Kulttuuritunnilla tiistaisin klo 17.20 - 18.00, uusinta sunnuntaina klo 8.20
Asko Jaakonaho: Onnemme tiellä
Esikoiskirjailija Asko Jaakonahon (s. 1982) romaani 'Onnemme tiellä' on voimakkaasti tunteisiin vetoava romaani oikeistoterrorin mielivallasta. Eletään Lapuan liikkeen kiihkeitä vuosia 1928 - 32 Heinävedellä. Paitsi väkevä historiallinen romaani, kirja on ennen kaikkea ehjä ja tärkeä kaunokirjallinen teos.
Tua Harno: Ne jotka jäävät
Lukuisia kirjoja on kirjoitettu maailmanvalloittajamiehistä, mutta vähemmän niistä naisista ja vaimoista, jotka jätetään yksin.
Esikoiskirjailija Tua Harno rakensi neljän sukupolven tarinan miehistä ja heidän kanssaan elämään joutuneista naisista. Hän kirjoittaa, etteivät ne rakasta, jotka lähtevät, vaan ne jotka jäävät. Kirjan päähenkilöiden unelmat joko huuhtoutuvat valtamerien ylityksissä, musertuvat poislähtevien välinpitämättömyyteen tai oman mielen murtumiseen.
Ohjelman toimittaa Seppo Puttonen. Näytteitä lukevat Kati Turtola ja Sampo Mäkelä.
Salla Simukka: Punainen
Lapsuuden ja aikuisuuden murroksessa elävä lukiolainen Lumikki Andersson joutuu selvittämään rikoskoplan edesottamuksia Tampereella. Punainen kuin veri -romaanissaan kirjailija Salla Simukka risteyttää lasten satukirjojen kuvastoa aikuisten karuun rikollistodellisuuteen.
Kolmiosainen rikossarja on kohdistettu nuorille lukijoille. Se onkin jo herättänyt kansainvälisen kiinnostuksen ja myyty käännöksenä useaan Euroopan maahan.
Salla Simukka kirjoittaa koukuttavaa rikostarinaa yksinäisestä Lumikista. Lukiolaistytöstä on kasvamassa mielenkiintoinen päähenkilö kirjasarjalle.
Marisha Rasi-Koskinen: Valheet
Romaanin kaupungissa sataa koko ajan ja sieltä on vaikea päästä pois. Siellä asuu esimerkiksi omasta mielestään hyvä äiti, sillä hän ei ole koskaan ollut lapsensa luota pois kovin kauan, vain muutaman yön, viikon korkeintaan. Nuorisojoukko pitää itseään kaupungin puhdistuspalveluna, jolla on oikeus päättää, ketkä siivotaan pois. Heillä tosi ja sotapeli ovat menneet sekaisin. Lapset ovat ottaneet vallan, sillä aikuiset ovat enemmänkin maksettuja avustajia kuin oikeita ihmisiä. Mutta onneksi joku oivaltaa, että meidän velvollisuutemme on toimia elämän käännekohdissa. Se tekee meistä ihmisiä.
Marisha Rasi-Koskinen on paitsi kirjailija myös psykologi, ja ehkä juuri siksi tavoittaa jotain olennaista meistä ihmisistä.
Juhani Karila: Gorilla
Maailma näyttäytyy nyrjähtäneeltä ja alati yllätyksiä tuottavalta esikoiskirjailija Juhani Karilan novellikokoelmassa Gorilla. Juonikäännösten nopeus ja suunnanvaihdot yllättävät lukijan monta kertaa. Karilalla on esikoiskirjailijaksi harvinaisen valmis välineistö käytettävissä. Mielikuvitus laukkaa ja yllättää, kieli on värikästä jopa paikoin ronskiakin eikä kokoelman rakennekaan natise. Tarinat kuvaavat maailman melkoisena pelikenttänä ja pelaaminen toistuukin teemana tarinoissa.
Juhani Karila keskustelee kirjastaan toimittaja Seppo Puttosen kanssa.
Ohjelma on uusinta tammikuulta 2013.
Harri Tapper: Loimu ja lumi
Hauska ja leikillinen tarinaniskijä Harri Tapper (s.1929- 2012) on uusimmassa romaanissaan taas vauhdissa. Loimu ja lumi kertoo vuodesta 1812, jolloin Napoleon ja Aleksanteri I sotivat ja Moskova paloi.
- Pauliina Salminen: Miehittäjän morsiamet
Itä-Karjala oli jatkosodan aikana sukupuolisuhteiden Villi länsi. Näistä suhteista syntyi yli 500 lasta. Pauliina Salminen kertoo kirjassaan Miehittäjän morsiamet, kuinka suomalaissotilaitten ja paikallisten naisten rakkaudella oli myös rumat puolensa. Seksiä ostettiin ruualla ja naisia raiskattiin. Moni sotilaista houkutteli naisia sukupuolisuhteeseen lupaamalla avioliittoa, vaikka Suomessa odotti perhe. Miehet myös painostivat itäkarjalaisia naisiaan abortteihin, jotka yleensä eivät onnistuneet. Mutta onnellisiakin rakkauksia oli.
Tietokirjailija Pauliina Salminen ja Nadja Nowak keskustelevat Itä-Karjalan miehittäjien morsiamista.
- Eeva Kilpi: Kuolinsiivous
Joulupäivän Viikon kirjassa on vieraana kirjailija Eeva Kilpi, yksi tunnetuimmista ja rakastetuimmista kirjailijoistamme. Paitsi vanhenemisesta, ohjelmassa keskustellaan myös siivoamisesta, kuolemasta ja inhottavista yhtiökokouksista. Kilpi kertoo myös ensimmäisen kerran tarinan kohtaamisestaan Kurt Vonnegutin kanssa. Viikon kirjassa Eeva Kilpi myös lukee runojaan teoksestaan Kuolinsiivous, josta hän keskustelee Nadja Nowakin kanssa.
Ohjelma on uusinta joulukuulta 2012.
- Anne Leinonen: Viivamaalari
Työtä saadakseen on osallistuttava työarpajaisiin. Jos siellä ei tärppää, niin sitten on mentävä työresurssitoimistoon. Näin käy Viivamaalari -romaanin päähenkilölle, joka on luokiteltu jämäihmiseksi. Kunnes yllättäen onnistaa: työresurssitoimistosta hänet määrätään tekemään käsitetaidetta, ja vieläpä apurahalla. Päästäkseen omasta mielestään oikeisiin töihin tämä nimetön päähenkilö suostuu, vaikkei ymmärrä taiteesta yhtään mitään. Loputonta valkoista viivaa asvalttiin maalatessa on aikaa miettiä taiteen mahdollisuuksia järjettömäksi käyneessä yhteiskunnassa, jossa arpajaisissa voi voittaa vähäksi aikaa vaikkapa taas uuden lähiomaisen - ennestään tuntemattoman tietenkin.
Kirjailija Anne Leinonen ja Nadja Nowak keskustelevat romaanista Viivamaalari.
Ohjelma on uusinta huhtikuulta 2013.
- Marja Björk: Poika
Ihmisen oma minuus ja uskallus olla sitä mitä haluaa nousee päällimmäiseksi Marja Björkin kirjassa Poika. Romaani kertoo kuinka tytöksi syntynyt Marion tuntee olevansa enemmän poika kuin tyttö.
Marion häpeää tyttömäistä kehoaan, ja hänelle on kauhistus huomata murrosiässä kuinka rinnat alkavat kasvaa. Marion ei ole vain mieleltään poika, vaan hän on syntyään biologisesti kahden sukupuolen välissä.
Marja Björk kirjoittaa rajusta aiheesta minäkertojan äänellä. Vaikka kirjan hahmot ovat fiktiivisiä, niillä on vankka todenpohja. Björk kuvaa tarinassa oman tyttärensä muuttumista vähitellen tytöstä mieheksi.
Kirjailija Marja Björk keskustelee kirjastaan Poika toimittaja Seppo Puttosen kanssa.
- Katja Kettu: Piippuhylly
Novellikokoelma Piippuhyllyn viimeisessä lauseessa sanotaan kauniisti, kuinka rakkaudella ihmisen sielun voi silittää eheäksi. Se on outo toive siinä rujossa petosten maailmassa, jonka Katja Kettu vyöryttää kertomuksissaan. Niissä ei ankarinkaan yrittäminen riitä, sillä olemassaolo on selviytymistaistelua. Mutta onneksi löytyy aina joku, joka luottaa ihmisen hyvyyteen ja ei halua häpäistä itseään käyttämällä ahdingossa olevaa hyväkseen – vaikka olisi joskus joutunut tämän pettämäksi.
Kirjailija Katja Kettu ja Nadja Nowak keskustelevat novellikokoelmasta Piippuhylly.
- Kati Hiekkapelto: Kolibri
Siitä se särö alkaa, kun maahanmuuttajaperheen lapsi aloittaa koulunkäynnin ja samalla kotoutumisen, mutta vanhemmat jäävät vastanottokeskukseen apaattisina makaamaan. Kirjailija Kati Hiekkapellon mielestä aikuisen maahanmuuttajan on heti päästävä töihin ja siten kiinni yhteiskuntaan.
Hiekkapelto toimii aktiivisesti maahanmuuttajien parissa. Osittain siksi hän halusi kirjoittaa esikois- dekkaristaan yhteiskunnallisen. Kolibrin päähenkilö on nuori rikostutkija Anna Fekete, joka on aikoinaan paennut Suomeen Serbian unkarilaisalueelta. Hän saa selvitettäväkseen paitsi raa’at haulikkosurmat myös nuoren kurditytön, Dijarin, kohtalon. Dijarkin on tullut pienenä pakolaistyttönä Suomeen.
Kirjailija Kati Hiekkapelto ja Nadja Nowak keskustelevat rikosromaanista Kolibri.
- Hannu Väisänen: Taivaanvartijat
Taivaanvartijat on Hannu Väisäsen neljäs, löyhästi omaelämäkerrallinen romaani Anterosta ja hänen kasvustaan taiteilijaksi. Nyt Antero saa ensimmäiset tilausteoksensa, kaksi alttaritaulua ja joutuu törmäämään taivaanvartijoitten hurskaaseen todellisuuteen. Seurakuntaneuvoston on vaikea ymmärtää, miksi alttaritaulussa on ristillä roikkuvan Jeesuksen sijaan pesuvati ja valaan kokoinen Abloy-avain.
Anteron - ja Hannu Väisäsen maailmassa - arkinen on pyhää. Väisänen on sitä mieltä, että mikäli hurskautta ylipäätään on, se on jossain jalkojen alla, pesuvadissa. Ja viikonpäivistä rakkain on maanantai, sillä se synnyttää ihmeen.
Kirjailija Hannu Väisänen ja Nadja Nowak keskustelevat romaanista Taivaanvartijat.
Ohjelma on uusinta helmikuulta 2013.
- Joonas Konstig: Totuus naisista
Tapani on 56-vuotias mies, jolla on hyvä työ muovitehtaan talousjohtajana, vaimo ja kaksi aikuistuvaa tytärtä. Elämässä nimenomaan työ on ollut hänelle se tärkein, kunnes on pakko laittaa Elämän Tärkeimmät Asiat uuteen järjestykseen. Tragikoominen Tapani on aivan pihalla omasta elämästään. Hän on verkatehtailijan poika, josta tuli muovin ammattilainen, muovi Tapani, joka ei ymmärrä aikuistuvia tyttäriään ja on vieraantunut vaimostaan. Jossain vaiheessa elämää on kuitenkin ymmärrettävä, että tämä on nyt tässä, mitään muuta, suurempaa ei tule.
Kirjailija Joonas Konstig ja Nadja Nowak keskustelevat romaanista Totuus naisista.
- Juha Siro: Babel - Tampereen runot
Kirjailija istuu työhuoneessaan Tampereella ja ajattelee sitä hetkellisesti maailmankaikkeuden keskipisteenä. Hän on kaiken saatavilla olevan tiedon äärellä ja miettii asioiden suhteellisuuksia. Hän löytää rihmastoja merkityksistä toiseen.
Babel - Tampereen runot on ennakkoluuloton yritys ottaa haltuun maailmassa sykkivä tieto ja vangita tapahtumien jatkuva virta edes hetkellisesti kirjan sisälle. - Annamari Marttinen: Mitä ilman ei voi olla
Ihmissuhdekolmiossa on kolme totuutta, joista jokainen loukkaa jotakuta. Silti kaikki tuntevat tekevänsä oikein, jos ei toiselle ihmiselle niin oikein omia tunteitaan ja itseään kohtaan. Tämä on kirjallisuuden ehkä useimmiten kuvattu aihe. Kirjailija Annamari Marttinen kirjoittaa intohimosta, joka vie ihmisen mennessään. Aviomies uhraa onnensa, loukkaa teoillaan vaimoaan ja tytärtään hetkellisen huuman vuoksi. Mutta kun rakkaus vie mennessään, ei ihminen tunnu voivan sille mitään.
Kirja ei kerro toisille pahaa tahtovista tai tekevistä ihmisistä vaan ajelehtimisesta ja hetken valinnoista. Lukiessa tulee mieleen elokuva Sliding doors ja kysymys; entä jos.
Toimittajana Seppo Puttonen.
- Monika Fagerholm: Lola ylösalaisin (suom. Liisa Ryömä)
Oletukset - tai suoranaiset valheet - säätelevät elämäämme, sillä totuuden jäljille on vaikea päästä. Me uskomme totuudeksi sen, minkä joku osaa taitavasti sellaiseksi uskotella. Tämä on Monika Fagerholmin mielestä hänen romaaninsa ydin.
- Antti Leikas: Huopaaminen
Miehet Hyvönen ja Tikkari liikkuvat vesillä uudessa romaanissa Huopaaminen. Melomisesta alkanut kirjasarjan toinen osa kertoo siitä kuinka konsultit hiillostavat SWOT-analyyseillä yritysten johtoja tehostamaan toimintojaan niin, että firmojen työntekijät uupuvat. Hyvönen ja Tikkari ajautuvat firman lähettäminä pieneen kaupunkipahaseen Tšekeissä eivätkä tiedä mitä heidän pitäisi myydä ja mistä neuvotella. Aika kuluu oluella ja hampparoimalla ympäri kaupunkia, ja kirkossa he törmäävät Jeesukseen, joka piirtää harpilla ympyröitä paperiarkeille.
Antti Leikas keskustelee kirjasta toimittaja Seppo Puttosen kanssa.
Näytteitä lukee Pekka Savolainen.
- Kristiina Vuori: Näkijän tytär
Kristiina Vuoren esikoisromaanissa eletään 1200-luvun Varsinais-Suomessa ja Hämeessä. Näkijän tyttäressä on romantiikkaa, juonittelua, seikkailua ja ripaus yliluonnollista, mutta myös tarkkaa ajankuvaa. Ei ihme, että Kristiina Vuorta pidetään jo nyt Kaari Utrion manttelinperijänä.
- Pekka Hiltunen: Sysipimeä
Tappamalla saa mainetta nykyisin enemmän kuin koskaan aiemmin, ja siksi kuuluisuus on alkanut vaikuttaa yhä enemmän rikoksiin. Maine on tänä päivänä tärkein asia, millä ihmiset viestivät - ja maineen pilaaminen on todella helppoa. Pekka Hiltunen kirjoittaa psykologisia trillereitä, joissa hän haluaa puuttua vakaviin yhteiskunnallisiin epäkohtiin kuten viharikoksiin. Näissä Studio-sarjan kirjoissa Lontooseen asettuneet nuoret suomalaisnaiset Mari ja Lia auttavat pulaan joutuneita. Ehkä siksi romaanien tunnelma on merkillisen valoisa, toisin kuin trillereissä yleensä.
Kirjailija Pekka Hiltunen ja Nadja Nowak keskustelevat trilleristä Sysipimeä.
- Aki Ollikainen: Nälkävuosi
Suomessa vallitsi ankara nälänhätä 1860-luvulla. Aki Ollikainen (s.1973) näki hautausmaalla nälkään kuolleiden muistomerkin ja alkoi selvittää nimettömäksi jääneiden uhrien kohtaloita. Sitten hän kirjoitti hienon esikoisromaanin Nälkävuosi, joka alkaa lokakuusta 1867 ja päättyy seuraavaan kevääseen.
- Vepe Hänninen: Minä, vakuutusetsivä
Tv-sarjoja ja elokuvakäsikirjoituksia kirjoittanut Vepe Hänninen kuvaa esikoisromaanissaan vakuutusetsivän karua arkea. Kirjan päähenkilö Reko Laulumaa on ulkoistettu vakuutusyhtiö Kullervosta. Yksityisetsivänä hän pyrkii saamaan aikaan vakuutusyhtiöille myönteisiä helppoja päätöksiä. Hän vakoilee vakuutuksenottajia ja etsii keinoja, joilla vakuutusyhtiö Kullervo voi hylätä korvaushakemuksen. Hänninen kirjoittaa ajankohtaisesta aiheesta ja sivuaa myös vakuutuslääkäreiden toimintaa.
Dekkarimainen romaani sotkee vakuutusyhtiö Kullervon myös rahanpesuun ja kyseenalaisiin sijoituksiin.
Vepe Hänninen keskustelee kirjansa teemoista toimittaja Seppo Puttosen kanssa.
- Pirjo Hassinen: Popula
Tämänvuotinen Savonia-
kirjallisuuspalkinto myönnettiin 2.1.2013 kirjailija Pirjo Hassiselle romaanista Popula. Teoksessa keski-ikäinen kuvataiteilija Pirjo ja työttömäksi irtisanottu portsari Perttu ajautuvat vähitellen oikeistopopulistisen puolueen Populan käyttövoimaksi tuntiessaan itsensä tarpeettomiksi. Pirjo Hassinen kuvaa romaanissaan Popula sitä kuinka helposti tällaiset ihmiset luiskahtavat ajattelemaan vaarallisiakin ajatuksia ja kuinka heitä käytetään hyväksi. Hassisen mielestä suomalainen yhteiskunta on vaarassa jakautua kahtia.Pirjo Hassinen keskustelee kirjansa teemoista toimittaja Seppo Puttosen kanssa.
- Juha Jokela: Patriarkka
Ei enää härskejä vitsejä laukovia miehiä, ei enää poliittisia palopuheita ensitreffeillä eikä enää sellaista Suomea, jossa oli yksi mies ja yksi vastaus. On käynnissä vallanvaihto. Terapiasukupolven pitäisi ottaa valta suurten ikäluokkien miehiltä, jotka ovat aina olleet oikeassa.
Viikon kirjan vieras on kirjailija Juha Jokela, joka tunnetaan paitsi tv-sarja Pulkkisesta myös sellaisista näytelmistä kuin Mobile Horror, Fundamentalisti ja Esitystalous. Hänen uusin näytelmänsä on Patriarkka, joka on myös Kansallisteatterin 140-vuotisjuhlanäytelmä.
Kirjailija Juha Jokela ja Nadja Nowak keskustelevat näytelmästä Patriarkka.
- Tapani Heinonen: Reunalla
Kirjan päähenkilön Juhani Niemisen elämän lähtökohtana on pieni ja ahdasmielinen paikkakunta Keski-Suomessa. Lapsuuden pelkojen, pettymysten ja ulkopuolisuuden keskellä eläneestä Juhanista kasvaa oman elämänsä sankari, joka vaatii itselleen samoja ihmisoikeuksia kuin muillakin on.
- Katri Lipson: Jäätelökauppias
Millekään ei aseteta niin ankaria vaatimuksia kuin valheelle. Jos emme pysty suremaan tai kärsimään, niin silloin iso meidän inhimillisyyttämme katoaa. Entä kun hengissä pysyäkseen joutuu sepittämään uuden identiteetin? Nämä ajatukset ovat Katri Lipsonin romaanista Jäätelökauppias. Se on vuoden hienoimpia ja arvoituksellisimpia romaaneja. Sodanjälkeisen vainoharhaisen Tsekkoslovakian ja hyvinvoivan Ruotsin kautta Lipson kertoo elokuvasta ja oikeasta elämästä.
Kirjailija Katri Lipson ja Nadja Nowak keskustelevat romaanista Jäätelökauppias.
- Marjo Niemi: Ihmissyöjän ystävyys
Euroopan kristinuskoinen historia on karmeuksia täynnä. Toisinuskovia ja juutalaisia on joukkotuholla yritetty häivyttää maanosastamme. Nämä raskaat ajatukset mielessään suomalaiskirjailija kirjoittaa suurromaania, jonka päähenkilönä on meren rannasta löydetty ja muistinsa menettänyt Marie. Hänen menneisyyttään yrittää saada selville psykiatri Mauri Nastola.
Kirjailija Marjo Niemen romaanissa Ihmissyöjän ystävyys ovat limittäin nämä kaksi kertomusta. Niemi esittää romaanissaan siekailematta suuria kysymyksiä Euroopan menneisyydestä ja tulevaisuuden näkymistä.
Marjo Niemi keskustelee kirjastaan toimittaja Seppo Puttosen kanssa.
Näytteitä lukee Kati Turtola.
- Riikka Pulkkinen: Vieras
Muukalaisuus, kristinusko ja ruumiillisuus. Nämä kolme teemaa Riikka Pulkkinen kieputtaa toisiinsa romaanissaan Vieras. Pappi Maria hylkää entisen elämänsä ja lähtee yllättäen New Yorkiin. Hän ei enää tiedä mihin uskoa ja kuka oikein on. Pulkkisen mukaan me ihmiset olemme muukalaisia paitsi toisillemme myös ennen kaikkea itsellemme. Myös ruumiimme on meille vieras. Riikka Pulkkinen ihmettelee, miksi kuritamme sitä kuntosaleilla, ankarilla paastorituaaleilla tai sairastumalla anoreksiaan.
Riikka Pulkkinen ja Nadja Nowak keskustelevat romaanista Vieras.
- Raimo Pesonen: Automies
Romaanin päähenkilö Automies kiertää pakettiautollaan ympäri Suomea jakelemassa ilmaisjakelulehtiä. Siinä Suomea edestakaisin sahatessaan tämä ulkopuolinen näkee missä jamassa maamme nyt on.
- Riikka Ala-Harja: Maihinnousu
Romaanin päähenkilö Julien mielessä käydään samaan aikaan monta sotaa: pieni tytär sairastuu leukemiaan, puoliso kärähtää toisesta suhteesta ja vielä on kolmaskin yllätyshyökkäys, Normandian maihinnousu 1944. Historioitsija Julie näkee kuinka tuo suuri taistelu edelleen elää paikkakuntalaisten arjessa. Itsekin Normandiassa asunut Riikka Ala-Harja kertoo siitä, millaista on elää kauhussa, kun jokin paha asia tulee puun takaa ja miten siitä voi selvitä. Ennemmin tai myöhemmin tulee rauha, mutta millainen se on, se on eri asia.
Kirjailija Riikka Ala-Harja ja Nadja Nowak keskustelevat romaanista Maihinnousu.
- Riku Korhonen: Nuku lähelläni
Uni markkinatalouden kainalossa. Rakkaudessa kaikki välineet ovat käytössä Riku Korhosen romaanissa 'Nuku lähelläni'. Houkuttelu, väkivalta jopa toisen elämäntarinoiden myyminen ovat käytössä, kun Nina ja Teemu selvittelevät suhdettaan. Teemu matkustaa eurooppalaiseen finanssikeskukseen hakemaan kotiin velipuolensa Tuomaksen tuhkattua ruumista. Matkallaan hän rakastuu velipuolensa entiseen rakastettuun Ninaan. Romaanissa Riku Korhonen pohtii mitä markkinatalouden läpimädättämä aika on tehnyt rakkaudelle.
Korhonen keskustelee kirjastaan Seppo Puttosen kanssa.
- Markus Nummi: Karkkipäivä
Nyky-Suomessa on ainakin yksi elinvoimainen pikkukaupunki, jonka kasvu on kestävää. Se on lasten kaupunki ja asukkaina ovat lastensuojelun asiakkaat. Markus Nummen romaani Karkkipäivä ilmestyi kaksi vuotta sitten ja on edelleen valitettavan ajankohtainen.
Kirjailija Markus Nummi ja Nadja Nowak keskustelevat romaanista Karkkipäivä.Ohjelma on uusinta vuodelta 2010.
- Jukka-Pekka Palviainen: John Lennonin valkoinen flyygeli
Pianonsoittoa opiskelevalle Johannalle John Lennonin -Imagine kappale on tärkeä, koska siinä tiivistyvät haaveet hyvästä maailmasta mutta myös epätoivo sen saavuttamisesta.
- Sirpa Kähkönen: Hietakehto
Eletään elokuuta 1943, jatkosodan aikaa ja asemasotavaihetta. Sirpa Kähkönen on vienyt tutut henkilönsä kaupungista idylliselle saarelle Kuopion kupeeseen huvilaelämää viettämään. Mutta sota on läsnä kaikkialle: se tunkeutuu aikuisten puheisiin ja lasten leikkeihin.
Jälleen kerran Kähkönen kirjoittaa sodan vaietusta historiasta ihmisten kautta. Kirjan henkilöt pelkäävät lastensa puolesta, sillä keväällä 1943 sotilaat ja siviilit raiskasivat pieniä tyttöjä sekä kaupungeissa että maaseudulla. Tapauksia oli niin paljon, että niistä keskusteltiin jopa eduskunnassa asti. Sirpa Kähkösen mukaan pitkään jatkunut sota raaisti ihmiset ja asemasotavaihe näkyi siviilielämässä väkivallantekoina.
- Satu Taskinen: Täydellinen paisti 2012
Satu Taskinen on esikoisromaanillaan Täydellinen paisti on kilpailemassa eurooppalaisesta kirjallisuuspalkinnosta, European Book Prize 2012. Romaani on voittanut Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkinnon.
- Roope Lipasti: Rajanaapuri
Ahkera mutta ei kaikessa onnistuva mies rakentaa tontilleen rantasaunaa vaikka talo ei ole edes järven rannalla. Ensin pitää siis rakentaa lampi. Puuhaa seuraa kesälomallaan oleva historianopettaja. Rajanaapurit keskustelevat rakentamisesta ja maailman menosta muutenkin. Tarinassa on havukka-ahomaisen tuntuista järkeilyä turhuudesta ja maailman kummallisuuksista. Roope Lipasti kohdistaa valonpilkahduksia suomalaisen miehen sielunmaisemaan.
Kirjailija Roope Lipasti keskustelee toimittaja Seppo Puttosen kanssa romaanistaan.
- Kai Nieminen: Istun tässä, ihmettelen. Valitut runot
Kiireettömyys, läsnäolo, zen ja vaivihkainen huumori. Näillä sanoilla voisi luonnehtia Kai Niemisen runoja. Hän ei perää elämälle tarkoitusta, vaan päinvastoin vapautta siitä tarkoituksesta, johon elämämme on pakotettu.
- Sofi Oksanen: Kun kyyhkyset katosivat
Sofi Oksasen odotettu romaani 'Kun kyyhkyset katosivat' kertoo paitsi petoksista ja takinkääntämisistä myös rakkaudesta toiseen ihmiseen, joka saattaa hetkessä muuttua viholliseksi. Yksittäisten ihmisten tarinoiden kautta Oksanen kuvaa bolshevismin ja natsismin vaikutusta virolaisiin ihmisiin.
- Eve Hietamies: Tarhapäivä
Yksinhuoltajaisä Antti joutuu hoitamaan viisivuotiaan Paavonsa lisäksi myös ystävänsä samanikäistä Terttua. Tarhapäivien kiireen yhteensovittaminen työelämän kanssa ei tunnu yksinkertaisesti mahdolliselta. Eve Hietamies on kirjoittanut jatkoa Yösyöttö -romaanilleen. Arjen lastenhoidon ongelmien lisäksi Hietamies valottaa yksinhuoltajien yhteiskunnallista arkea ja vaikeuksia.
- Helena Ruuska: Kuin linnun kirkaisu. Marja-Liisa Vartion elämäkerta
Marja-Liisa Vartio (1924 -1966) oli monipuolinen kirjailija, joka tunnetaan ehkä parhaiten romaanista Hänen olivat linnut. Naisen mielen kuvaaja Vartiolle linnut olivat tärkeitä, samoin unet, mutta unettomuus oli hänen elämänsä vitsaus. Marja-Liisa Vartio eli kiihkeän elämän, joka oli täynnä vastakohtaisuuksia.
- Kristiina Lähde: Joku on nukkunut vuoteessani
Rosa herää aamulla siihen, että ventovieras mies nukkuu hänen vieressään sängyssä. Onni niminen mies jää vähitellen hänen luokseen asumaan vaikkeivät kumpikaan tunne toisiaan.
- Tiina Laitila Kälvemark: Kadonnut ranta
Jäädä vai lähteä, sitä miettii 40 vuotta sitten Ruotsiin työn perässä muuttanut Pentti ja monet muut Tiina Laitila Kälvemarkin (s.1970) esikoisnovellikokoelman henkilöt.
- Tuuve Aro: Himokone
Tuuve Aro on kirjailija ja elokuvakriitikko, jonka elämään elokuvat ovat kuuluneet lapsuudesta lähtien. Himokone -kokoelmassa hänelle tärkeät elokuvat yhdistyvät novelleihin ja yhdessä kertovat jotain suurta elämästä - tai sitten eivät.
- Raili Mikkanen: Laulu punaisesta huoneesta
Romaani Laulu punaisesta huoneesta kertoo vuodesta 1916, jolloin Suomessa oli kolmisentuhatta kiinalaista vankia linnoitustöissä. Historiallisiin aiheisiin mieltynyt kirjailija Raili Mikkanen on kirjoittanut tarinan siitä kuinka kiltin tavallinen nuori nainen rakastuu vankien tulkkina olevaan kiinalaismieheen Helsingissä.
- Jan Salminen: Äidinmaa
Naiset hallitsevat Suomen kaltaisessa tulevaisuuden yhteiskunnassa. Miehet ovat ajautuneet työläisiksi, yhteiskunta säätelee poikalasten syntymää ja rikoksista naisia vastaan tulee ankarat tuomiot.
- Maritta Lintunen: Sydänraja
Nainen ääri-isänmaallisen liikkeen pauloissa. Sydänraja kirjasta keskustelevat Maritta Lintunen ja Seppo Puttonen. Näytteitä lukee Erja Manto.
Nuori, aikuisuuden kynnyksellä oleva Ronja innostuu sotasankaruuteen, kun hän lukee tarinoita isoenostaan Otosta. Hän menee itsekin armeijaan ja haluaa omistaa koko elämänsä Oton palvontaan. Armeijan jälkeen Ronja liittyy naisten ääri-isänmaalliseen Sydänraja-liikkeeseen.
- Venla Hiidensalo: Mediahuora
Kirjailija Venla Hiidensalo ja Nadja Nowak ihmettelevät, miksi onnesta on tullut kansalaisvelvollisuus.
Suomessa vallitsee ostamisen, myymisen ja työnteon pyhä kolmiyhteys. Tässä maassa on palattu takaisin 1900-luvun alkuun, aikaan ennen kahdeksantuntisia työpäiviä, sosiaalidemokratiaa ja lakko-oikeutta. Ihmisistä on tullut oman elämänsä yrittäjiä ja tunteista aikamme uskonto. Kansa palaa halusta tilittää yksityisimmätkin asiansa julkisuudessa. Suomi on nykyisin tunnustajien maa.Venla Hiidensalo (s. 1975) on kirjoittanut tarkkanäköisen, hauskan ja raadollisen esikoisromaanin Mediahuora.
- Petter Sairanen: Muisti on unta
Oman tiensä kulkija, kirjailija Petter Sairanen kritisoi median ja talousmaailman tyrkyttämää tyhjää elämää, jossa materiaalista omaisuutta pidetään tärkeänä.
Uusimmassa romaanissaan Muisti on unta hän korostaa ihmisten kunnioittamisen ja henkisyyden tärkeyttä. Sairanen on kirjoittanut kauniin mutta kipeän kertomuksen läheisen ihmisen menetyksestä. Tarinalla on todellisuuspohja hänen oman tyttärensä kuoleman kautta.
Ohjelman on toimittanut Seppo Puttonen.
- Kirsti Mäkinen: Kruunupäinen käärme ja muita kansan tarinoita
Älä häiritse kuollutta! Tietokirjailija Kirsti Mäkinen, Nadja Nowak ja kansantarinoitten Suomi.
Pahan isännän nahka roikkuu orrella ja nyljetty ruumis paistuu kiukaalla. Kuollut sulhanen ilmestyy morsiamensa häihin. Emäntä lentää savupiipusta noitien kokoukseen.Suomen kansalla oli ja on edelleen tarinansa. Ne ovat viihdyttäneet ja myös pitäneet kylässä tai yhteisössä järjestystä yllä.
Tietokirjailija Kirsti Mäkinen ja Nadja Nowak tutkailevat, millainen Suomi kansantarinoista paljastuukaan.
- Janne Kuusi: Banksteri
Todellisuus voi olla keksittyä uskomattomampi. Näin on käynyt Janne Kuusen uusimman romaanin kohdalla. Kirja oli juuri julkistettu, kun iltapäivälehdet kertoivat virolaisrikollisten suunnitelleen pankinjohtaja Björn Wahlroosin pojan kidnappaamista. Kuusi kuvitteli romaanissaan Banksteri kuinka rikkaan Otso "Nalle" Tiitisen tytär siepattaisiin.
- Emmi Itäranta: Teemestarin kirja
Me olemme vain hiekanjyviä historian ja ajan virrassa. Viisainta olisikin hyväksyä se, että olemme täällä vain pienen hetken. Siksi meidän pitää ottaa vastuu tekemisistämme ja siitä millaisen maailman jätämme jälkeemme.
- Asko Sahlberg: Häväistyt
Romaanissa Häväistyt mies, nainen ja poika lähtevät aamunkoitossa kotoaan, sillä muuta mahdollisuutta heillä ei enää ole. Nämä köyhtyneet yrittävät säilyä hengissä maailmassa, jossa köyhyys leviää kuin kulkutauti.
- Joel Haahtela: Traumbach
Mitä tapahtuu tyhjille huoneille? Joel Haahtelan pienoisromaani Traumbach lähti liikkeelle uutisesta tyhjentyneistä kerrostalohuoneistoista entisessä DDR:ssä.
Nuori mies saapuu itäsaksalaiseen kaupunkiin etsimään salaperäistä herra Traumbachia. Kesäisessä ja hieman unimaisessa kaupungissa etsintä ei olekaan helppoa, kun miestä ei löydy.
Kirjailija Joel Haahtelan teoksissa ihminen usein etsii toista ihmistä ja kohtaa sattumalta vieraita ihmisiä.
Traumbachissa Haahtela pohtii voiko ihminen olla todellinen ja samaan aikaan pelkkä heijastus. Humoristisesti ja oikealla tavalla kevyesti kirjoitettu teos on kielellinen helmi, ja se houkuttelee lukijan etsimään Jochenin kanssa ratkaisua arvoitukseen.
Ohjelman on toimittanut Seppo Puttonen.
- Johanna Sinisalo: Enkelten verta
Kirjailija Johanna Sinisalo ja Nadja Nowak puhuvat romaanista Enkelten verta.
Johanna Sinisalo on mielenkiintoinen kirjailija vaikkapa siksi, että hän kyseenalaistaa vallitsevia todellisuuksia ja ajatuspuutumia.
Romaanissaan Enkelten verta Sinisalo kirjoittaa maailmasta mehiläisten kautta. Kuinka kauan ihmisellä on varaa käyttäytyä muuta luomakuntaa kohtaan kuin öykkärimäinen siirtomaaherra?
Viikon kirjassa Johanna Sinisalo ja Nadja Nowak keskustelevat myös kuoleman kieltämisestä ja eläinten oikeuksista.Johanna Sinisalon (s. 1958) viimeisin romaani on Enkelten verta (2011 Teos).
- Kristina Carlson: William N. päiväkirja
Kirjailija Kristina Carlson ja Nadja Nowak ihmettelevät, miksi aina pitää miellyttää.
Kirjailija Kristiina Carlsonin romaanin William N. päiväkirja päähenkilö on katkeruuteensa hapantuva vanha jäkälätutkija. Hänen esikuvansa on William Nylander, oikeasti 1800-luvulla elänyt ja Pariisiin asettunut suomalainen.
- Rosa Liksom: Hytti nro 6
Finlandia-palkittu romaani Hytti nro 6 kertoo yksinäisyydestä, ystävyydestä ja hajoavasta Neuvostoliitosta. Suomalainen tyttö matkustaa viinaa juovan ja väkivaltaisen venäläisen miehen kanssa samassa junahytissä halki Siperian vuonna 1986. Henkilöt vertautuvat Suomeen ja Neuvostoliittoon.
Kiinnostavimmat kirjailijat, ajankohtaisimmat kirjat. Tekijät itse, omalla äänellään kertovat teoksistaan ja meidän ajastamme.
Nadja Nowak ja Seppo Puttonen valitsevat vuorollaan Viikon kirjan.
Viikon kirja - uusimmat kuunneltavat
- Viikon kirja: Tua Harno: Ne jotka jäävät
- Viikon kirja: Marja Björk: Poika
- Viikon kirja: Kirjailija Katja Kettu ja Nadja Nowak keskustelevat novellikokoelmasta Piippuhylly
- Viikon kirja: Kirjailija Kati Hiekkapelto ja Nadja Nowak keskustelevat rikosromaanista Kolibri
- Viikon kirja: Kirjailija Anne Leinonen ja Nadja Nowak keskustelevat romaanista Viivamaalari
- Viikon kirja: Annamari Marttinen: Mitä ilman ei voi olla
- Viikon kirja: Kirjailija Joonas Konstig ja Nadja Nowak keskustelevat romaanista Totuus naisista
- Viikon kirja: Kirjailija Monika Fagerholm ja Nadja Nowak keskustelevat romaanista Lola ylösalaisin
- Viikon kirja: Kirjailija Hannu Väisänen ja Nadja Nowak keskustelevat romaanista Taivaanvartijat
- Viikon kirja: Antti Leikas Huopaaminen
