Kulttuuritunnilla 4.1.-31.5. ja 20.9.-27.12.2013 perjantaisin klo 17.20 – 18.15
Väkivalta kirjallisuudessa
Kirjakerhon nauhoitus ma 22.4. klo 14.00 Helsingissä Kirjasto 10:ssä.
Kuinka kirjailija kuvaa väkivaltaa kirjoissaan? Onko arjen väkivalta lisääntynyt ja miten sen kuvaaminen on muuttunut kirjallisuudessa?
Oikeushammaslääkäri Helena Ranta joutuu työkseen tutkimaan väkivaltaa. Hän lukee myös paljon kirjallisuutta. Riittääkö kirjailijan mielikuvitus edes kuvittelemaan sitä julmuutta mitä hän päivittäin näkee?
Kirjailija, rikostoimittaja Jarkko Sipilä on tunnettu tarkan todellisista dekkareistaan. Joutuuko hän kirjailijana suodattamaan näkemäänsä ja lieventämään väkivallan kuvauksiaan?
Keskustelijat: Oikeushammaslääkäri Helena Ranta ja kirjailija, rikostoimittaja Jarkko Sipilä, toimittajana Seppo Puttonen.
Nuoruus stadissa
Kaarlo Stenvall kuvaa dokumenttiromaanissaan 'Stenvallit Stadissa' 1930-40-lukujen elämää Kallion työläiskortteleissa. Romaani ilmestyi vasta kymmenen vuotta Kaarlo Stenvallin kuoleman jälkeen. Sen kokosivat julkaisukuntoon stadin slangiin erikoistuneet kielentutkijat Marjatta ja Heikki Paunonen. Romaani on autenttinen dokumentti arjesta pulavuosien Helsingistä. Se on kirjoitettu stadin slangilla pakottomasti ja poikkeuksellisen värikkäästi.
Kirjailija Hannu Mäkelä kuvaa pojan kasvamista 1950-60-lukujen Helsingissä. Lämmöllä kirjoitettu 'Muistan - nuoruus' kertoo, miten jännittävää tai kiusallista on kokea asioita ensimmäistä kertaa: tytöt, viina, tupakka, finnit.
Kirjakerhossa puhutaan Kaarlo Stenvallin ja Hannu Mäkelän kirjoista, joissa yhteistä on nuoruus ja Kallion kaupunginosa. Keskustelijoina ovat eläkkeellä oleva lehtori Marjatta Paunonen ja eläkkeellä oleva päätoimittaja Elina Simonen.
Toimittajana Anna-Liisa Haavikko. Ohjelma on uusinta joulukuulta 2012.
Syytettyjen sali ja Pieni musta kirja - A.S. Byattin ja Hilary Mantelin suomentajat kertovat
A.S. Byattin ja Hilary Mantelin kertojantaidot kiehtovat kaikkialla, missä heidän kirjojaan julkaistaan. Kirjailijoina he ovat tyystin erilaiset, vain briljanssi yhdistää. A.S. Byattin Pieni musta kirja on viime vuonna suomennetun järkälemäisen Lasten kirjan jälkeen pieni ja kaponen kertomusvalikoima.
Kertomukset tihkuvat omalaatuista jännitystä, magiaa ja tiheää tunnelmaa. Niiden pisteliäs ihmiskuva ja kliinisen tarkat ajankuvat lumoavat lukijan. Lumousta on myös Hilary Mantelin päähenkilössä ja siinä 1500-luvussa, jota kirjailija kuvaa. Viime vuonna suomennetun Susipalatsin jälkeen ilmestyneessä Syytettyjen salissa Mantel syventää päähenkilönsä tarinaa: Thomas Cromwellin vangitseva henkilöhahmo on alati yllätyksellinen ja hänen kauttaan nähtynä hovin sietämätön valtataistelu ja hallitsijan oikut kertovat historian, joka on dekkarimaisen jännittävä.
Thomas Cromwellin kuva on inhimillisyydessään kirjallisuuden mieleenpainuvimpia hahmoja.
Näiden huippukirjojen suomentajat ovat hekin hupputaitajia, Kersti Juva ja Kaisa Sivenius keskustelevat Kirjakerhossa kääntämiensä kirjojen maailmasta ja käänteistä.
Toimittaja Tarleena Sammalkorpi.
Julman maan tarinoita
Cormac McCarthy on totuuden kirjailija aikana, jossa kaikki totuudet on suhteellistettu. Totuus on usein väkivaltainen ja siihen liittyy vaikeasti hyväksyttävä kysymys pahuudesta. McCarthylle ominainen maisema on lännenromaaneista tuttu, mutta siitä puuttuu romanttinen helpotus. Pahassa maisemassa on kuitenkin myös kipeää kauneutta ja avaruutta, johon lukijan on mahdollista upota. Cormac McCarthyn tuotannosta ovat Pietari Kylmälän toimittamassa Kirjakerhossa keskustelemassa teatteriohjaaja Ossi Koskelainen ja suomentaja Kaijamari Sivill.
Romua rakkauden valtatiellä
"Jos en ole kerran elänyt, mitä helvettiä minulla on sitten kirjoittamisen kanssa tekemistä, mitä erityistä koettua kerrottavana?" Näin tuskailee 23-vuotias Arto Melleri päiväkirjassaan ja tätä "elettyä elämää" hän sitten hankki kaikin maustein.
Kirjakerho on huhtikuussa Homokirjakerho
Huhtikuussa Kirjakerhossa keskustellaan homokirjallisuudesta. Niina Mäkeläisen toimittamassa ohjelmasarjassa luetaan homokirjoja antiikista nykypäivään. Miten kirjallisuus on käsitellyt homoseksuaalisuutta eri aikoina? Mitkä homokirjat ovat saaneet aikaan poliittisia muutoksia? Miten kirjat ovat vaikuttaneet lukijoidensa elämään? Ensimmäisessä ohjelmassa perjantaina 5.4. luetaan suomalaisia homokirjallisuuden klassikoita.
- Homoklassikoita
Kirjakerhon luettavana ovat James Baldwinin Huone Pariisissa (1956) ja Jean Genet’n Querelle (1947). Molemmat kirjat sijoittuvat Ranskaan, molempien päähenkilöt ovat homoja ja molemmissa tapahtuu murhia. Mikä tekee niistä homoklassikoita? Kirjoista keskustelevat kulttuurintutkija Tom Linkinen, toimittaja Antti Järvi ja perhetutkija Anna Moring. Toimittajana Niina Mäkeläinen.
Homo- ja lesbokirjallisuuden klassikoista puhutaan lisää ensi syksynä.
- Lesboklassikoita
Kirjakerhon luettavana on kaksi klassikkoa, jotka molemmat ilmestyivät Englannissa 1928. Radclyffe Hallin Yksinäisyyden kaivo vei kirjoittajansa oikeuteen syytettynä siveettömyydestä. Romaani nousi kulttimaineeseen ja tunnetaan nykyään "lesboraamattuna". Virginia Woolfin Orlando ilmestyi samana vuonna. Vaikka sen käsitys sukupuolesta radikaalimpi kuin Hallilla, se säästyi sensuurilta. Kirjoista keskustelemassa ovat kirjallisuudentutkija Elsi Hyttinen ja Orlandon suomentanut Kirsti Simonsuuri. Toimittajana Niina Mäkeläinen.
- Suomalaisia homokirjallisuuden klassikoita
Mitä on suomalainen homokirjallisuus? Tätä pohditaan homokirjallisuudesta kertovan sarjan ensimmäisessä osassa. Vieraina ovat kirjallisuudentutkijat Mikko Carlsson ja Sanna Karkulehto sekä kuvataidekriitikko Veikko Halmetoja. Luettavana kolme suomalaista homoklassikkoa: Christer Kihlmanin Ihminen joka järkkyi (1971), Pentti Holapan Ystävän muotokuva (1998) ja Pirkko Saision Punainen erokirja (2003). Toimittajana Niina Mäkeläinen.
- Jobin kirja ja naiset
Studiossa kolme kiivasta keskustelijaa - aiheena Jobin kirja Raamatussa. Teatterinohjaaja Susanna Kuparinen haastaa mieskeskustelijat vastaamaan. Ohjaaja Kalle Holmberg korottaa ääntään ja kirjailija Torsti Lehtinen, Raamatun tuntija, hakee vastausta itse Jobin kirjoituksen sisällöstä. Kuparinen, Holmberg ja Lehtinen iskevät välillä kiivaastikin sanallisesti yhteen.
- Medeia - Ljudmila Ulitskajan perhekudelma
Ljudmila Ulitskaja (s. 1943) on yksi Venäjän suosituimmista ja kansainvälisesti tunnetuimmista nykykirjailijoista. 50-vuotiaana ensimmäisen teoksensa julkaissut Ulitskaja on koulutukseltaan biologi ja hän työskenteli pitkään tutkijana.
Ultiskaja kertoo tarinoita ihmiskohtaloista lämmöllä ja tarkkasilmäisesti. - Englantilaiset naiskertojat historian syvässä virrassa
A.S. Byattin 'Lasten kirja' ja Hilary Mantelin 'Susipalatsi' ovat brittikirjallisuuden elävintä huippua. Byatt ja Mantel ovat kirjailijoina hyvin erilaisia ja kummallakin on näkyvä yhteiskunnallinen asema. Palkintojen ja arvonimien metsästyksessä nämä leidit ovat toistensa kilpailijoita. Dame Byatt on arvostellut Hilary Mantelin valintaa tehdä todellisesta historiallisesta henkilöstä romaaninsa päähenkilö. Mutta Booker- palkintolautakunta päätti antaa Mantelille Thomas Cromwell-romaaneistaan tavoitellun kirjallisuuspalkinnon kahdesti peräkkäin.
- 1083 sivua yhdestä elämästä - Jörn Donnerin minä
Kirjailija Jörn Donnerin omaelämäkerta Mammutti kertoo monipuolisesta, lahjakkaasta, yksinäisestä, arasta, ahkerasta, pakenevasta, uskaliaasta ja terävästä miehestä, joka katsoo omaa elämäänsä silmiin. Mutta mitä 1083 sivua kertovat kirjailija Jörn Donnerista ja hänen luonteestaan? Mammutista, sen tekstistä ja rivien väleistä keskustelevat Kirjakerhossa dosentti Matti Myllykoski ja toimittaja Jukka Kuosmanen.
- Suomi jälkeen ilmastonmuutoksen
Kirjakerhossa vieraillaan tulevaisuuden Suomessa. Viime vuosina on julkaistu runsaasti ekokriittisiä romaaneja, joissa pohditaan sitä, millaiseksi maailma muuttuu, jos ihmisen toiminta ei muutu. Kirjakerhon matkaoppaina tulevaisuuteen toimivat kirjat Emmi Itärannan 'Teemestarin kirja', Annika Lutherin 'Kodittomien kaupunki', Laura Lähteenmäen 'North End - Niskaan putoava taivas' ja Markku Rönkön 'Metsänpoika.' Kirjallisuuden ympäristökatastrofeista keskustelevat toimittaja Kaisa Pulakan johdolla kirjallisuuden tutkija Toni Lahtinen ja tietopalvelusihteeri ja kirjavinkkari Matti Karjalainen.
Ohjelma on uusinta lokakuulta 2012.
- Suomalaista runoutta persian kielelle
Taiteilija Ritva Luukkasen runoja on käännetty persian kielelle. Kääntäjänä on Suomessa kulttuurituottajana toimiva Kiamars Baghbani. Esipuheen käännökseen kirjoittanut iranilainen kirjailija Mansour Koushan innostui runoista ja löysi niistä yhtäläisyyksiä vanhaan persialaiseen mytologiaan.
- Ranskalaisen Katherine Pancolin kilpikonnat hitaassa valssissa
Katherine Pancol on ranskalaisten nykykirjailijoiden kovinta kärkeä. Hänen romaanejaan on käännetty 32 kielelle. Mestarikertojan henkilöhahmoihin samastutaan ympäri maailmaa. Huhtikuussa 2012 ilmestynyt suomennos "Kilpikonnien hidas valssi" nousi välittömästi kuukauden myydyimmäksi kirjaksi.
- Mihail Šiškin Sinun kirjeesi (suom. Vappu Orlov) ja J.K. Rowlingin Paikka vapaana (suom. Ilkka Rekiaro)
Pystyykö sanoilla lainkaan kuvaamaan tyhjentävästi maailman raadollisuutta? Tämä kysymys nousee esiin kun lukee useilla palkinnoilla kruunatun venäläisen kirjailijan Mihail Šiškin Sinun kirjeesi romaania. Šiškiniä on luonnehdittu tämän ajan yhdeksi tärkeimmäksi venäläiskirjailijaksi.
Harry Pottereilla menestyneen J.K. Rowlingin ensimmäinen aikuisille suunnattu romaani Paikka vapaana suomennettiin pikavauhtia ja julkaistiin viime vuoden lopulla. Väkivallalla ja seksilläkin ryyditettyä teosta ei ole kehuttu mestariteokseksi, mutta ei myöskään suorastaan teilattu. Kirjakerhon raati luki Šiškinin ja Rowlingin eikä vertailulta välttynyt.
Toimittaja Seppo Puttonen.
- Urho Kekkonen - julkista ja yksityistä
Kirjakerhossa käännellään Urho Kekkosen ja hänen perhepiirinsä julkisia ja yksityisiä kuvia. Marja Linnankiven, sisäpiiriin sijoittuvan muistelmien, Kekkosten miniänä ja Mikko Majanderin poliittisen pelin trillerin rakentavan Paasikivi, Kekkonen ja avaruuskoiran ovat lukeneet historioitsijat Liisa Suvikumpu ja Veijo Åberg.
Tamminiemen pölyjä lakaisee toimittaja Jukka Kuosmanen.
Ohjelma on uusinta vuodelta 2010.
- Kremlistä luoteeseen
Jos kaikki ovat olleet isänmaan asialla, niin miksi joku on konna ja toinen sankari?
Tuore Jukka Tarkan Karhun kainalossa - Suomen kylmä sota 1947 - 1990 -teos käy läpi suomettumisen lyhyen historian. Millaisia kortteja idästä sodan jälkeen suomalaisten politiikkojen käsiin jaettiin ja mikä väri oli milloinkin valttia?
Dosentti Sari Autio-Sarasmo ja tutkijatohtori Suvi Kansikas Aleksanteri-instituutista pohtivat Kirjakerhossa millainen oli se maa, jossa monet puhuivat toisin kuin sisällään oikeasti ajattelivat.
Omaa UKK-hiihtoaan muistelee toimittaja Jukka Kuosmanen.
Ohjelma on uusinta marraskuulta 2012.
- Amerikan horisontti - kansakunnan kertojat, Jennifer Egan ja Don DeLillo
Kirjakerhon aiheena on lähihistoria ja amerikkalainen mielenmaisema.
Tarja Roinila ja Esa Mäkijärvi tutkailevat taannoisia Don DeLillo -suomennoksia ja Jennifer Eganin jälkipunk-romaania 'Aika suuri hämäys'. - Tanssiva karhu 2012
Kirjakerhossa ovat äänessä kaikki vuoden 2012 Tanssiva karhu -palkintoa tavoittelevat runoilijat. Ehdolla ovat Veera Antsalo, J.K. Ihalainen, My Lindelöf, Maria Matinmikko, Mikko Myllylahti, Heli Slunga, Olli-Pekka Tennilä. Mihin teemoihin heidän menestyksekkäät kokoelmansa tarttuvat ja miten ne ovat syntyneet? Ohjelman toimittavat Eeva Luotonen ja Marit Linqvist.
- Vapaudenaukion mielipuoli ja Mohammed, suomalainen
Irakilainen Hassan Blasim kirjoitti Suomessa novelleja Irakin sodasta. Ne julkaistiin ensin Englannissa. Teos on jo herättänyt maailmalla huomiota, ja nyt se on julkaistu suomeksi Sampsa Peltosen käännöksenä.
Esa Salminen kirjoitti yhdessä somalialaistaustaisen Saeed Warsamen kanssa romaanin Mohammed, suomalainen. Se kertoo siitä kuinka ihmiset piilottelevat asioita menneisyydestään ja kertovat siitä muunneltuja tarinoita. Kirja pohtii myös vastuuntuntoa ja syyllisyyttä.
Teoksista keskustelevat Anne Karppinen ja Matti Saurama.
Ohjelman toimittaa Seppo Puttonen.
Ohjelma on uusinta syyskuulta 2012.
- Sydämeeni joulun teen
Vexi Salmi ja Torsti Lehtinen keskustelevat joululaulujen sanoituksista. Toimittajana Seppo Puttonen. Lukijana Jarmo Heikkinen.
Ohjelma on uusinta vuodelta 2008. - Friedrich Hölderlin ja mittaamaton mitta
Miten mitata maailmaa, joka on menettänyt mittansa? Saksalainen runoilija Friedrich Hölderlin (1770-1843) on mystisen maineessa. Hölderlin liikkui aikansa vallankumouksellisissa piireissä, vaikutti saksalaisen idealismin syntyyn, rakastui traagisesti ja vietti viimeiset neljäkymmentä elinvuottaan erakkona tübingenilaisessa tornissa. Klassisen, romanttisen ja modernin runouden välillä harhaileva runoilijanero oli outo omana aikanaan ja on sitä vieläkin.
Kirjakerhossa Hölderlinista keskustelevat esitystaiteilija-professori Esa Kirkkopelto ja suomentaja Johan L. Pii.
Toimittaja on Pietari Kylmälä.
Lukijana Jussi Lehtonen.
- Amerikkalaisen keskiluokan vapaus
Kirjailija Jonathan Franzen (s.1959) kuvaa 2000-luvun amerikkalaista keskiluokkaa satuttavasti ja todesti Vapaus-romaanissaan. Se on moderni sukukronikka, jota on verrattu milloin Leo Tolstoin Sotaan ja rauhaan milloin Thomas Mannin Buddenbrookkeihin.
Vapaus kertoo rakkaudesta, avioliitosta ja ihmisistä, jotka haluavat kulkea omaa tietään, mutta sidos perheeseen on kuitenkin luja. Franzen kuvaa ihmisiä läheltä ja samalla hän kertoo yhteiskunnasta ja politiikasta.
Kirjakerhossa keskustelevat Vapaus-romaanista sekä Franzenin esseekokoelmasta Epämukavuusalue toimittaja-kirjailijat Suvi Ahola ja Tommi Melender.
Toimittajana Anna-Liisa Haavikko.
Näytteet lukee Sampo Mäkelä.
Ohjelma on uusinta elokuulta 2012.
- Beatles kirjallisuudessa
Kirjailijat käyttävät teoksissaan usein musiikkiviitteitä luomaan tunnelmaa ja joskus myös antamaan lisäarvoa tarinalle. Ohjelmaan on valittu teoksia, joissa on mukana The Beatles-yhtyeen hahmoja, musiikkia tai tunnelmia. Miten Beatles kirjallisuudessa näyttäytyy, ja mitä merkityksiä sen kautta tarinalle on haettu ja annettu? Aiheesta keskustelevat toimittajat Jake Nyman ja Seppo Puttonen.
Kuuntele/lataa
Katso video - Kustantamoiden tilikirjat auki
Kaunokirjojen kustantaminen kannattaa lama-aikanakin. Kymmenen kirjankustantamoiden tilinpäätökset vuodelta 2011 osoittavat, että kirjallisuuden kustantaminen tuottaa kohtuullisesti taantumasta huolimatta. Vaikka tietokirjojen myynti on ollut laskussa, kaunokirjojen myynti pitää useimpien kustantamoiden taseet voitollisina.
Suurimpien kustantamoiden tilinpäätöksiä käyvät läpi talousasiantuntija Arto Suninen toimittaja Seppo Puttosen kanssa. Kirjankustantamisen tulevaisuudennäkymiä kommentoivat myös Wsoy:n kustantaja Leena Majander-Reenpää, Siltalan kustantaja Touko Siltala, Otavan kustannuspäällikkö Minna Castrén ja Liken osalta toimitusjohtaja Pasi Vainio.
- Unkarin kansannousu
Vuoden 1956 Unkarin kansannousu puhuttelee yhä edelleen unkarilaisia kirjailijoita. Tänä vuonna on suomeksi ilmestynyt György Spirón uudehko Kevätnäyttely -romaani, jossa keski-ikäinen insinööri joutuu kafkamaiseen pyöritykseen. Häntä epäillään kansannousuun osallistumisesta, kun mies oli juuri samaan aikaan joutunut leikkaukseen sairaalaan. Viattomasta poissaolosta tuli viranomaisille syy epäillä miestä sosialismin vastaisesta toiminnasta.
Vilmos Csaplárin romaani Hitlerin tytär alkaa nuoren Hitlerin ajasta, mutta sekin päättyy Unkarin kansannousun vuoteen 1956.
Kirjakerhossa ovat lisäksi esillä mm. Sándor Weöres runoteos Kadonnut päivänvarjo ja Vilmos Kondorin dekkariuutuus Budapestin varjot.
Unkarilaisista kirjoista keskustelevat mm. György Spiró, Juhani Huotari, Hannu Launonen ja Leena Lehtolainen. Ohjelman toimittaa Seppo Puttonen.
- Natsismi ja sodan kauhut
Suora lähetys Helsingin kirjamessuilta. Keskustelijoina ovat kirjailijat Sofi Oksanen, Heidi Köngäs ja Jari Järvelä. Toimittajina ovat Nadja Nowak ja Seppo Puttonen.
- Erzsébet Tóth ja Zsuzsa Rakovszky -unkarilaisia naisrunoilijoita
Kirjakerhossa uusitaan kesältä ohjelma kahdesta runoilijasta, jotka molemmat kulkevat tiukan lyyrisesti päin vaikeita ja kipeitä aikoja ja aiheita.
Millainen on ollut se ilmapiiri, joka on synnyttänyt näiden runoilijoiden naisellisia aiheita, sarkastisia yhteiskunnallisia muistiinmerkintöjä ja voimakkaita aistihavaintoja tulvivat runot?
- Historian kauneus.
Viivi Luik ja Anja Salokannel Kadriorgin kahvilassa Tänä vuonna ilmestyi Anja Salokanteleen ja Kaija Valkosen toimittama teos Kauaksi kotoa - muutoksen sukupolvi kertoo. Se on kuva kuusikymppisten Suomesta, lapsuudesta ja elämäntarinoista. Myös Viivi Luikin Varjoteatteri kuvaa sukupolvea, samanikäistä, mutta kokemuksiltaan kovin erilaista.Virolainen Viivi Luik on kirjoittanut lähihistoriasta paljon, yksi hänen romaaneistaan on nimeltään Historian kauneus. Jo Historian kauneus teki Euroopan ajasta henkilöittensä aikaa. Varjoteatterin kaikupohja on virolaisen isoäidin käheä, vanha ääni, "kuin maailmanhistorian ääni." Varjoteatteri kiitää syvälle Eurooppaan, Roomaan Berliiniin ja varmasti myös Viroon.
Kauaksi kotoa -kirjan toinen toimittaja ja Viivi Luikin Varjoteatterin suomentaja Anja Salokannel tapaa Viivi Luikin Kadriorgin kahvilassa, lammella, joka vie ajatukset suoraan Roomaan, jonka arki ja historia kietoutuvat Varjoteatterissa Viivi Luikin omaan tarinaan.
- 900 sivua sotaa
Historioitsija Antony Beevorin Toinen maailmansota -teos kertoo mm. rintamien liikkeistä, siviilien kärsimyksistä ja kenraalien kunnianhimoista. Voiko toisesta maailmansodasta kertoa enää mitään uutta?
- Norjalaisen onnelan tuska
Kaksi norjalaista kirjaa Gaute Heivollin romaani 'Etten palaisi tuhkaksi' ja Magne Hovdenin 'Saamelandia' antavat tuntumaa norjalaisen onnelan varjopuoliin.
Heivoll kertoo romaanissaan norjalaiskylän hyvästä pojasta, joka alkaa tihutöinään sytyttää tuhopolttoja. Kukaan ei arvaa, että syyllinen on ystävällinen ja älykäs oman kylän poika.
Magne Hovden puolestaan kuvittelee kuinka kaksi norjalaismiestä aikoo hankkia rahaa perustamalla Pohjois-Norjaan Saamelandia elämyspuiston.
- Muistissa Krokotiilimeri
Ruotsalaiskirjailija Torgny Lindgren kieltäytyi ensin kustantajalleen kirjoittamasta muistelmiaan, koska hän ei sanojensa mukaan muista mitään. Hän julkaisi kuitenkin teoksen Muistissa, ja sen Liisa Ryömä suomensi viime vuonna. Tämän vuoden alussa suomeksi julkaistu teos on hämmentävä tarina niistä asioista, joita Torgny Lindgrenille on tapahtunut tai sitten ei ole tapahtunut. Kirjailija leikkii ilkikurisesti lukijan kustannuksella, hämää ja koettelee lukijan luottamusta muistikuvien aitouteen. Suomentaja Liisa Ryömä toivoo, ettei kirja jäisi Lindgrenin viimeiseksi.
- Dekkaripaketti 2
Keskusteluja Kristina Carlsonin kanssa.
Kirjakerhossa jatketaan heinäkuussa alkanutta naisten kirjoittamien ja naisista kertovien dekkareiden lukemista. Dekkaripaketti käynnistyy brittikirjailija Kate Atkinsonin ensimmäisellä dekkarilla, Ihan tavallisena päivänä. Muita kirjailijanimiä ovat Virginie Despentes, S.J. Watson, Rosamund Lupton ja espanjalainen Alicia Gimenez Bartlett.
Dekkarikirjailijahaastattelussa Åsa Larsson, jonka viides Rebecka-kirja ilmestyi suomeksi alkuvuodesta
Toimittaja Tarleena Sammalkorpi.
- Urheiluko kulttuuria?
Urheilun väitetään olevan kulttuuria. Olympialaisten aikaan aivan erityisesti. Mitä taitelijat ja urheilutoimittajat sanovat tästä väitteestä?
Toimittaja Jukka Kuosmanen penkoi Yleisradion arkistoja ja löysi paljon todisteita puolesta ja vastaan. Todistajina mm. runoilija Erkki Vala, ohjaaja Jouko Turkka ja toimittaja Pekka Tiilikainen.
- Dekkaripaketti 1
Kirjakerhossa luetaan dekkareita: Naisten kirjoittamia ja naisista kirjoitettuja. Kristina Carlson ja Tarleena Sammalkorpi aloittavat Pekka Hiltusen Lontooseen sijoittuvasta jännäristä, jonka päähenkilöt ovat nuoria suomalaisnaisia ei-niin-tyypillisissä tehtävissä suurkaupungissa. Esikoisromaani voitti vuoden Johtolanka-palkinnon.
- Murhaava heinäkuu: Murha arkistossa. Kirjailijat puhuvat murhasta
Murha on dekkarikirjojen yleisin rikos. Arkistoista kootuissa osissa mm. kirjailijat Pirkko Arhippa, Matti Yrjänä Joensuu ja Eeva Tenhunen kertovat kirjoistaan ja murhateemasta.
Ohjelman on koonnut toimittaja Seppo Puttonen.
- James Joyce ja kääntämisen vaikeus
Irlantilaisen James Joycen Odysseus pitää sisällään n. 30.000 eri sanaa. Niiden kaikkien hyvin kääntämistä jollekin toiselle kielelle on kuvailtu lähes mahdottomaksi tehtäväksi. Kun kirjailija Pentti Saarikoski suomensi teoksen v. 1964, alkoi heti keskustelu siitä, että käännös ei ole uskollinen alkuteokselle. Nyt on ilmestynyt Leevi Lehdon suomennos Ulysses.
Suomentaja Leevi Lehto ja kääntämisestä väitöskirjan tehnyt Hilkka Pekkanen keskustelevat James Joycen teoksen suomentamisesta.Ohjelman toimittaa Seppo Puttonen.
- Ksenofon ja Talouden taito eli miten antiikin viisaat neuvovat Kreikkaa taloudenhoidossa
Keskustelemassa Taina Haahti ja Arto Kivimäki. Teoksen on suomentanut Ulla Tervahauta. Toimittajana Seppo Puttonen. Ohjelma on uusinta viime vuodelta.
- Naiskertojat: Kerstin Ekman - tunturin ja tummien vesien näkijä
Kirjailija Monika Fagerholm ja kulttuuritoimittaja, kriitikko Pia Ingström eläytyvät Kerstin Ekmanin omintakeiseen pohjoiseen panoraamaan.
Toimittajana Tarleena Sammalkorpi.
Lukijana Rea Mauranen.
- Naiskertojat: Margaret Atwood ja Carol Shields - edelläkävijöitä Kanadasta
Kanadalaisten kirjailijoiden tuotannosta ovat keskustelemassa kääntäjä Kristiina Drews ja kirjallisuuskriitikko Suvi Ahola.
Ohjelman on toimittanut Tarleena Sammalkorpi ja se on uusinta vuodelta 2011.
- Naiskertojat: Doris Lessing - omaelämäkerran mestari
Englantilaisen Nobel-kirjailijan tuotannosta ovat keskustelemassa kirjailijat Anita Konkka ja Vilja-Tuulia Huotarinen.
Toimittajana Tarleena Sammalkorpi.
Ohjelma on uusinta vuodelta 2011.
- Naiskertojat: Elfriede Jelinek - kuvainkaataja ja kielen uudistaja
Suomentajat, esseistit Tarja Roinila ja Jukka-Pekka Pajunen sukeltavat itävaltalaisen kirjallisuuden ytimeen ja Jelinekin hurjistuttavaan yhteiskunnalliseen romaaniin Halu.
Lukijana Ella Pyhältö. Toimittajana Tarleena Sammalkorpi.
- Naiskertojat: Herta Müller - muistin sokkeloista kirkkauteen
Herta Müller oli vieras synnyinmaassaan, mutta outo myös omassa kodissaan. Romaniassa kasvanut kirjailija saa nykyisessä kotimaassaan Saksassa niinikään tuntea itsensä erilaiseksi. Saksankieli ei ole yksi ja yhteinen. Ohjelmassa kuullaan katkelmia Raija Jänicken, Tarja Roinilan ja Jukka-Pekka Pajusen Müller-suomennoksista.
Ohjelman on toimittanut Tarleena Sammalkorpi ja se on uusinta vuodelta 2011.
- Naiskertojat: Annie Proulx - jylhän maiseman kohtalontarinat
Kirjallisuustoimittaja, kriitikko Suvi Ahola ja dramaturgi Seppo Parkkinen pohtivat syrjäseutujen amerikkalaisia elämänkohtaloita lännenkulissin takaa. Toimittajana on Tarleena Sammalkorpi. Lukijana Rea Mauranen.
- Naiskertojat: Alice Munro - novellin taikuri
Kanadalainen Alice Munro on mestarillinen kertoja. Hänen kertomuksensa ulottuvat mittaansa huikeasti syvemmälle ja laajemmalle. Munro ei tarvitse romaanimuotoa, hän kertoo novelleissaan kaiken. Syrjäkylien synkänpuoleiset tarinat kiskaisevat lukijansa omiin outoihin syövereihinsä. - Kirjailijat Marja-Leena Mikkola ja Johanna Venho ovat lukeneet Munronsa yhä uudelleen. Nyt he keskustelevat mestarista Tarleena Sammalkorven toimittamassa Kirjakerhossa.
Ohjelma on uusinta vuodelta 2011.
- Naiskertojat: Christa Wolf - Kassandran ja Medeian, sodan ja rauhan kertoja
DDR:läinen kirjailija Christa Wolf joutui elämänsä loppupuolella melkoiseen ristivetoon. Häntä syytettiin kaksoisroolista sekä synnyinmaassaan että Saksojen yhdistymisen prosessissa. Miksi kirjailija jäi vanhaan DDR:ään vielä 1980-luvulla, kun monet ystävät jo jättivät Itä-Saksan?
Vastauksia ei saada ehkä koskaan, mutta kirjailijat Rauni Paalanen ja Helen Moster ovat pohtineet suuren saksalaisen kirjailijan asemaa. Rauni Paalasen ja Helen Mosterin omat työt kirjallisuuskentällä ovat moninaiset, ja he edustavat kahta eri sukupolvea.
Ohjelman toimittaa Tarleena Sammalkorpi.
- Kirjailija Thomas Bernhard
"Katolis-kansallissosialistinen kuolemanmaa", eli Itävalta, on Thomas Bernhardin kirjallisen vimman näyttämö. Thomas Bernhard on yksi kiistellyimmistä ja mieltä kiihottavimmista toisen maailmansodan jälkeisistä modernisteista. Hänen romaaninsa ja näytelmänsä nostattivat ilmestyessään lähes aina jonkinlaisen kirjallisen skandaalin kotimaassaan Itävallassa. Kirjakerhossa käsitellään Bernhardin kirjailijahahmoa hänen omaelämäkerrallisen romaanisarjansa kautta.
Kirjoja lukevat kirjallisuudentutkijat Päivi Kosonen ja Heikki Kujansivu.
Ohjelman toimittaa Pietari Kylmälä.
- Kirjakerhossa touko-kesäkuussa Naiskertojat-sarja
Touko-kesäkuu on Kirjakerhossa naiskertojien juhlaa. Tarleena Sammalkorven toimittamassa Naiskertojat-sarjassa keskustellaan käännöskirjallisuuden huipuista, mukana myös parhaat palat viime vuoden ohjelmista. Joukkoon mahtuu monta amerikkalaista naiskirjailijaa Margaret Atwoodista Alice Munroon, pohjoisen maaginen kuvaaja Kerstin Ekman ja kolme nobelistia: Elfriede Jelinek, Herta Müller ja Doris Lessing.
- Vankileirien saaristo
"1900-luvun tärkein kirja!"
- kirjalija Jari Tervo -Vuonna 1974 suomalaiset kustantamot kieltäytyivät painamasta kirjailija Aleksandr Solzhenitsynin teosta Vankileirien saaristo. Kirja kuitenkin suomennettiin ja painettiin Ruotsissa. Nyt kirjasta on ilmestynyt uusi laitos. Tällä kertaa suomalaisen kustantamon toimesta.
Kirjakerhossa kirjailija Jari Tervo ja toimittaja Jukka Kuosmanen keskustelevat Nobel-palkitun kirjailijan Aleksandr Solzhenitsynin teoksesta Vankileirien saaristo.
- Kaksi veljestä: rehti mies Jeesus ja kieromieli Kristus
Kirjailija Philip Pullman kuvittelee romaanissaan, että Jeesuksella olisi ollut kaksoisveli. Tästä ajatusleikistä syntyi tänä keväänä suomeksi ilmestynyt romaani Rehtimies Jeesus ja kieromieli Kristus. Kaksoisveljistä Kristus oli muistiinkirjoittaja ja aikalaistodistaja ja Jeesus ihmeidentekijä. Miten kutkuttava ajatusleikki onnistuu, siitä keskustelee teologikoulutuksen saanut Marianne Heikkilä.
Jonas Gardell puolestaan lähti teoksessaan Jeesuksesta etsimään historiallista ja todellista, ihmismäistä Jeesusta. Viime vuonna sen kääntänyt Torsti Lehtinen keskustelee tästä teoksesta.
Ohjelman toimittaa Seppo Puttonen.
- Tarinoita nousevan auringon maasta
Liisa Karvisen ja Haruki Murakamin kirjat antavat avaimia japanilaisen kulttuurin ymmärtämiseksi.
Toimittaja Liisa Karvinen on kirjoittanut Tokiosta kirjan, joka on perusteellinen johdanto japanilaisuuteen suurkaupungin kautta. Itsekin Tokiossa asuneena ja Suomen suurlähetystössä työskennelleenä Karvinen tietää paljon Tokion omalaatuisuudesta ja erikoisuuksista.
Kirjailija Haruki Murakamin romaani Norwegian Wood antaa vangitsevan tarinansa lisäksi aimo annoksen ymmärrystä japanilaisnuorten elämään. Murakami kuvaa 1960-luvun aivan lopun opiskelijaelämää Tokiossa.
Kirjoista keskustelevat Liisa Karvinen ja Miika Pölkki.
Ohjelman toimittaa Seppo Puttonen.
- Kirjoittamisen sietämätön hurmio ja vaikeus
Häpeä, pelko epäonnistumisesta ja taloudellinen epävarmuus ovat tutttuja kirjailijalle. Hannu Raittila kirjoitti kirjailijatyön raadollisesta arjesta jo vuonna 2006 teoksessaan Kirjailijaelämää. Maria Peura kirjasi vuosi tuon jälkeen omia tuntojaan kirjailijana. Tänä keväänä hän julkaisi ne teoksessaan Antaumuksella keskeneräinen.
- Meren ja runon aallot - Lassi Nummi esseistinä ja pakinoitsijana
Kirjakerhossa muistetaan tiistaina edesmennyttä kirjailijaa, taiteilijaprofessori Lassi Nummea.
Nummi kuului suomalaisen runouden kärkinimiin. Lyyrikko oli myös toimelias lehtimies ja kriitikko, pakinoitsijakin. Nummen 80-vuotispäiviksi ilmestyi Tuulia Toivasen toimittama essee- ja kirjoitusvalikoima 'Meren ja runon aallot'.
Kirjallisuudentutkija Tuulia Toivanen ja runoilija Olli Sinivaara keskustelevat Tarleena Sammalkorven kanssa klassisesta humanismista ja siitä, miten sivistysihanne on muuttunut.
Kirjakerho on uusinta vuodelta 2008.
Lassi Nummea muistetaan myös lauantain Tämän runon haluaisin kuulla -ohjelmassa, jonka aiheena ovat musiikkiaiheiset ja musiikin inspiroimat runot - aihe, joka oli hyvin läheinen myös Lassi Nummen tuotannossa.
- Mitä kaikkea on kokeellinen runous juuri nyt?
Se selviää Kirjakerhossa, jossa käsittelyssä on suomalaista 2000-luvun alun kokeellista runoutta esittelevä Vastakaanon-runoantologia.
Haastateltavina ovat muun muassa Kari Aronpuro, Harry Salmenniemi ja Henriikka Tavi.
Kirjakerhon toimittaa Pietari Kylmälä.
- Uutta unkarilaista kirjallisuutta
Unkarilainen kirjallisuus on teemana tänä vuonna Helsingin kirjamessuilla. Kuluvana vuonna julkaistaan käännöksinä kymmenkunta unkarilaista kirjaa.
György Spirón Kevätnäyttely romaanista ja proosakokoelmasta Mitä olen nähnyt ja kuullut keskustelevat Anna Tarvainen ja Juhani Huotari.
- Näyttämöllä ja kulisseissa - Sylvi Kekkosen päiväkirjat Maon Kiinassa
Vuoden 1953 huhtikuussa lähti suomalainen kulttuurivaltuuskunta rouva Sylvi Kekkosen johdolla Kiinaan. Kirjakerhossa luetaan nyt Sylvi Kekkosen julkaisemattomat päiväkirjamerkinnät tuolta ajalta.
- Historian kuvat saksalaisessa nykykirjallisuudessa
Jenny Erpenbeckin romaanista Kodin ikävä ja Martin Walserin romaanista Muuan rakastava mies keskustelevat tutkija Hanna Meretoja sekä kirjailija Stefan Moster.
- Salaviisas veitikka
Kirjakerhossa luodaan katsaus kirjailija Veikko Huovisen tuotantoon.
- Lukemisen iloa ja keskustelun intoa
Kirjakerhon aiheena ovat tänään lukupiirit. Lukupiireistä on tullut suosittu harrastus 2000-luvulla. Kirjoista keskustellaan niin ystävien kesken kuin kansalaisopistojen ja järjestöjen lukupiireissä. Millaisia kirjoja lukupiireissä luetaan ja mikä ajaa ihmiset viettämään vapaa-aikaansa kirjoista keskustellen?
- Kirjailijoita, junia ja muistikuvia
Junaan mukaan on otettu Tuurin uutuus Matkoilla Euroopassa ja Mika Waltarin vuonna 1948 ilmestynyt Lähdin Istanbuliin. Matkakirjallisuuden ominaispiirteistä ja matkustamisen vaikutuksia kirjalliseen tuotantoon pohtii kirjalija Antti Tuuri.
- Prosaisti ja runoilija Mirkka Rekolan ja toistensa lukijoina
Kirjakerhossa luetaan nyt ristiin syksyllä ilmestyneitä Harri Nordellin Valittuja runoja, Mirkka Rekolan ystäväpiiristä kirvonnutta esseekirjaa ja Kristina Carlsonin fiktiivistä jäkälätutkijan päiväkirjaa.
Tarleena Sammalkorven vieraina Kirjakerhossa Kristina Carlson ja Harri Nordell.
- Kun valo ei enää häikäise
Henkilökuva kirjailija Bo Carpelanista.
Arkistomateriaaleista koonnut toimittaja Seppo Puttonen.
Bo Carpelanin Gramina -teoksesta
(suom. Caj Westerberg) runoja lukee Jarmo Heikkinen. Ohjelma on uusinta huhtikuulta 2011. - Valhe ja viettelys - tarinoita pettämisestä
Kahdeksan suomalaiskirjailijaa kirjoitti tarinoita pettämisestä: Riku Korhonen, Tiina Raevaara,Pasi Ilmari Jääskeläinen, Tuija Välipakka, Asko Sahlberg, Leena Parkkinen, Tommi Liimatta ja Tiina Lymi. Hyvin erilaisia tarinoita erilaisista petoksista.
Kirjallisuudentutkija Maria Mäkelä sai valmiiksi Tampereen yliopistossa loppuvuodesta väitöskirjansa Uskoton mieli ja tekstuaaliset petokset. Hän tutki mm. Flaubertin Rouva Bovaryn tarinaa ja Yhdysvaltain entisen presidentin Bill Clintonin ja Monica Lewinskyn tapausta.
Kirjakerhossa keskustelevat Maria Mäkelä ja Anne Karppinen. Ohjelman toimittaa Seppo Puttonen. - Ksenofon ja Talouden taito eli miten antiikin viisaat neuvovat Kreikkaa taloudenhoidossa
Antiikin Kreikan filosofi Ksenofon pohti talouden järkevää hoitoa opettajansa Sokrateen kanssa. Vuosien 430-355 eKr. välisenä aikana elänyt Ksenofon kirjoitti teoksen Talouden taito. Siinä hän järkeili miten omaisuutta hoidetaan järkevästi, miten sitä kasvatetaan, mikä on hyvää johtajuutta ja tarvitaanko rehellisyyttä talouden hoidossa.
Ksenofonin kirjasta keskustelevat kirjailija Taina Haahti ja antiikin kirjallisuuden suomentaja Arto Kivimäki. Ohjelman toimittaa Seppo Puttonen.
- Rosa Liksomin matkassa
Kirjakerhossa kuullaan kirjallisuuden Finlandia-palkinnon juuri saaneen Kirjailija Rosa Liksomin ajatuksia ensimmäisen kirjan julkaisun aikaan vuonna 1985 ja tänä syksynä. Ohjelman ovat toimittaneet Seppo Puttonen ja Pentti Kemppainen.
Otteita Yhden yön pysäkki -novellikokoelmasta lukevat Erja Manto ja Pekka Savolainen.
- Legenda nimeltä Schlingensief
Kirjakerhossa esikoiskirjailija Satu Taskinen, Nuori Voima-lehden päätoimittaja Martti-Tapio Kuuskoski ja Christoph Schlingensiefin (1960 - 2010) elämäkerrallisen kirjan suomentaja Eeva Bergroth valottavat eri puolia monilahjakkaan edelläkävijän elämästä ja kuolemasta.
Ohjelman toimittaa Tarleena Sammalkorpi.
- Historian kuvat saksalaisessa nykykirjallisuudessa
Jenny Erpenbeckin romaanista Kodin ikävä ja Martin Walserin romaanista Muuan rakastava mies keskustelevat tutkija Hanna Meretoja sekä kirjailija Stefan Moster.
Kirjakerhon toimittaa Pietari Kylmälä.
- Sijaisvanhemmuus ja Viisas vaimo
Anna-Leena Härkönen kirjoittaa Onnentunti -romaanissaan sijaisvanhemmuudesta. Hän pohtii miten vaikeaa on vastaanottaa vieraiden lapset ja onnistua kasvattamaan heitä. Mutta Härkönen kirjoittaa tarinassaan myös vanhemmuudesta yleensä. Osaavatko vanhemmat olla oikealla tavalla aikuisia lapsille ja missä menevät boheemin kasvattamisen rajat?
Sari Malkamäki puolestaan kertoo novellikokoelmassaan Viisas vaimo ja muita avioliittotarinoita kymmenen tarinaa kahden ihmisen välisistä suhteista. Vieraantuminen, uskottomuus ja suhteiden kylmettyminen näyttävät tapahtuvan salakavalasti. Rakkauden puuttumiseen ajautunut ihminen uhkaa suistua myös muussa elämässään tuuliajolle.
Kirjoista keskustelevat Marianne Heikkilä ja Päivi Laukkanen.
Ohjelman toimittaa Seppo Puttonen. - Mitä nainen haluaa
Naisen halusta ja himosta kirjoittavat Heidi Jaatinen ja Laura Gustafsson hyvin eri tavalla.
- Surrealistinen kieli ja muistin kuvat
Esikoiskirjailijoiden Silene Lehdon, Miki Liukkosen, Katja Kaukosen ja Jenni Linturin teoksista keskustelevat Vilja-Tuulia Huotarinen ja Mari Mörö.
- Esikoisten erilaisuus
Jarmo Papinniemi ja Seppo Puttonen keskustelevat esikoiskirjailijoista.
- Kirjoja vihasta - Ari Paulowin Khilafa ja Jari Tervon Layla romaanit
Kuvaavatko Paulowin ja Tervon kirjat vihaa toista kulttuuria kohtaan? Aiheesta keskustelevat toimittaja Leena Reikko ja professori Jaakko Hämeen-Anttila.
- Neuvosto-Suomi ja nainen kuvaa sotaa
Kaksi kuviteltua menneisyyttä - toinen sotavuodessa 1941 ja toinen 1970-1980 lukujen sosialistisessa Suomessa.
- Mihkelsonin Ruttohaudasta Virolaiseen haikuun; runoa ja proosaa.
Virolainen runoilija Jan Kaus, tarttolainen suomentaja Hannu Oittinen ja Tallinnassa pitkään asunut suomalaisrunoilija Esa Mäkijärvi puntaroivat Tarleena Sammalkorven kanssa syksyn suomennosuutuuksia Virosta.
- Hytti nro 6 ja William N. Päiväkirja
Rosa Liksomin uutta romaania on odotettu. Hytti nro 6 teoksessaan Liksom kuvaa suomalaisen nuoren naisen matkaa venäläisen miehen kanssa junassa halki Siperian
1980-luvun lopulla. He joutuvat pakosta elämään useita päiviä samassa junanvaunussa, pysähtelevät eri kaupungeissa ja katsovat rapistuneita maisemia. - Työväenkirjallisuuden lastentaudit ja uudistajat
Poliittisesti myrskyisällä 1970-luvulla kirjailija Arvo Turtiainen kritisoi työväenkirjallisuutta lastentaudeista. Arvo Turtiaisen mielestä työväenkirjallisuutta vaivaavat tosikkomaisuus ja kapea-alaisuus. Kotkan työväenkulttuurin päivillä Kotkassa v. 1972 Turtiainen halusi, että työväenkirjallisuus olisi moni-ilmeisempää.
- Jumalan sana ja Ihmisen poika
Kirjailija Kari Hotakaista askarruttaa edelleen raha. Edellisessä romaanissaan Ihmisen osa hän kirjoitti pienyrittäjästä ja uusimmassa Jumalan sana -romaanissa päähenkilönä on suurinvestoija Jukka Hopeaniemi. Hotakainen laittaa varakkaan investoijan ihmettelemään ansiosidonnaisilla ja yhteiskunnan turvaverkoissa eläviä mitään tekemättömiä ihmisiä. Mutta hän kirjoittaa myös siitä herrasvihasta, jota rikkaat joutuvat kokemaan. Vastapainoksi Hotakainen ruotii terävästi markkinatalouden kummallisuuksia, pörssikurssien säikähtelyä, reagoimista ja notkahtelua.
- Bestseller-naisia maailmalta 2011
Sini Sovijärven haastateltavina ranskalaiskirjailijat Katherine Pancol ja Claudie Gallay sekä kuubalais-amerikkalainen Cecilia Samartin.
- Muiston pysyvyys
Saksalaiskirjailija W.G. Sebaldin tuotannosta keskustelevat suomentaja Oili Suominen ja tutkija Kaisa Kaakinen. Ohjelman toimittaa Seppo Puttonen. Näytteitä lukee Jussi Lehtonen. Ohjelma on uusinta keskuulta 2011.
- Viattomuuden museo
Orhan Pamukin maailmassa tapaavat tutkija Päivi Kosonen ja kirjaiilja Eppu Nuotio. Toimittaja Tarleena Sammalkorpi.
- Mekö murrerunoilijoita!
Lounaisen Suomen runoilijaääni Heli Laaksonen ja savolainen kirjailija Jouni Tossavainen tulevat kielimuurista huolimatta hyvin juttuun. Vai onko kieli sittenkin se mikä heitä yhdistää? Kuinka monta äidinkieltä suomenkieli oikein sisältää? Ohjelman on toimittanut Tarleena Sammalkorpi. Uusinta kesäkuulta 2011.
- Kirjakerhon kymmenluvut: Muuttunut Suomi ja 90-luvun lama
Kirjakerhoon arkistosta valittujen kirjailijahaastattelujen perusteella voisi väittää, että 1990-luvun kotimainen kirjallisuus oli jonkinlaisessa murrosvaiheessa. Osa kirjailijoista teki pesäeroa menneen Kekkosen ajan yhteiskuntaan ja joidenkin teoksissa oli enteitä jo tulevasta taloudellisesta murroksesta ja lamasta.
- Kirjakerhon kymmenluvut: Naiskirjailijoiden esiinnousu 80-luvulla
80-luvun kirjallisuuden yhtenä ilmiönä oli suomalaisten naiskirjailijoiden esiinnousu. Jo kuusikymmenluvulla alkanut nais- ja miesroolimallien murtuminen jäi kesken ja syrjääntyi 70-luvun politisoitumisen vuoksi. Vuosikymmenen patoutumat purkautuivat kuitenkin pian 80-luvun alussa.
- Kirjakerhon kymmenluvut: Poliittinen 70-luku
Suomessa 1970-luvun politiikka oli vasemmistolaisen opiskelijaliikkeen, punamullan, Urho Kekkosen, YYA:n ja ETYKin kulta-aikaa. Kuinka silloinen poliittinen ilmapiiri kuului ja vaikutti kirjallisuusohjelmissa? Sitä selvittelee toimittaja Jukka Kuosmanen.
- Kirjakerhon kymmenluvut: Kapinakemut!
1960-luvun kertojat. 60-luvun arkistojen prologina kuullaan Matti Suurpään haastattelu tuoreen Parnasso-historiikin vaiheilta. Toimittajana Tarleena Sammalkorpi.
- Kirjakerhon kymmenluvut: Runous on kuninkuuslaji!
1950-luvun mestarit. 50-luvun arkistojen prologina kuullaan Matti Suurpään haastattelu tuoreen Parnasso-historiikin vaiheilta. Toimittajana Tarleena Sammalkorpi.
- Nikolai II - lajinsa viimeinen
Jorma ja Päivi Tuomi-Nikulan tuoreesta kirjasta keskustelevat filosofian tohtorit Sanna Turoma ja Mikko Ylikangas. Toimittajana Jukka Kuosmanen. Uusinta lokakuulta 2010.
- Kirjailijoita, junia ja muistikuvia
Matkakirjallisuuden ominaispiirteistä ja matkustamisen vaikutuksia kirjalliseen tuotantoon pohtii kirjalija Antti Tuuri. Junaan mukaan on otettu Tuurin uutuus Matkoilla Euroopassa ja Mika Waltarin vuonna 1948 ilmestynyt Lähdin Istanbuliin. Aikatauluista huolehtii toimittaja Jukka Kuosmanen.
- Runoilija Arto Mellerin proosa – ja muut kokeilut
Mellerin proosakokoelmasta Pääkallolipun alla keskustelevat runoilijat Esa Mäkijärvi ja Ilpo Tiihonen. Toimittajana Jukka Kuosmanen.
- Kun valo ei enää häikäise
Henkilökuva kirjailija Bo Carpelanista. Arkistomateriaaleista koonnut toimittaja Seppo Puttonen.
- Tyttöministeri ja Känsä tietää - ajankohtaista kirjallisuutta
Sosiaali- ja terveysministeriössä työskentelevä Annakaisa Iivari tuntee politiikan tekemisen metkut. Hänen toinen romaaninsa kuvaa hersyvästi sitä kuinka tuntemattomuudesta voi nousta äänivyöryn kautta aina ministeriksi saakka. Opettaja Iiris Luoto ajautuu Perinteiset arvot-puolueen (PERA) ehdokkaaksi eduskuntavaaleissa ja huomaa äkkiä olevansa mediajulkisuuden ja politiikan tekemisen sisäsyövereissä. Kuinka uuden ministeriön -
itsepalveluministerin - työt alkavat sujua, siitä Annakaisa Iivari kehittää hauskan ja mukaansa tempaisevan romaanin. - Uneksija ja Tähtien suojatti
Jaakko Yli-Juonikkaan ja Janne Oran kirjoista keskustelemassa Anne Karppinen ja Matti Saurama. Ohjelman toimittaa Seppo Puttonen.
- Suomen viemät - Veijo Meren henkilöt
Milloin ihminen tietää elämänsä muuttuvan lopullisesti, vaikka mitään suurta ei tapahdukaan? Kumpi onkaan tärkeämpää, oma tahto vai sattuma?
Kirjailija Veijo Meren romaaneista Irralliset, Tukikohta ja Yhden yön tarinat keskustelevat ohjaaja Otso Kautto ja kirjailija Sirpa Kähkönen. Toimittajana Jukka Kuosmanen. Ohjelma on uusinta joulukuulta 2010.
- Tanssiva karhu
Kirjakerhossa ovat äänessä kaikki vuoden 2010 Tanssiva karhu -palkintoa tavoittelevat runoilijat. Ehdolla ovat Agneta Enckell, Hannu Kankaanpää, Juuli Niemi, Juho Nieminen ja Helena Sinervo. Mihin teemoihin heidän menestyksekkäät kokoelmansa tarttuvat ja miten ne ovat syntyneet? Ohjelman toimittaa Maria Ala-Kuha.
- Paljain käsin ja Orapihlajapiiri
Kolmen sukupolven naiset ovat pääosissa Essi Tammimaan uudessa romaanissa Paljain käsin. Ensin on isoäiti Aila, joka saa tyttärekseen Soilen, ja hän puolestaan synnyttää kolme tytärtä - Virvan, Inarin ja Varpun. Näiden kolmen tyttären elämää nykyajan Suomessa kuvaa Tammimaa samalla kun hän takautumissa selittää miten naisten tuntemukset ovat vuosikymmenten kuluessa muuttuneet.
- Melomista arjessa ja kävelyä Urho Kekkonen straßella
Esikoiskirjailijoiden Antti Leikas ja Pia Pesonen teokset Kanerva Eskolan ja Jussi Keinosen luettavina.
Ohjelman toimittaa Seppo Puttonen.
- A. Kivi ja J.L. Runeberg - ei mitään ihannevävyjä!
Kirjakerhossa keskustellaan tänään otsikolla A. Kivi ja J.L. Runeberg - ei mitään ihannevävyjä!
Erik Wahlströmin finlandiaehdokasromaania Kärpäsenkesyttäjä ja Hannu Mäkelän romaania Kivi lukemassa kirjallisuudentutkija Juhani Sipilä ja Teatteri Avoimien Ovien taiteellinen johtaja Heini Tola. Heiluttavatko kirjallisuuden suurmiesten elämää pohtivat teokset kipsipäitä kansakunnan kaapin päällä? Toimittajana on Kaisa Pulakka. Ohjelma on uusinta marraskuulta 2010. - Nobelistin viidakko - Vargas Llosan Vihreä talo
Latinalaisen Amerikan tutkija, professori Jussi Pakkasvirta pohtii Kirjakerhossa perulaisen nobelistin Mario Vargas Llosan Vihreä talo -romaanin maailmaa, tekstin taustoja ja Vargas Llosan asemaa hänen synnyinmaassaan. Toimittajana Jukka Kuosmanen.
- Rakkautta, kuolemaa ja vallankumouksia
Toimittajana itsekin Itä-Euroopassa työskennelleen Jouko Heikuran esikoisromaania Mustien vuorten varjossa voi lukea rakkaustarinana tai kuvauksena yhteiskunnallisista murroksista Itä- Euroopassa. Päähenkilön Rakelin rakastumisen kautta Heikura kuvaa lukijalle sitä miten vaikeaa on pysyä puolueettomana ja objektiivisena kun ihmisellä on sydän.
- Minun Mannerheimini
Tänä syksynä on ilmestynyt kaksi hyvin erilaista romaania Mannerheimista. Raija Orasen Metsästäjän sydän päättyy 1920-luvun alkuun, kun itsenäinen Suomi on muotoutumassa ensimmäisen maailmansodan jälkimainingeissa. Hannu Raittilan Marsalkka -romaanin vanha Mannerheim elää Sveitsissä kylmän sodan maailmassa.
- Kirjakerhon arkisto: Eeva Joenpelto, vaativa kirjailija
Kirjailija Eeva Joenpelto sai kirjallisuuden Finlandia-palkinnon vuonna 1994 romaanistaan Tuomari Müller, hieno mies. Vuonna 1995 tehdyssä haastattelussa toimittaja Juha Virkkunen keskustelee Eeva Joenpellon kanssa teoksen teemoista: ahneudesta, kostosta, politikoinnista ja hyvä veli -verkostoista.
- Kirjakerhon arkisto: Petsamon muskettisoturi Erno Paasilinna
Vuonna 1996 tehdyssä haastattelussa kirjailija Erno Paasilinna muistelee ja taittaa peistä toimittaja Juha Virkkusen kanssa.
- Uuniin muurattu avaruus
Kirjailija Antti Hyry saa mahtumaan koko maailman aitan tai yhden uunin sisään. Kun Pietari muuraa uunia, hän rajaa avaruudesta palasen uunin sisään. Tämän ajatuksen Hyry on kirjoittanut uusimpaan romaaniinsa Uuni. Teoksellaan hän voitti kirjallisuuden Finlandia-palkinnon vuonna 2009.
- Runoilevien naisten kaupunki - runoantologian suomentajia Kirjakerhossa
Kirjakerhossa puhutaan melkein ranskaa kun Helena Sinervo, Jouni Inkala ja Marja Haapio kertovat suomennosantologiasta.
- Kirjailijat puhuvat joulusta
Kirjailijat Ilmari Kianto, Elvi Sinervo, Väinö Linna, Hilja Valtonen, Heikki Turunen, Leena Lander, Alpo Ruuth, Mauri Kunnas ja Mikko Rimminen muistelevat joulujaan. Ohjelman toimittaa Seppo Puttonen.
- Elämää ja elokuvallisuutta - Pasi Ilmari Jääskeläisen ja Jukka Laajarinteen romaanien äärellä
Toimittaja Kaisa Pulakan vieraina ovat kirjastonhoitaja Reetta Saine ja käsikirjoittaja Mika Ripatti.
- Citykani ja Duracellpupu - virolaisia uutuuskirjoja suomeksi
Virolaisvieraina kirjailijat Jaan Kaplinski, Jürgen Rooste ja Jan Kaus ja Suomesta kirjallisuustoimittaja Hannu Marttila sekä suomentaja Hannu Oittinen. Ohjelman toimittaa Tarleena Sammalkorpi.
- Kolme ehdokasta
Kuusi Finlandia-kirjapalkintoehdokasta ovat kielellisesti taitavasti kirjoitettuja ja ihmistä hyvin läheltä kuvaavia teoksia. Kirjakerhossa tarkastellaan vielä kolmea ehdokasromaania: Riikka Pulkkisen, Mikko Rimmisen ja Alexandra Salmelan kirjoja.
- Virolainen nuorallatanssi
Ohjelma vie kuuntelijat Tallinnaan Pyhän Hengen kirkkoon.
Tämä ainutlaatuinen kirkko on ollut tärkeä Virolle ja Suomellekin 1300-luvulta alkaen. Pyhän Hengen kirkon papista Balthasar Russowista ja Jaan Krossin kirjasta Uppiniskaisuuden kronikka keskustelevat Juhani Salokannel, Risto Nordell ja Seppo Puttonen.
Ohjelma on uusinta keväältä 2009. - Tarina sodasta - sanoista kuviksi
Hugh Ambrosen toista maailmansotaa käsittelevän The Pacific -kirjan tapaa kertoa voittajan tarina pohtii Kirjakerhossa tutkija, tohtori Jari Sedergren. Tyynenmeren maihinnousuissa mukana toimittaja Jukka Kuosmanen.
- Ranskalaista kirjallisuutta
Toimittajina Sini Sovijäri ja Seppo Puttonen.
- Esikoiskimara
Esikoiskirjailijalta odotetaan usein uutta persoonallista tyyliä tai näkökulmaa. Kirjakerhoon on valikoitunut 13 esikoiskirjailijaa arvioitaviksi: Seija Vilén, Annakaisa Iivari, Eeva Rohas, Matti Larjavaara, Sami Hilvo, Piia Posti, Janne Kuusi, Katriina Ranne, Marja Leena Virtanen, Selja Ahava, Elina Loisa, Pekka Manninen ja Heidi Jaatinen.
- Syksyn novellisatoa
Mitkä seikat vaikuttavat siihen, kuinka lukija novellin kokee? Kulkevatko oma elämänkokemus ja tulkinta käsi kädessä? Päivi Alasalmen Koirapäinen pyöveli ja Eeva Rohaksen Keltaiset tyypit -novellikokoelmista keskustelevat Kirjakerhossa näyttelijä Sari Havas ja ohjaaja-näyttelijä Heikki Kujanpää. Toimittajana Jukka Kuosmanen.
- Karkkipäivä ja Seitsemäntoista
Aikuiset elävät ilman rajoja ja heillä voi olla karkkipäivä seitsemän kertaa viikossa. Markus Nummi osoittaa romaanissaan Karkkipäivä, kuinka lapset joutuvat elämään heitteillä yksinään kun vanhemmilla on liian kiire juosta huonontuneen työelämän perässä. Kaikesta sotkusta yrittävät selvää saada sosiaalityöntekijät ja kirjan päähahmo kirjailija Ari. Nummen kirja on karu ja hienosti kirjoitettu kuva nykytodellisuuden Suomesta.
- Runopuhetta
Kirjailijat Jyrki Kiiskinen, Markku Pääskynen ja Eino Santanen uusien runojen ja runosuomennosten äärellä. Toimittaja Tarleena Sammalkorpi.
- Paavo Rintala - kiihkeä saarnaaja ja penseä seurakunta
Kirjailija Paavo Rintalasta (1930 - 1999) ovat keskustelemassa Taru Mäkelä, Lauri Sipari ja Jukka Mallinen. Ohjelman on toimittanut Seppo Puttonen.
- Minäkö työväenkirjailija?
Vieläkö kirjailijat samaistuvat joihinkin yhteiskuntaluokkiin? Tampereella aiheesta keskusteltiin työväenkirjallisuuden päivillä 28.8. 2010. Paljon yleisöä vetäneissä keskusteluissa heräteltiin toivoa kapitalismikritiikin uudesta noususta ja kirjailijoiden yhteiskunnallistumisesta.
- Kurittomat lapset
Kirjallisuuden kurittomia lapsisankareita Jöröjukasta Konsta kovanaamaan. Keskustelemassa lastenkirjallisuuden tutkija ja kriitikko Päivi Heikkilä-Halttunen ja luokanopettaja Markku Töllinen. Toimittajana Kaisa Pulakka.
- Vaellus mielenrauhaan
Pyhiinvaelluksista ja niihin liittyvistä kirjoista keskustelevat vt. kirkkoherra Riitta Männistö, kouluttaja Marja Pesonen Kirkkohallituksesta ja kirjailija Torsti Lehtinen. Näytteitä Carl Jakob Gardbergin kirjasta lukee J.P. Pulkkinen. Toimittaja Seppo Puttonen. Uusinta huhtikuulta 2010.
- Karjalainen heinäkuu: Nykyaikaa etsimässä - viipurilaiskirjailijoiden arki
Jukka Mallinen ja Seppo Puttonen haastattelevat viipurilaiskirjailijoita.
Teemallisia kirjakeskusteluja. Ohjelma, joka pohtii, punnitsee ja väittelee.
Toimittajina Eeva Luotonen, Jukka Kuosmanen, Seppo Puttonen, Tarleena Sammalkorpi ja Niina Mäkeläinen.
Kirjakerhon uusimmat kuunneltavat
- Kirjakerho: Romua rakkauden valtatiellä
- Kirjakerho: Syytettyjen sali ja Pieni musta kirja - A.S. Byattin ja Hilary Mantelin suomentajat kertovat
- Kirjakerho: Homoklassikoita
- Kirjakerho: Lesboklassikoita
- Kirjakerho: Medeia - Ljudmila Ulitskajan perhekudelma
- Kirjakerho: Kirjakerho 150313 PUFFI
- Kirjakerho: Mihail Siskin Sinun kirjeesi ja J.K. Rowlingin Paikka vapaana
- Kirjakerho: Urho Kekkonen - julkista ja yksityistä
- Kirjakerho: Kremlistä luoteeseen
- Kirjakerho: Vapaudenaukion mielipuoli ja Mohammed, suomalainen
