21.25 ja jatkuu meillä yli puolenyön.
  • Claude Debussy 150 vuotta -teemailta Voiko Claude Debussyn (1862-1918) musiikista puhua käyttämättä sanaa impressionismi? Muun muassa tähän kysymykseen vastaavat Debussy-teemaillassa pianotaiteilija Margit Rahkonen ja säveltäjä Jouni Kaipainen. Ohjelmassa keskustellaan Debussyn musiikin juurista ja sen vaikutuksista tuleville säveltäjäsukupolville, hänen teoksistaan ja persoonallisuudestaan sekä vuosisadan vaihteen ranskalaisesta musiikkikulttuurista. Toimittajana Lotta Emanuelsson.
  • Monteverdin musiikillinen runsauden sarvi Claudio Monteverdin Maria-vesperin esittävät Helsingin juhlaviikkojen konsertissa Helsingin kamarikuoro ja Helsingin Barokkiorkesteri. Solisteina kuullaan tenoreita Ian Honeyman ja Niall Chorell. Konsertin johtaa lumoavista Monteverdi-tulkinnoistaan tunnettu Rinaldo Alessandrini.
  • Ylistys musiikin suojeluspyhimykselle Helsingin juhlaviikkojen avajaisviikonlopun konsertti tarjoaa ranskalaisen barokkimusiikin aistikkuutta, Jukka Tiensuun uuden sävellyksen Mora sekä Händelin juhlavan oodin Pyhälle Cecilialle.
  • Hengellistä ja maallista Bachia Vantaan musiikkijuhlien päätöskonsertti oli omistettu musiikinhistorian kenties suurimmalle säveltäjälle. Suomalaisen barokkiorkesterin johtajaksi ja solistiksi saapui italialainen barokkioboen taitaja Alfredo Bernardini.
  • Englantilainen kamariorkesteri Naantalissa "Tämä orkesteri on maailman tunnetuin wieniläisklassista ohjelmistoa soittava kamariorkesteri", totesi konsertin pianosolisti ja kapellimestari Ralf Gothóni soittajistosta, jonka ylikapellimestarina hän toimi yhdeksän vuoden ajan. Englantilainen kamariorkesteri kuuluu Naantalin musiikkijuhlien vakiovieraisiin.
  • Ilta Italiassa Oulun seudun musiikkijuhlat eli Oulunsalo soi -festivaali esittelee tänä vuonna joukon kansainvälisesti tunnettuja taiteilijoita. Mezzosopraano Virpi Räisäsen suunnittelema festivaali soi YLE Radio 1:ssä keskiviikkona 8.8., jolloin kuullaan ilta Italiassa. Luvassa on mm. Antonio Vivaldin, Giuseppe Verdin ja lyömäsoitinvirtuoosi Nando Russon musiikkia. Lakeuden katedraaliksikin kutsutussa Lumijoen kirkossa äänitetty konsertti huipentuu Pergolesin koskettavaan Stabat materiin, jonka solisteina esiintyvät huikeaa kansainvälistä uraa tekevä ruotsalaissopraano Elin Rombo sekä mezzosopraano Virpi Räisänen. Residenssiorkesterina soittaa suomalaisista muusikoista koottu Jousia Ensemble.
  • Antiikin aarioista Vantaan musiikkijuhlien odotettu laulajavieras Marianne Beate Kielland (s. 1975) on harvinaisen monipuolinen laulaja. Norjan Lofooteilta kotoisin oleva mezzosopraano hallitsee niin barokkioopperan kuin aikamme uusimman laulumusiikin.
  • Kohtalokkaita katseita eli rakkauden iloa ja tuskaa Joroisten musiikkipäivillä Rakkautta ensi silmäyksellä? Tämä tuttu sanonta oli käytössä jo antiikin ajalla, jolloin rakkauden jumalan uskottiin ampuvan nuolensa silmien välityksellä. Sopraano Tuuli Lindeberg ja cembalisti Annamari Pölhö tulkitsevat Joroisten musiikkipäivillä äänitetyssä konsertissa barokkimusiikkia, jonka tematiikka on tavalla tai toisella katse. Ainutlaatuisena miljöönä toimii tunnelmallinen Rantasalmen vanha pappila.
  • Lieksan Mestareiden ilta Lieksan Vaskiviikon viimeinen virallinen konsertti toi Lieksan valoisaan kirkkoon ulkomaiset ja kotimaiset vaskimusiikin tähdet esittämään lempimusiikkiaan. Iltaan mahtui kaikkea Vivaldista bossa novaan ja mukana oli myös Vaskiviikon kotimaisena tilausteoksena ja kantaesityksenä Timo Katilan sonaatti käyrätorvelle. Sen solistina soitti Erja Joukamo-Ampuja.
  • Lintuja ja rakkautta Uudenkaupungin Crusell-viikon tämänvuotisena teemana on Linnut ja tässäkin konsertissa saadaan nauttia erilaisten lintujen kujerruksista ja leikeistä. Suhahduksia, liverteitä ja tavoittamatonta liikettä sisältyy myös illan kotimaiseen kantaesitykseen kun Veli-Matti Puumala on tehnyt klarinetisti Harri Mäelle sävellyksen Envol eli Lento. Mutta illan teemana on myös rakkaus ja sen tuska. Robert Schumannin laulusarjan Dichterliebe tulkkeina ovat Hollannissa vaikuttava baritoni Jussi Lehtipuu ja pianisti Kiril Kozlovsky (kuvassa).

Näitä et levykaupasta löydä! Ainutkertaisia musiikkiesityksiä ja elämyksiä koko kansan konserttisalista.

Konsertteja koti- ja ulkomailta, mm. RSO:n konsertit suorina lähetyksinä.

Keskiviikosta perjantaihin sekä sunnuntaisin klo 19.03. Monet konserteista kuunneltavissa lähetyksen jälkeen netissä.

Lista kaikista Radio 1:n konserteista netissä löytyy täältä.

Jälkikoirat
Konsertin jälkilöylyinä lähetettävä keskusteluohjelma, jossa arvioidaan konsertin antia.

Konsertteja - uusimmat kuunneltavat

Konsertteja: Luciano Berio ja historiallisten hetkien maamerkit
Konsertteja: Helsingin Barokkiorkesterin konsertti
Konsertteja: Radion sinfoniaorkesterin konsertti
Konsertteja: Helsingin kaupunginorkesterin vappumatinea
Konsertteja: Kansainvälisen Paulon sellokilpailun finaali
Konsertteja: "Sallikaa minun unelmoida" - Ranskalaisen barokkimusiikin ilta
Muualla Yle.fi:ssä