Tiistaisin klo 11.00 - 11.57, uusinta lauantaina klo 9.05
Lemmenkuolo jäi haaveeksi
Richard Wagner valittelee kirjeessään, ettei ole koskaan saanut kokea rakkauden täydellisyyttä. Näistä pettymyksen tunteista syntyi ooppera Tristan ja Isolde, jota voidaan pitää ehkä eroottisimpana taiteen luomuksena kautta aikojen. Wagner itse säikähti musiikkinsa riitasointuja, jotka viitoittivat tietä 1900-luvun atonaaliselle musiikille. Figaron toimittaa Paula Nurmentaus.
Malja Wagnerille!
Oopperoiden sepittäjällä täytyy olla juomien tuntemusta. Vesi nostattaa lemmen, kohtalokas iltajuoma toimii unilääkkeen tavoin ja onpa suunnitteilla jopa myrkkymaljan kumoaminen. Figarossa Paula Nurmentaus kohottaa syntymäpäivämaljan Wagnerille.
Straussin Capriccio edellyttää oopperan historian tuntemusta
Oopperan ympärillä on aina taisteltu siitä, kumpi on tärkeämpi, sanat vai musiikki. Wagner sanoi: "Ensin sanat, sitten musiikki." Verdi sanoi: "Ensin musiikki, sitten sanat." Myös Richard Straussilla oli vahva näkemys. Sen hän ilmaisi viimeisessä oopperassaan Capriccio, joka on 77-vuotiaan säveltäjän testamentti rakkaan oopperan haudalla. Figaron toimittaa Minna Lindgren.
M.A. Numminen laulaa Wagneria
Jos joku rokkari harhautuu kuuntelemaan Figaroa tiistaina, hänen sietää varoa. M.A. Numminen aikoo käännyttää ainakin yhden Wagner-kauhuisen Wagnerin ihailijaksi. On vaikeaa ennakoida, mitä muuta Numminen aikoo saada Figarossa aikaan, mutta aivan selvää on, että hän yllättää kuulijansa aina. Figaron studioon hän tulee vinyylit kainalossaan. Toimittajana on Paula Nurmentaus.
Paha, ruma ja kummallinen Herttua Siniparta
Tarina herttua Siniparrasta oli suosittu 1400-luvulla, jolloin se toimi nykyisen lööppilehdistön tavoin. Päivästä toiseen pyöritettiin samaa teemaa, joka löyhästi pohjautui johonkin kammottavaan tositapahtumaan. Sinipartaisuus viittaa miehen harvinaiseen rumuuteen, toisaalta myös erikoisuuteen ja todennäköisesti outoon syntyperään. Kaikin puolin korostetaan, että paha mies tulee muualta ja on siksi paha, ruma ja kummallinen. Figaron Béla Bartókin oopperasta toimittaa Minna Lindgren.
Wagnerin suuriääniset naiset
Wagner loi uudenlaisia äänityyppejä, joista kuuluvin ja huomiota herättävin on Wagner-sopraano, kertoo Figarossa vieraileva professori Anne Sivuoja-Kauppala. Aikaisemmin naisääneltä ei ollut vaadittu niin suurta voimaa roolin tulkinnassa kuin Wagnerin pitkissä musiikkidraamoissa. Sopraanon parina esiintyy usein matalampi naisääni, joten kuva naisesta saa ulottuvuuksia siitä, että naiset voivat myös keskustella keskenään. Figaron toimittaa Paula Nurmentaus.
- Wagnerin eksyneet miehet
Minna Lindgren on kahlannut Wagnerin tuotannon läpi eksyneen miehen näkökulmasta. Hän on tullut siihen tulokseen, että eksynyt mies on Richard Wagner itse. "En ole ainoa, jonka mielestä Wagnerin elämä ja teokset ovat erottamattomasti yhtä ja samaa. Tässä hän poikkeaa monista muista säveltäjistä, sillä suuri enemmistö musiikista kärsii siitä, että sitä tulkitaan säveltäjän elämän yksityiskohtien kautta", sanoo Minna Lindgren toimittamassaan Figarossa.
- Melodramaattinen Cavalleria rusticana
Lemmensotkuja, mustasukkaisuutta ja korvaanpuraisu. Pietro Mascagnin ooppera Cavalleria rusticana on tarina siitä, kuinka sisilialainen mammanpoika sotkee asiansa lopullisesti. Figaron toimittaa Minna Lindgren.
- Viimeinen tribuuni - Rienzi
Figarossa on käsittelyssä ooppera, johon on vaikea suhtautua intohimoisesti. Jos sen olisi säveltänyt kuka tahansa Keisersberger, olisi turha tuhlata siihen aikaa. Mutta tämän kummallisen, epäonnistuneen ja epämuodostuneen oopperan on säveltänyt Richard Wagner, joka pian tämän jälkeen jo oppikin, miten ooppera tehdään, ja hieman myöhemmin ymmärsi, miten oopperasta voi tehdä jotain aivan muuta, uudenlaista taidetta ellei peräti rituaalia. Figaron toimittaa Minna Lindgren.
- Ernani - espanjalaista intohimoa
Verdin oopperan Ernani nimihenkilö on espanjalainen ylimys, joka ryhtyy kapinaan kuningasvaltaa vastaan. Hän haluaa kostaa isänsä saaman kohtelun, mutta joutuu tahtomattaan kilpailemaan Espanjan tulevan kuninkaan Kaarle V:n kanssa aatelisneito Elviran rakkaudesta. Vain oopperoissa nainen ei halua puolisokseen maailmanvaltaa hallitsemaan nousevaa kruununperillistä vaan valitsee kapinapäällikön rakkauden. Figaron toimittaa Paula Nurmentaus.
- Näyttämöpyhitysjuhlanäytelmä Parsifal
Wagnerin viimeinen teos Parsifal ei ole mikään ooppera. Parsifalissa Wagner astui kauas irti kaikesta, mikä oli oopperaa. Säveltäjä itse kutsui sitä näyttämöpyhitysjuhlanäytelmäksi. Muita määrittely-yrityksiä ovat olleet sakraali draama tai sävelmysteerio. Kuitenkin Parsifalissa taide saa uskonnon aseman ja musiikki kertoo kaiken niin, että sanoja ja selityksiä ei tarvita. Figaron toimittaa Minna Lindgren.
- Kuin identtiset kaksoset: Verdi ja Wagner
'Hehän ovat kuin kaksi marjaa' on printtimedian vanha ja aina yhtä hauska huumoripalsta. Ja nyt tässä ovat sitten Giuseppe Verdi (1813 - 1901) ja Richard Wagner (1813 - 1883), oopperan kaksi suurinta jättiläistä, jotka syntyivät samana vuonna ja joista aina muistetaan todeta, että he ovat toistensa vastakohdat. Siis miten niin? Figaron toimittaa Minna Lindgren.
- Rigoletto on psykologinen trilleri
Joku sanoi joskus, että ilman kirousta ei synny hyvää oopperaa. Giuseppe Verdin Rigolettossa laadun tae isketään pöytään heti avauksessa. Tämä on Verdin kaikista oopperoista paras ja hänen uransa käännekohta. Figaron toimittaa Minna Lindgren.
- Perivenäläinen ooppera Boris Godunov
Pushkinin näytelmään perustuva Boris Godunov on säveltäjä Modest Musorgskin ainoa valmistunut ooppera. Mallina Pushkinilla olivat Shakespearen historialliset kuningasdraamat. Toisin kuin Shakespeare, Pushkin rajasi draaman ulkopuolelle rakkauden. Nyt ei ollut tarkoitus sotkea kolmiodraamoilla sitä spektaakkelia, joka suitsi Boris Godunovin näkemään harhoja ja kaatumaan pitkin pituuttaan oopperalavalle. Figaron toimittaa Minna Lindgren.
- Thaïs - kurtisaanin tie pyhyyteen
Jules Massenet'n oopperassa kurtisaani Thaïs löytää pelastuksen, mutta hänet käännyttävä isä Athanaël menettää uskonsa, ja katuu, että ei nauttinut maallisesta rakkaudesta Thaïsin kanssa. Ooppera kuvaa osuvasti ihmismielen vastakkainasettelua uskon ja seksin välillä. Tapahtumat sijoittuvat 300-luvulle esikristilliseen aikaan, mutta voisivat yhä olla ajankohtaisia äärilaidan lahkojen kuten vaikkapa talibanien keskuudessa. Figaron toimittaa Paula Nurmentaus
- Kahden kuningattaren kilpalaulanta
Gaetano Donizettin ooppera Maria Stuarda kuvaa sopraanon ja mezzosopraanon kärhämöintiä. Lopulta oopperan konna mezzo marssittaa sopraanon mestauslavalle. Siinä oopperan tapahtumat sitten ovatkin, sillä Maria Stuarda on tarinan koukeroiltaan harvinaisen suoraviivainen. Sitäkin paremmin Donizetti pystyy kuvaamaan musiikillaan näiden vallasta taistelevien naisten tunteiden kirjoa. Naisten toisiaan kohtaan osoittama julmuus pääsee pääosaan. Figaron toimittaa Paula Nurmentaus.
- Lohengrin on täyttä Wagneria - ja epäwagneriaanisuutta
1840-luvun oopperat, joita sanotaan Wagnerin keskikauden teoksiksi, kuvaavat jokainen Wagneria itseään. Lentävä Hollantilainen etsii rakkautta, Tannhäuser on itsensä ulkopuoliseksi tunteva väärinymmärretty taiteilija, ja Lohengrin haluaisi vapautua ritariudesta päästäkseen viettämään tavallista perhe-elämää.
- Tshaikovskin valttikortti baletissa Joutsenlampi on valssi
Baletti on hassu taidemuoto, joka asuu oopperatalojen sivusiivessä ja saa aina siskoaan vähemmän huomiota. Pienestä on ollut kiinni, ettei baletti olisi kokonaan vajonnut jonnekin 1800-luvun ranskalaisiin hattarapyörteisiin. Historiaa on aina hauska katsella jälkiviisaasti, ja silloin näyttää siltä, että Pjotr Tshaikovski on se mies, joka pelasti baletin. Figaron toimittaa Minna Lindgren.
- La Bohème on ooppera ilman juonta
Joulusta jonnekin kevääseen sijoittuu yksi itketyimmistä oopperoista, Giacomo Puccinin La Bohème. Siinä rakkaus alkaa kylmistä käsistä ja päättyy, kun kädet ovat lämpimät. La Bohèmessa ei ole lainkaan juonta, vaan siinä kurkistetaan neljästi kuuden nuoren pariisilaisen elämään. Kerronta poikkeaa muutenkin oopperan totutusta ja enteilee paikoin elokuvaa. Figaron toimittaa Minna Lindgren.
- Hannu ja Kerttu on neuvokkaiden lasten selviytymiskertomus
Hannu ja Kerttu on kasvatettu, kuten poika ja tyttö kuuluukin kasvattaa: tyttö kiltiksi ja kuuliaiseksi, poika vallattomaksi ja nokkelaksi rajojensa koettelijaksi. Lapsilla on nälkä ja perhe on köyhä, sillä isän villasukka- ja luutabisnes ei ole lähtenyt lentoon. Varakas lehmän omistava naapuri on lahjoittanut perheelle kannullisen maitoa, ja se himottaa Hannua. Isä on käskenyt rukoilla nälän yllättäessä, mutta Hannu ei tottele vaan nuolaisee sormellisen kermaa. Figaron Engelbert Humperdinckin oopperasta Hannu ja Kerttu toimittaa Minna Lindgren.
- Viritetty Ring Buenos Airesissa
Viittaukset Argentiinan lähimenneisyyteen närkästyttivät minkkimuurin Buenos Airesin Teatro Colonissa, jossa Wagnerin Ringin lyhennetty versio sai maailman kantaesityksensä marraskuun lopussa. Jukka Rasilaisen Wotan esiintyi argentiinalaisen everstin univormussa. Figarossa Rasilainen kertoo skandaalien siivittämästä Ring-lyhennelmän esityksestä. Toimittajana Paula Nurmentaus.
- Fidelio on eri oopperatyylien sekasotku
Beethovenin Fidelio alkaa kuin Figaron häät tai mikä tahansa koominen ooppera. Alkusoiton jälkeen mennään keskelle tilannetta, jossa useampi ihminen jutustelee eikä kukaan laula aariaa. Melko pitkään hyöritään harmittomasti buffo-maailmassa, koska oopperassa on ihmisiä eri tasoilla, niin yhteiskunnan kuin henkisen kehityksen portailla, ja heihin tutustuminen aloitetaan keskeltä. Figaron toimittaa Minna Lindgren.
- Le Cid on saippuaoopperaa ristiretkistä
Unelmien vävyehdokas pilaa mahdollisuutensa huitaisemalla kaksintaistelussa morsiamen isän kuoliaaksi. Tällaisen rikoksen voi sovittaa vain äärimmäisin keinoin eli taistelemalla voitokkaasti vääräuskoisten hyökkäystä vastaan. El Cidiksi nimetty sankari taisteli 1000-luvulla Espanjassa milloin maurien milloin kristittyjen puolella, mutta Jules Massenet'n oopperassa Le Cid keskitytään pelkästään rakkauselämän koukeroihin. Figaron toimittaa Paula Nurmentaus.
- Oopperan Tituksen lempeys sävelsi freelancer nimeltä Mozart
Tituksen lempeys ei ole Mozartin paras ooppera, mutta tälle tolalle on monta hyvää selitystä. Ensinnäkin ooppera on tilaustyö vanhoillisen keisari Leopold II:n kruunajaisiin Böömin kuninkaaksi. Ja kun työläisen tehtävänä on sommitella jotakin kertaluontoista, joka kohottaa työnantajan mieltä ja saa hänet näyttämään kaikkien silmissä suurenmoiselta, syntyy helposti tällaista musiikkia. Figaron toimittaa Minna Lindgren.
- Vieraana baritoni Jaakko Kortekangas
Jaakko Kortekangasta voisi kutsua oopperatalon Figaroksi, josta riittää moneen lähtöön, sillä hän laulaa Kansallisoopperassa tämän kauden aikana useita keskeisiä baritonirooleja. Hänen ääntään ylistetään ”vielä Fischer-Dieskautakin silkkisemmäksi” uudella levyllä, jossa hän laulaa Schumannin Kohtauksia Faustista.
- Taika-ampuja ei ole hauska ooppera
Jotkut oopperat ovat merkittäviä vain siksi, mitä niiden jälkeen tapahtui. Carl Maria von Weberin Taika-ampuja on selvä lähtölaukaus kaikelle sille, mitä Wagner teki. Weber halusi korostaa saksalaisuutta, ja saksalainen mieshän on sellainen, että reippaimmillaan hän kokoaa kaveriporukan ja lähtee metsälle tai kuoroharjoituksiin, parhaimmillaan molempiin. Figaron toimittaa Minna Lindgren.
- Myrsky upottaa unen maailmaan
Brittiläisen nykysäveltäjän Thomas Adesin musiikki soljuu kuin vesi unen ja illuusion rajamailla. Niinpä hänen oopperansa The Tempest tekee Shakespearen monimielisestä näytelmästä vieläkin kerroksisemman. Ehkä tapahtumat sijoittuvat veden alaisiin maailmoihin, myrskyn upottamalle Atlantikselle antaen aavistuksen tulevasta. Figaron toimittaa Paula Nurmentaus.
- Leonard Bernsteinin Candide - portti Voltairen maailmaan
Leonard Bernstein innostui Voltairen Candide-satiirin muokkaamisesta operetiksi, ja syykin oli selvä: Voltairen pilkkaamat fanaattisuus ja omahyväisyys olivat 50-luvulla Amerikan Yhdysvalloissa monen ongelman syy, ja olihan itsestään selvää, että USA oli käytännön esimerkki ”parhaasta mahdollisesta maailmasta kaikkien mahdollisten joukossa”. Uskonnonvapaus oli voimassa Yhdysvalloissa, mutta antikommunismi oli se aate, jossa fanaattisuudella ei ollut rajoja. Senaattori Joe McCarthyn puhdistusoperaatiot kohdistuivat myös taiteilijoihin, ja Bernstein oli henkilökohtaisesti saanut siitä osansa edustaessaan liberaaleja radikaaleja. Figaron toimittaa Minna Lindgren.
- Saippuaoopperaa ristiretkistä: Lullyn Armide
Armidestä tuli Jean-Baptiste Lullyn komein ooppera. Lully innostui aiheesta, sillä se antoi mahdollisuuden itämaisen loiston ja hurjien yliluonnollisten ilmiöiden esittelyyn, jotka olivat barokkiajan oopperayleisön mieleen.
- Muutakin kuin ne yhdeksän kaksiviivaista c:tä
Maailmassa on paljon oopperoita, jotka tunnetaan vain yhdestä aariasta. Useimmiten yleisön ankara tuomio on oikeutettua: totisesti on ihmiskunta tuottanut läjäpäin oopperoita, joissa draama ontuu niin pahasti ja musiikkikin on etupäässä pitkästyttävää, että ei ole syytä esittää kolmen tunnin teosta yhden aarian takia. Mutta Gaetano Donizettin ooppera numero 56 ansaitsisi tulla edes joskus kuunnelluksi ja ennen kaikkea katselluksi kokonaan, sillä se on hyvin yksinkertaisesti ja täysin objektiivisesti maailman hauskin ooppera. Ja silti se on kuuluisa vain tenoriaariasta, jonka lopussa lauletaan yhdeksän kertaa kaksiviivainen c.
Donizettin Rykmentin tyttären esittelee Minna Lindgren. - Saippuaoopperaa ristiretkistä: Haydnin Armida
Armiden ja Rinaldon rakkaustarina sijoittuu Lähi-Itään ristiretkien aikaan. Vihollisten välillä syttynyt rakkaus keskeyttää sotatoimet ainakin hetkeksi. Joseph Hayden oli tehnyt vain koomisia oopperoita, joten Armidasta tuli hänen ensimmäinen vakava oopperansa, joka päätti komeasti Haydnin toiminnan Esterhazyn hovissa. Figaron toimittaa Paula Nurmentaus.
- Puccinin viimeinen voimannäyte
Turandot löytyy 1400-luvun satukokoelmasta Tuhat ja yksi päivää, siis päivää, ei yötä. Sittemmin siitä on tehty lukuisia näytelmiä ja ennen Puccinia ainakin 10 oopperaa, säveltäjinä mm. Carl Maria von Weber ja Ferruccio Busoni. Puccini oli kuin Calaf, voitonvarma ja itsetietoinen mies, joka innostui kilpailuasetelmasta. Sen hän oli jo osoittanut säveltäessään Manon Lescaut’n vielä kerran oopperaksi alle kymmenen vuotta Jules Massenet’n menestysoopperan jälkeen, ja samasta syystä hän kehtasi tarttua Turandotin puhkikaluttuun tarinaan, ikään kuin näyttääkseen kaikille muille. Figaron toimittaa Minna Lindgren.
- Saippuaoopperaa ristiretkistä: Gluckin Armide
Gluck syyllistyi miltei pyhäinhäväistykseen ottaessaan Lullyn Armide-oopperan libreton ja säveltäessään sen uudelleen aivan omaan tyyliinsä. Gluck mullisti ranskalaisen oopperan perinpohjin saaden aikaan kipakan oopperariidan Pariisissa. Armidea väitetään hänen parhaimmaksi oopperakseen. Figaron toimittaa Paula Nurmentaus.
- Saippuaoopperaa ristiretkistä: Händelin Rinaldo
Rinaldosta tuli Händelin läpimurto-ooppera Britanniassa. Ristiretkiaihe sopi hyvin pönkittämään uuden maailmanvallan itsetuntoa. Oopperan pursuileva juoni antaa mahdollisuudet yltäkylläisten näyttämökuvien luomiseen barokille ominaiseen tyyliin. Oopperaan sisältyy yksi Händelin suosikkiaarioista Lascia chi´io pianga. Figaron toimittaa Paula Nurmentaus.
- Saippuaoopperaa ristiretkistä: Rossinin Armida
Keskiajan ristiretket ovat olleet ehtymätön tarinoiden lähde eri aikakausien oopperasäveltäjille. Ristiretkien tapahtumat jäävät sivujuoneksi, sillä rakkauden ongelmista kehkeytyy oikeita saippuaoopperoita. Rossini sävelsi Armidan paraatirooliksi vaimolleen Isabella Colbranille. Figaron toimittaa Paula Nurmentaus.
- Elämää jatkoajalla
Leoš Janáčekin oopperassa Tapaus Makropulos toteutuu unelma elämän jatkoajasta. Emilia Marty elää yli kolmen vuosisadan ja miehet vaan vaihtuvat. Kuten kaikki diivat, hänkin yrittää pysyä ikuisesti nuorena, mutta ilman kuolemaa eletty elämä osoittautuu mahdottomaksi. Karita Mattila kertoo roolistaan, oopperan taustoja esittelee Paula Nurmentaus.
- Verdin ja Wagnerin välissä
Suomen Kansallisoopperan tulevan kauden taustalla on pelattu monivaiheista palapeliä. Viimeistä kauttaan luotsaava taiteellinen johtaja Mikko Franck vierailee Figarossa kertomassa oopperakauden suunnittelun vaiheista, ja taiteellinen suunnittelupäällikkö Rilla Kyykkä paljastaa, millaisia metsästysretkiä hän tekee etsiessään solisteja eri oopperoihin. Figaron toimittaa Paula Nurmentaus.
- Summertime on peräisin oopperasta Porgy ja Bess
George Gershwinin ainoa ooppera Porgy ja Bess alkaa oudosti. Ensin lyhyt orkesterijohdanto, jazzpianisti kapakkapianonsa ääressä, sitten kuoron hymisemä halleluja sekä äidin laulama kehtolaulu. Tästä laulusta Porgy ja Bess tunnetaan. Ei toki oopperaversiona, vaan jonain niistä yli 33000 jazz-, rock- ja popversiosta, joita Gershwinin Summertimesta on tehty. Figaron toimittaa Minna Lindgren.
- Mozartin oopperoiden herroja ja palvelijoita
Mozartin oopperat tekevät vallankumousta omana aikanaan. Palvelijattaret osoittautuvat usein emäntiään viekkaammiksi. Figaro vaikuttaa herraansa kreiviä tasapainoisemmalta mieheltä. Osminilla on suuri rooli oopperassa Ryöstö seraljissa, ja Papagenoa voisi pitää Mozartin miesihanteena. Toimittajana Paula Nurmentaus.
- Murhaava heinäkuu: Peter Grimesin tapaus
Benjamin Brittenin ooppera Peter Grimes on hyvä englantilainen dekkari. Kolme ihmistä kuolee tai katoaa, mutta oopperassa jää kuitenkin ratkaisematta, kuka on murhaaja, ja murhattiinko ketään. Hyvä dekkari siis, kun jännitys jatkuu vielä teoksen päätyttyä. Murhaavan heinäkuun Figaron toimittaa Paula Nurmentaus.
- Ikuisesti merille tuomittu Lentävä Hollantilainen
Meren teema saattoi pyöriä Richard Wagnerin päässä elokuussa 1839, kun hän pakeni vaimonsa Minnan kanssa Riiasta salamatkustajina laivalla Lontooseen. Jo ennen tätä laivamatkaa Wagner oli tutustunut taruun Lentävästä Hollantilaisesta - kirotusta laivasta ja sen kapteenista, joka on tuomittu ikuisesti merille. Figaron toimittaa Minna Lindgren.
- Murhaava heinäkuu: Myrkkymaljasta tikariin
Onko oopperan tavallisin murha-ase tikari? Useimmiten oopperoiden tapahtumat sijoittuvat historiaan ja niissä voi kuolla esimerkiksi miekan sivallukseen. Myrkkymaljan ojentaminen näyttää juhlalliselta, mutta oopperoissa on kuoltu myös vaikkapa myrkkysieniin tai myrkyllisesti tuoksuviin kukkiin. Murhaavan heinäkuun Figaron toimittaa Paula Nurmentaus.
- Ostosparatiisi nimeltään Aida
"Onko tämä Taidetta?", kysyi Giuseppe Verdi nähtyään erittäin keskinkertaisen esityksen uusimmasta oopperastaan Aida. Rossini ja Verdi kutsuivat oopperaa nimellä "La grande boutique" eli suuri putiikki, meidän kielellämme ehkä ostoshelvetti. Vai onko Verdin Aida kuitenkin ostosparatiisi: täynnä paraatia, mahtipontisia joukkokohtauksia, tanssiesityksiä ja draaman katkaisevia rituaaleja. Figaron toimittaa Minna Lindgren.
- Savonlinna 100 vuotta: Perhetunnelmista kansainvälisyyteen
Savonlinnan oopperajuhlien laajetessa kotoisuuden tilalle tuli kansainvälisyys. Uudet suomalaiset oopperat pysyivät Savonlinnan tavaramerkkinä, mutta 2000-luvulla Savonlinna alkoi tuottaa myös uusia oopperoita lapsille. Figarossa vierailee oopperalaulaja ja pappi Esa Ruuttunen. Toimittajana Paula Nurmentaus.
- Vastustamattoman koskettava Naamiohuvit
Oopperassa Naamiohuvit ei ole tunnettuja aarioita, joihin voisi kyllästyä mitä omituisimmissa yhteyksissä. Silti se on täynnä vastustamattoman tarttuvaa, koskettavaa ja kaunista musiikkia. Kauneinkaan musiikki ei kuitenkaan ole itseisarvo vaan draaman palveluksessa. Silloinkin, kun joku innostuu laulamaan pitkään, hänellä on siihen syynsä muualla kuin ihanassa teemassa ja sen kertauksessa. Niinpä Naamiohuvit ei ole liian pitkä ooppera. Figaron toimittaa Minna Lindgren.
- Savonlinna 100 vuotta: Suomen ensimmäinen oopperatalo
Kun Suomesta vielä puuttui kunnon oopperatalo, Olavinlinnan piha korvasi puutetta kesäisin. Suomalaisten oopperoiden rinnalla Savonlinnassa esitettiin myös kansainvälistä ohjelmistoa alkukielellä ja Savonlinnan oopperakuorosta tuli instituutio. Figaron vieraana on oopperalaulaja Ritva Auvinen. Toimittajana Paula Nurmentaus.
- Lopun ajan tunnelmaa Ruusuritarissa
Lopun alku on keskeinen teema Ruusuritarissa, jonka tekijät tuskin arvasivat, miten oikein lopun alun osasivat ennustaa. Murros näkyi taiteissa ennen kuin se kärjistyi politiikassa sodaksi. Ruusuritarin syntyaikoihin Picasso ja Kandinsky olivat jo aloittaneet kuvataiteen vallankumouksen, ja Arnold Schönberg oli tehnyt saman musiikissa. Strauss käänsi vielä hetkeksi katseensa taaksepäin ja kumarsi Mozartille Ruusuritarissa.
- Savonlinna 100 vuotta: Pamina ja Papageno muistelevat
Idea Savonlinnan oopperajuhlien aloittamisesta uudelleen syntyi professori Pentti Savolaisen isännöimällä saunareissulla. Voimat koottiin Beethovenin Fidelion esitykseen 1967. Taikahuilun Pamina Taru Valjakka ja Papageno Matti Lehtinen muistelevat Savonlinnan kesiä. Figaron toimittaa Paula Nurmentaus.
- Tosca on kolminäytöksinen jännitystrilleri
Rooman poliisipäällikkö, sisilialainen paroni Vitellio Scarpia on mies, jolla on täsmälleen kaksi tunnetta: viha ja himo. Hän on vallanhimoinen sadisti, aina lahjottavissa ja lisäksi raiskaaja. Tunnemme hänet Puccinin parhaasta oopperasta Tosca, joka on kolminäytöksinen jännitystrilleri vailla vertaa. Figaron toimittaa Minna Lindgren.
- Savonlinna 100 vuotta - oopperajuhlien alkuvaiheet
Maailmaa nähnyt oopperadiiva Aino Ackté ymmärsi Olavinlinnan muurien ainoalaatuisuuden. Hän järjesti ensimmäiset Savonlinnan oopperajuhlat vuonna 1912 ja kun viinaveroon perustuva rahoitus loppui, käytti Ackté omia varojaan. Figaron vieraana professori Anne Sivuoja Sibelius-Akatemiasta. Toimittajana Paula Nurmentaus.
- Richard Straussin antiikin tarinoita
Richard Strauss sävelsi harvinaisen paljon antiikin aiheisiin, jos aihevalintaa vertaa hänen oman aikansa muihin säveltäjiin. Barokin jälkeen jumaltaruihin kajoaminen oli pitkään ollut epämuodikasta. Ehkä taustalla oli Straussin aikalaisen Sigmund Freudin vaikutus, sillä Freud käytti antiikin tarinoita kuvaamaan teorioitaan ihmissielusta. Straussia kiinnosti varsinkin naisen sielu, ja vielä sen hurjimmat puolet. Figaron toimittaa Paula Nurmentaus.
- Mies joka keksi operetin
Hän ei koskaan painanut enempää kuin 50 kiloa. Hänellä oli korkea otsa, kapea nenä ja pitkät, vaaleat hiukset. Parturi tuli joka aamu hänen kotiinsa kihartamaan hulmuhiukset ja trimmaamaan näyttävät pulisongit, jotka viimeistelivät erikoisen ulkonäön. Kymmenien pilakuvien perusteella hän ei ole voinut olla paha ihminen ollenkaan, tämä Jacques Offenbach. Figaron toimittaa Minna Lindgren.
- Elämää kommunismin jälkeen
Oopperat kertovat ihmiskohtaloiden dramaattisimmista vaiheista, mutta samalla ne kuvaavat ihmistä ympäröivää yhteiskuntaa. Jos yhteiskuntaa hallitaan diktatorisesti, muuttuu yksilön elämä tragediaksi. Kommunismin ajan yhteiskunnissa on tapahtunut hirvittävyyksiä, joita pystytään avaamaan vasta pitkän ajan päästä. Tätä pesänselvitystä käydään Unkarissa, jonka Valtionoopperassa on poikkeusajan hallinto. Jüri Reinveren tuore ooppera Puhdistus puolestaan kertoo selviytyjän tarinan. Figaron toimittaa Paula Nurmentaus.
- Tulospalkkiolla palkittu sotapäällikkö Macbeth
Rouva on saanut mieheltään kirjeen, jossa hän kertoo hyviä uutisia: mies on menestynyt työprojektissaan ja saanut tulospalkkion. HR-osastolla huhutaan, että miehestä tulee jonain päivänä koko konsernin johtaja. Miestään kotiin odottava edustusrouva on skotlantilaisen sotapäällikkö Macbethin vaimo, jonka tunnemme Shakespearen näytelmästä ja Verdin oopperasta nimellä Lady Macbeth. Herra ei yksin pystyisi tuottamaan alle kolmen tunnin oopperassa seitsemää ruumista. Siihen tarvitaan tämä valtaviin mittoihin venyvä sopraano. Figaron toimittaa Minna Lindgren.
- Pushkinin tarinoita: Muniiko Kultainen kukko?
Linnut saapuvat kevään tervehdyksenä. Sellaiseksi voidaan tulkita myös Kultainen kukko Pushkinin runoelmassa. Tarinan ikivanhan myyttisen kerroksen muodostaa vuodenaikojen vaihteluun perustuva aihe talven ja kevään taistelusta. Nikolai Rimski-Korsakov tulkitsi tarinaa oopperassaan Venäjän poliittisen tilanteen satiirina. Figaron toimittaa Paula Nurmentaus.
- Pushkinin tarinoita: Työpaikkakiusaaja ja bonuspohatta
Olisi herkullista siirtää Rimski-Korsakovin ooppera Mozart ja Salieri sekä Rahmaninovin Saita ritari tähän päivään. Mozart ja Salieri voisivat olla it-yhtiön innovaatioista kilpailevia työntekijöitä. Saita ritari olisi bonuksilla paisunut pohatta, joka ei tunne mitään armoa köyhiä kohtaan. Figaron vieraina ovat oopperaohjaaja Anselmi Hirvonen ja sopraano Laura Pyrrö. Toimittajana Paula Nurmentaus.
- Pelléas ja Melisande tapahtuu hämärässä
Maailmankaikkeuden ehkä ihmeellisin ooppera on Claude Debussyn ainoa, vuonna 1902 ensimmäisen kerran esitetty Pelléas ja Melisande. Siinä ei ole juonta, ei laulajilla lainkaan melodioita, eikä siinä oikeastaan edes lauleta. Yksi tärkeimmistä ilmaisukeinoista on tauko, jota viljellään enemmän kuin koskaan oopperanäyttämöllä. Figaron toimittaa Minna Lindgren.
- Pushkinin tarinoita: Kovaa peliä korteilla
Tshaikovskin oopperassa Patarouva keskustellaan henkien kanssa. Herman yrittää saada selville maagiset kortit, joilla voisi voittaa omaisuuden pelipöydässä. Vanha rouva ilmestyy Hermanille kuolemansa jälkeen paljastamaan voiton salaisuudet kohtalokkain seurauksin. Myös Tshaikovski halusi päästä yhteyteen kuolleiden kanssa pyrkien manaamaan Mozartin hengen esiin. Oopperan tapahtumat siirrettiin Katariina Suuren aikaan ja musiikki lainaa rokokootyyliä. Figaron toimittaa Paula Nurmentaus.
- Tannhäuser on Wagnerin omakuva
Sitähän sanotaan, että kaikki Wagnerin 1840-luvun oopperat, Lentävä Hollantilainen, Tannhäuser ja Lohengrin, kertovat säveltäjästä itsestään. 1200-luvulle sijoittuvassa ritari- ja prinsessasadussa minnelaulaja Heinrich Tannhäuser on Wagnerin omakuva. Hänen teemansa on miehekäs, reipas ja ponteva, tarvittaessa uhmakaskin - kuinkas muuten. Figaron toimittaa Minna Lindgren.
- Pushkinin tarinoita: Mustasukkaisuus vie kuolemaan
Sergei Rahmaninov ei ilmeisestikään rakastanut oopperoiden koukeroisia juonia, vaan valitsi libretoikseen novellimaisen lyhyitä ja kompakteja tekstejä. Rahmaninov sävelsi vain kolme oopperaa, jotka kaikki ovat pienoisoopperoita. Kuulija ei todellakaan pääse pitkästymään, kun synkkä loppu on jo tullut. Figaron aiheena on Aleksander Pushkinin tekstiin pohjautuva Aleko. Toimittajana Paula Nurmentaus.
- Tiedemies, piru ja naiset
Charles Gounod'lla oli ongelma. Hänen mielensä oli jakautunut kahtia: yhtäältä hän oli syvästi uskonnollinen, toisaalta suuri oopperan ystävä. 1800-luvun ranskalainen ooppera oli kevytmielistä ja näyttävää show’ta. Gounod’n ratkaisu ongelmaan Faust, vanha saksalainen legenda paholaisen kanssa sopimuksen tehneestä tiedemiehestä. Figaron toimittaa Minna Lindgren.
- Julius Caesar valloittaa Pohjolan
Händelin ooppera Julius Caesar kertoo ehkä enemmän Kleopatrasta kuin Caesarista. Oopperassa Kleopatra keksii toinen toistaan villimpiä keinoja Egyptiä valloittavan Julius Caesarin hurmaamiseksi. Pohjolan oopperataloissa on menossa parhaillaan Julius Caesar -buumi. Suomen Kansallisoopperassa hemaiseva barokkiteos on jo ehtinyt saada futuristisen kuorrutuksen. Figaron toimittaa Paula Nurmentaus.
- Bellini ei pystynyt säveltämään ilman sanoja
Vincenzo Bellinin aikana uusi ooppera oli aina tilaustyö, jonka maksoi joko kustantaja tai oopperatalo. Nämä palkkasivat ulkoistetun säveltäjän kirjoittamaan musiikkia kuukausipalkkaisen libretistin tekstiin kiertäviä tähtilaulajia varten.
- Oopperoiden uhrautuvia naisia
Oopperoiden sankarittareksi pääsee melko varmasti uhraamalla itsensä; useimmiten miehen oman rakastetun takia. Myös perhe on sopiva kohde. Joissakin tapauksessa koko maailman pelastavaa uhrautuvaisuutta löytyy oopperoiden suurimpien sankarittarien joukosta. Figaron toimittaa Paula Nurmentaus.
- Pushkinin tarinoita: Mazeppa - sankari vai lurjus?
Nyt on tarjolla romanttinen sankari, josta monet taiteilijat ovat inspiroituneet, ei vähiten Peter Tshaikovski. Hänen oopperansa kasakkapäällikkö Mazeppasta on saanut aiheensa Puskinin runoelmasta, joka pohjautuu historiallisiin tapahtumiin. Ohjelman toimittaa Paula Nurmentaus.
- Figaron häät - maailman paras koominen ooppera
Figaron häät on samaa sarjanäytelmää kuin Sevillan parturi. Poliittisesti rohkean näytelmän esittäminen kiellettiin aikanaan. Painaminen kuitenkin sallittiin, ja niin näytelmä levisi kohun saattelemana Pariisista Wieniin.
- Kohuooppera Juha
Aarre Merikannon oopperasta Juha tuli jälleen kohuooppera, kun ohjaaja Anna Kelo sijoitti oopperan tapahtumat syrjäiselle Kotivaaran huoltoasemalle, lähelle Venäjän rajaa. Ohi ajaa venäläismiljonääri kokka kohisten ja tempaa talon nuoren emännän Marjan matkaansa.
- Sevillan parturi, kahdessa viikossa sävelletty ooppera
23-vuotias Gioacchino Rossini sävelsi Sevillan parturin kahdessa viikossa. Oopperan päähenkilö Figaro on omahyväinen onnenpekka, joka luovii itseään korkeammissa yhteiskuntaluokissa kreivien ja tohtoreiden asioita järjestämässä palkkioiden ja paremman elämän toivossa. Jo 400 vuotta sitten parturin ammatti oli se, jossa pääsee tutustumaan kaikkiin ja jota ilman kukaan ei tule toimeen. Figaron toimittaa Minna Lindgren.
- Peter Lindroos - suomalainen tenori maailmalla
Tenori Peter Lindroos asui pitkään Ruotsissa ja Tanskan kuninkaallinen ooppera Kööpenhaminassa oli hänen kotitalonsa. Lindroos ehti kuitenkin laulaa myös kotimaassaan ja esiintyi lähes joka vuosi Savonlinnan oopperajuhlilla. Torsten Branderin kirjoittamaa Peter Lindroosin elämäkertaa lukiessa selviää, millaisella vauhdilla Lindroos pystyi sukkuloimaan Euroopan tärkeimmillä oopperanäyttämöillä päärooleissa.
- Otello alkaa täydellisellä kaaoksella
Verdin Otello-oopperan kuuluisin kohtaus on Jagon soolo. Jago on manipulaation mestari ja nyky-yhteiskunnassa hänet voisi tulkita narsistiseksi luonnehäiriöksi. Hän ei ole vastenmielinen, vaan älykäs ja charmantti. Verdi on säveltänyt Jagolle monenlaista musiikkia todentaakseen miehen särmikkyyden. Figaron toimittaa Minna Lindgren.
- Kansallisooppera levittäytyi 1980-luvulla uuden talon mittoihin
1980-luvulla Kansallisooppera täydensi ohjelmistoaan kantaohjelmistoon kuuluvilla, vähän harvinaisemmilla teoksilla. Shostakovitshin Katerina Izmailova, Janacekin Tapaus Markopulos ja Hindemithin Mathis Der Maleri saivat komeat toteutuksensa kotimaisin voimin Bulevardin teatterin lavalla. Joissakin tuotannoissa alettiin enteillä uuden oopperatalon mittakaavaa.
- Pajatso on häkellyttävän väkevää draamaa
Pajatso on Ruggiero Leoncavallon kolmestatoista oopperasta ensimmäinen ja ainoa tunnettu. Ennen Pajatsoa Leoncavallo vietti seikkailijan elämää matkustellen kapakkapianistina eri puolilla Eurooppaa ja jopa Egyptissä. Hän oli kiinnostunut kirjallisuudesta ja sitä kautta luiskahti Wagnerin maailmaan. Wagnerin tavoin Leoncavallo kirjoitti itse libretot oopperoihinsa ja on myönnettävä, että Pajatson libretto on täydellisin traagisen oopperan teksti, mitä miehet ovat maailmaan tuottaneet. Figaron toimittaa Minna Lindgren.
- Sulosointujen saattelemia manalanmatkoja
Muinaissuomalaisessa kalenterissa marraskuu tarkoitti kuolleiden kuuta. Olihan satokausi lopussa ja luonto ympärillä vetäytyi lepoon. Kun ei kristinuskokaan kaikkea vanhaa heittänyt pois kelvottomana, sattuvat kuolemaan ja viimeiseen tuomioon liittyvät juhlapyhät tähän synkkään syksyyn.
- Harhapoluilla 1850-luvun Pariisissa
Verdin ooppera La Traviata perustuu Aleksander Dumas nuoremman romaaniin ja näytelmään Kamealianainen. Sen päähenkilö on Marguerite Gautier, jonka jäljille kertoja joutuu ostaessaan kuolleen kurtisaanin jäämistöstä apotti Prevost'n romaanin Manon Lescaut. Sen on lahjoittanut Marguerite Gautierille joku Armand Duval, joka pian ilmestyy kertojan elämään pyytämään kirjaa takaisin ja vähitellen myös kertomaan rakkaustarinaansa Pariisin kuuluisimman kaunottaren kanssa - kunhan ensin on varsin makaaberisti käyty nostamassa tyttö haudastaan ja siirtämässä hauta parempaan paikkaan. Figaron toimittaa Minna Lindgren.
- Pushkinin tarinoita: Boris Godunov
Figarossa jatkuvat Pushkinin tarinat. Modest Musorgskin ooppera Boris Godunov perustuu Aleksander Pushkinin näytelmään. Teos kuvaa Venäjän sekasorron aikaa 1500-1600-luvun vaihteessa, jolloin Rurikien tsaarisuku sammui ja valtaistuimelle nousivat Romanovit.
- Anna Bolena, traagisen naissankarin prototyyppi
Gaetano Donizettin ooppera Anna Bolena aloitti kuolemaan päättyvien, traagisten oopperoiden uuden perinteen. Aiemmin hovia oli huvitettu lähinnä onnellisiin loppuihin päättyvillä kuninkaallisten menneisyyttä kunnioittavilla oopperoilla. Donizetti ja ennen kaikkea hänen libretistinsä Felice Romani toivat Anna Bolenassa uuden tyyppisen sankarin näyttämölle: viattoman naisen, jonka kohtalo epäoikeudenmukaisesti ajaa kuolemaan, mieluiten mielipuolisuuskohtauksen kautta. Figaron toimittaa Minna Lindgren.
- Suomalaisen oopperan ihmeiden aika 1970-luvulla
Kansallisoopperassa ei harrastettu vallankumousta 1970-luvulla, mutta siitä huolimatta se tapahtui. Jos oopperan yleisö oli aiemmin koostunut Helsingin sivistyneistöstä ja ylemmästä porvaristosta, muuttui yleisön koostumus 1970-luvulla. Nyt uskaltautuivat myös tavalliset ihmiset oopperaan.
- Ainutlaatuinen hybridiooppera
Carmen on ainutlaatuinen hybridiooppera. Se on musiikinhistorian ensimmäinen veristinen ooppera ja viimeinen ranskalaisen koomisen hömppäoopperan helmi. Toimittajana Minna Lindgren.
- Pushkinin tarinoita: Ruslan ja Ljudmila
Aleksandr Pushkinin runot ovat innoittaneet venäläisiä säveltäjiä, sillä olisiko venäläistä romanssia ilman Pushkinia. Tuskin kukaan kirjailija on ollut yhtä suosittu oopperasäveltäjien keskuudessa kuin Pushkin. Figaron sarja Pushkinin aiheisiin pohjautuvista oopperoista alkaa Mihail Glinkan Ruslanilla ja Ljudmilalla.
- Così fan tutte - kekseliäitä käänteitä ja tilannekomiikkaa
Oopperassa Cosi fan tutte on vain kuusi henkilöä, ja siinäkin on jokainen hahmo kahteen kertaan. On kaksi aatelistyttöä, joiden uskollisuus testataan. On kaksi upseeria, joille on syytä opettaa elämän realiteetteja ennen avioliittoa. Ja on kaksi neuvokasta juonittelijaa, jotka synnyttävät hämmentäviä tilanteita nuorille pareille.
- Seikkailu 1950- ja 1960-lukujen Kansallisoopperaan
Figaro seikkailee jälleen Suomen Kansallisoopperan kulisseissa ja näyttämöllä. Tällä kertaa kuullaan 1950- ja 1960-lukujen merkittävimpiä lauluääniä.
- Don Carlos - aikana ennen Euroopan Unionia
Verdin parhaissa oopperoissa on se pirullinen puoli, että sankarit puuttuvat. Verdi lopetti asetelman, jossa tenori on hyvä ja rakastaa hyvää sopraanoa, eikä muilla ole merkittävää roolia. Oopperassa Don Carlos on kyse politiikasta. Siinä siirrytään Verdille tyypilliseen tapaan yhdestä käsittämättömän hienosta musiikista varoittamatta ja valmistelematta seuraavaan. Figaron toimittaa Minna Lindgren.
- Onko Wagner-laulanta huutamista?
Suuria tehoja vai kamarimusiikillisuutta? Figarossa syvennytään tällä kertaa Wagnerin Ringin esityskäytäntöihin ja tulkintoihin. Studiossa keskustelevat professori Anne Sivuoja ja oopperalaulaja Kirsi Tiihonen.
- Jussi Björling - rosoinen persoona, täydellinen ääni
Tänä vuonna on kulunut 100 vuotta Jussi Björlingin syntymästä. Jussi Björling syntyi 2.2.1911 ja kuoli 9.9.1960. Juhlan kunniaksi Figaro tutustuu kirjaan "Jussi, sången människan och bilderna", jonka kokoamiseen on käytetty uusimpia lähteitä Jussi Björlingistä.
- Valkyyrioiden mestarilliset ratsastukset
Wagner on mestari tehosteissa. Tehosteet näyttäytyvät heti Valkyyrian alussa ja sen lisäksi pitkin matkaa lukemattomissa kohdissa. Kauhut, uhkat, takomiset, tulenteko, vesi, myrsky ja ratsastus kuvataan niin tehokkaasti, että Steven Spielberg voi vain hiljaa itkeä peiton alla kateellisena. Figaron toimittaa Minna Lindgren.
- Organisoitua ja täydellistä hulluutta
Lähdetään Rossinin mukana aurinkomatkalle joka suuntautuu Italiaan, Algeriaan ja Turkkiin. Rossinilla on tällaiset elämäniloa pursuavat oopperat kuin Italiatar Algeriassa ja Turkkilainen Italiassa ja voi turkkilainen sentään miten varsinkin naisilla on hauskaa näissä oopperoissa, ja tietysti miesten kustannuksella.
- Ilman kirousta syntyy harvoin hyviä oopperoita
Ennen Giacomo Puccinin Madame Butterflyta oli kuultu useita Japani-oopperoita: Saint-Saënsin Keltainen prinsessa, Mascagnin Iris ja André Mesagerin Madame Chrysantheme sekä Gilbertin ja Sullivanin japanimaniaa pilkkaava musikaali Mikado. Mutta toki Puccini teki sen paremmin kuin kukaan muu. Toimittajana Minna Lindgren.
- Ei pidä paikkaansa, että laulajat Suomesta loppuisivat!
Kansallisoopperan taiteellinen johtaja Mikko Franck haluaa oikoa oopperalaulaja Juha Uusitalon väitteitä, että nuoret laulajakyvyt olisivat Suomesta loppumassa. Savonlinnan Musiikkiakatemia antaa nuorille laulajille tilaiuuden tositoimiin Cimarosan oopperassa Salainen avioliitto.
- Figaro seikkailee Savonlinnassa
Savonlinnan oopperajuhlilla kuullaan tänä kesänä Mozartin Don Giovannia, Wagnerin Lohengrinia ja Puccinin Toscaa. Figarossa Paula Nurmentaus tekee selkoa oopperoiden ohjauksista ja haastattelee Scarpiana urakoivaa Juha Uusitaloa.
- Don Giovannin naiset
Figarossa palataan vielä Mozartin Don Giovanni -oopperaan - ja tarkemmin sanottuna naisiin. Ei kuitenkaan ihan kaikkiin, sillä naisia on oopperassa yhteensä 2065. Oopperan päähenkilö on melko kolea ja sellaisena pysyy, tapahtuipa ympärillä mitä tahansa.
- Absoluuttisesti paras Don Giovanni
Se on 2000-luvulla maailman seitsemänneksi esitetyin ooppera, säveltäjänsä kolmanneksi suosituin, mutta tanskalaisen filosofi Sören Kirkegaardin mielestä absoluuttisesti paras kaikista maailman taideteoksista.
- Huippuvierailijoita ja uusia kykyjä Bulevardin talossa
Sodan jälkeen myös oopperassa elettiin aineellista pula-aikaa, mutta laulajien ääniin se ei vaikuttanut. Hulppeita suomalaisia laulajia tuli oopperan lavalle hyvin erilaisista taustoista. Myös ulkomaiset taiteilijat halusivat antaa tukensa sodassa taistelleelle maalle, heidän joukossaan Jussi Björling ja Birgit Nilsson.
- Suomalainen ooppera lama- ja sotavuosina
Bulevardin oopperatalo joutui 1930-luvulla taisteluun tyhjiä tuoleja vastaan. Yleisö oli enemmän kiinnostunut elokuvista kuin uusista suomalaisista oopperoista ja Wagnerin oopperoiden esityksistä. Sodan aikana tilanne muuttui täysin ja paikat olivat loppuunmyytyjä, jos oopperoita pommitusten uhan alla ylipäänsä pystyttiin esittämään.
- Tavallinen kuolevainenkin pääsee kuolemaan oopperassa
Ylhäinen syntyperä oikeuttaa useimmiten kuolemaan oopperassa, mutta joskus pääsevät näyttämölle myös kaivostyöläiset tai ahtaajat. Tavallisen nunnan surkea kohtalo liikuttaa ja röyhkeän nousukkaan kepposet naurattavat.
- Stiffelio - katolisen Verdin syväsukellus protestanttisuuteen
Giuseppe Verdin ooppera Stiffelio on jäänyt tuntemattomaksi. Verdi on pystynyt eläytymään oopperassaan protestanttiseen ajatusmaailmaan, jonka luulisi olevan italialaiselle täysin vieras. Musiikki on kuitenkin aivan eri maailmasta kuin karu kertomus pietistisesti suuntautuneen lahkon elämästä.
- Konservatiivinen Trubaduuri
Giuseppe Verdin oopperassa Trubaduuri ei ole ainuttakaan henkilöä, jonka nimi tai titteli olisi trubaduuri. Trubaduuri on Verdin tuotannossa omituisen konservatiivinen ooppera kahden vallankumouksellisen täysosuman, Rigoletton ja La Traviatan välissä. Figaron toimittaa Minna Lindgren.
- Falstaffin hahmo seikkailee yhä
Falstaff tarjoaa muhkeaa seuraansa rouville nykyisin tekstiviestein tai sosiaalisessa mediassa. Hahmo tunnettiin jo Shakespearen aikoina ja ehkä jopa aikaisemmin. Usein hän on harmiton kypsään ikään ehtinyt miekkonen, joka yliarvioi hurmurin kykynsä, mutta ei saa mitään sen vaarallisempaa aikaan. Sekä Giuseppe Verdi että Otto Nicolai loivat herkulliset hahmot oopperoihinsa Falstaffin tarinasta. Figaron toimittaa Paula Nurmentaus.
- Figaron häät - maailman paras koominen ooppera
Figaron häät on samaa sarjanäytelmää kuin Sevillan parturi. Poliittisesti rohkean näytelmän esittäminen kiellettiin aikanaan. Painaminen kuitenkin sallittiin, ja niin näytelmä levisi kohun saattelemana Pariisista Wieniin.
- Skandaaleja suomalaisen oopperan historiasta
Figaro soittaa rahisevia savikiekkoja ja kertoo kulissien takaisia juoruja Suomalaisen oopperan alkuajoilta. Ooppera edellyttää suurten tunteiden esille tuomista. Lavalla pitää huutaa kovaa ja korkealta, mutta meteliä on riittänyt myös kulissien takana.
- Kun noidat puuttuvat Didon ja Aeneaan kohtaloon
Ihmisen elämä ei aina mene omien suunnitelmien mukaisesti. Näin tapahtuu myös Henry Purcellin oopperassa Dido ja Aeneas, jossa libretisti on tehnyt omat lisäyksensä pääparin kohtaloon. Oopperassa kohtaloon puuttuvat yliluonnolliset voimat, tarkemmin sanottuna noidat.
Viikottaisen musiikkimatkan oopperaan toimittavat vuoroviikoin Minna Lindgren ja Paula Nurmentaus.
Figarot ovat kuunneltavissa netistä 30 vuorokauden ajan radiolähetyksestä.
