Kulttuuritunnilla maanantaisin 25.6.2012 asti (ja jälleen 15.10.2012 alkaen) klo 17.20 - 18.00, uusinta sunnuntaina klo 12.05
Ruususia ja haltijattaria
Professori Satu Apo ja kuvittaja Taruliisa Warsta keskustelevat sadun historiasta ja kuvituksesta. Toimittaja Maritta Alander-Valtonen.
Tarina nukkuvasta kaunottaresta on vuosisatoja vanha. Miten se siivottiin lasten korville sopivaksi? Onko kuvittaja Taruliisa Warstan Ruusus-vauva isän tyttö, ja miksi hänen symbolinsa on juhannusruusu? Onko Ruususen tarina niin vahva, että siitä on oikeastaan tullut totta?
Lukijana Erja Manto.
Ohjelma on uusinta vuodelta 2008.
Takahuhdin eränkävijöistä Pispalan uusperheisiin
Käsikirjoittaja Pauli Kallio, sarjakuvataiteilija Tiitu Takalo ja projektipäällikkö Kimmo Antila Tampere-aiheisen albumin äärellä. Toimittaja Maritta Alander-Valtonen.
Rautakauden eränkävijä, 1850-luvun tehtaantyttö, 1910-luvun työläisvaimo tai 1960-luvun teiniradikaali ovat sarjakuvahahmoja, jotka olisivat voineet elää myös todellisuudessa. Albumin hahmot kokevat kristinuskon tulon, raatavat Tampereen tehtaissa, kiivailevat naissivistyksestä tai lähtevät mielenosoitukseen 1960-luvulla.
Ottopoikia ja työläistyttöjä –albumi kattaa 900 vuotta Tampereen historiaa. Miten hellyttävät ja historiallisesti aukottomat sarjakuvat syntyivät Museokeskus Vapriikin kanssa yhteistyössä?
Puhekuplia lukevat Kaija Pakarinen ja Seppo Puttonen.
Paha äitipuoli ja Pohjolan prinsessat
Filosofian tohtori Anu Lahtinen Maritta Alander-Valtosen vieraana.
Avioliitto tai kihlaus saattoi nostaa hallitsijasuvun prinsessan avainasemaan aikansa valtapeleissä. Silti kuninkaan kuolema muutti hetkessä myös tyttärien tilanteen. Prinsessasisaret saattoivat pysyä veljien tukena, vaikka nämä taistelivat vallasta. Mitä yhteistä on Pohjolan ja satujen prinsessoilla, ja oliko suku pahin myös viikinkiajalta renessanssiaikaan?
Lukijana Erja Manto. Anu Lahtisen tietokirja Pohjolan prinsessoista ilmestyi 2009. Ohjelma on uusinta.
Seitsemän novellia Titanicin tuhosta
Tutkija Silja Vuorikuru ja Maritta Alander-Valtonen keskustelevat Aino Kallaksen teoksesta.
Kirjailija Aino Kallas järkyttyi Titanicin tuhosta ja julkaisi vuonna 1914 aiheesta novellikokoelman. Tapahtumapaikkoina ovat pelastusvene, uppoava alus ja pelastuslaiva. Joukossa on myös rakkaustarinoita, joissa rakkaus ja kuolema sekoittuvat. Kieli on loisteliasta, ja kaiken ylle kohoaa halu elää. Kallas myös yllättää, kun yksi kertojista on uskollinen koira. Tutkija Silja Vuorikuru on nostanut novellit unohduksesta. Otteet novellikokoelmasta Seitsemän lukee Erja Manto.
Mamselli Augusta Lundahl - runoilija 1800-luvun Tampereelta
Mamselli Augusta Lundahl – runoilija 1830-luvun Tampereelta. Professorit Mari Hatavara ja Harry Lönnroth Maritta Alander-Valtosen vieraina.
1830-luvun Tampereella eli nuori nainen, joka kuului aikansa kulttuuriälymystöön ja julkaisi runojaan sen lehdissä. Mitä vastikään suomennettu tuotanto kertoo Augusta Lundahlista, jota J. L. Runeberg rohkaisi kirjoittamaan? Lundahlit olivat varakkaita ja kauppiasperheen kulttuurikoti Tampereen merkittävin. Tytär opiskeli tunnetussa tyttöpensionaatissa, ja vaihtoi Fredrika Runebergin kanssa ranskankielisiä kirjeitä. Lundahl koki traagisen nuoruudenrakkauden – siksikö hän vaikeni runoilijana?
Kari Aronpuron ja Risto Ahdin tuoreet suomennokset ovat Lundahl-teoksesta Tammerkoskelle ja muita runoja. Hatavara ja Lönnroth ovat teoksen toimittajia. Runot lukee Ella Pyhältö.
Kuusenoksa ja lukinlanka - jugendia lahtelaisittain
Tutkija Riitta Niskanen ja museonjohtaja Kari-Paavo Kokki Maritta Alander-Valtosen vieraina.
Kun Lahdesta tuli kaupunki vuonna 1905, sinne alettiin rakentaa komeita jugend-taloja. Kansanopiston torni nousi korkeammalle kuin kirkon, ja uusi kaupungintalo oli kuin huutomerkki. Se valmistui vuonna 1912, ja sen arkkitehti oli Eliel Saarinen. Asuintaloihin tuli suuria huoneistoja saleineen ja erkkereineen. Miten jugend-kodit sisustettiin, ja miten aikakauden kaupunkikuvan kävi?
- Kuin elävinä edessämme – suomalaiset elämäkertaelokuvat 1930-luvulta 1950-luvulle
Mitä suurmiehestä oli lupa sanoa elokuvan keinoin, kun aiheena on kansallisrunoilija? 1940-luvun kynnyksellä kiisteltiin Runeberg-aiheisesta Runon kuningas ja muuttolintu -elokuvasta. Se käsitteli naimisissa olevan suurmiehen ihastusta nuoreen naiseen.
- Arvoituksellinen Axel Munthe ja tie Caprin huvilalle
Lääkäri ja kirjailija Axel Munthe loi itsestään myytin kirjassaan Huvila meren rannalla. Myytti säilyi, kunnes Bengt Jangfeldt julkaisi Munthe-elämäkertansa. Sokaisiko Caprin valo lukijat niin, että tarinoista tuli totta? Munthe itsekin varoitti toden ja epätoden rajamaasta ja pyysi, että häntä ei aina uskottaisi. Maritta Alander-Valtosen vieraana on elämäkerran suomentaja Juhani Lindholm. Ohjelma on uusinta vuodelta 2011.
- Arkielämä Uuden Testamentin aikaan
Teol.tri, pastori Anni Pesonen ja antiikin historian dosentti Marja-Leena Hänninen Maritta Alander-Valtosen vieraina.
Uusi Testamentti kirjoitettiin aikalaisille, eivätkä aikakauden olot aina käy ilmi sen kertomuksista. Rooman valtakunnassa ja Palestiinassa vallitsi esimerkiksi orjuus, ja roomalaisen väkivaltakoneiston läsnäolo tuntui. Köyhiä oli paljon, keskimääräinen elinikä alhainen ja lapsikuolleisuus suuri. Isän valta perhekunnassaan oli ehdoton.
- Matti, Liisa ja VR
Professori Seppo Zetterberg ja lehtori Tuula Uusi-Hallila keskustelevat rautateiden historiasta ja Juhani Ahon pienoisromaanista. Toimittaja Maritta Alander-Valtonen.
- Järkevät ja ujostelemattomat
Professori Kirsi Vainio-Korhonen kertoo kätilöiden ja synnytysten historiasta. Toimittaja Maritta Alander-Valtonen.
- Lasinen kultakausi
Intendentti Kaisa Koivisto ja tutkija Uta Lauren kertovat suomalaisen lasimuotoilun historiasta. Toimittaja Maritta Alander-Valtonen.
- Arkkitehti Engelin kodissa ja puutarhassa
Filosofian maisteri Salla Elo ja Heinolan kaupunginmuseon johtaja Kari-Paavo Kokki Maritta Alander-Valtosen vieraina.
- Säädytön, järkevä vai muodikas housupuku?
Säädytön, järkevä vai muodikas housupuku? Tutkijatohtori Arja Turunen ja Maritta Alander-Valtonen keskustelevat entisajan pukeutumisohjeista ja naisihanteista.
- Ravintola Itämerestä Eskimobaariin - 1940- ja -50-lukujen sisustusarkkitehtuuria
Fil.tri Susanna Aaltonen kertoo Carin Bryggmanin ja Lasse Ollinkarin työstä.
Toimittajana on Maritta Alander-Valtonen. Ohjelma on uusinta helmikuulta 2011.
- Pessi ja Illusia – on syntynyt uusi ihminen
Pessi ja Illusia – on syntynyt uusi ihminen. Ensitanssijatar, prof. Doris Laine ja kirjallisuudentutkija, fil.tri Kukku Melkas keskustelevat saturomaanista ja baletista. Toimittaja Maritta Alander-Valtonen.
- Näkymiä 1800-luvun Suomesta
Taiteilijat tallensivat 1800-luvun puolivälin Suomen hauraisiin lyijykynäpiirroksiin. Niistä tehdyt kivipiirrokset kuvittivat nuoren Topeliuksen teosta Finland framställd i teckningar.
- Sivistyneistö vastaan aatelisto
Aateli oli 1800-luvun suomalaiselle sivistyneistölle monen pahan alku ja juuri. Se näkyi romaaneissa, joiden konnat olivat aatelisia ja jalot sankarit aatelittomia. Uudessa Suomettaressa vaadittiin koko aatelia pois!
- Pilvenpiirtäjäkysymys ja 1920-luvun Helsinki
Pilvenpiirtäjät olivat 1920-luvun puheenaihe, mutta harva helsinkiläinen oli vielä nähnyt oikeaa pilvenpiirtäjää. Kuvastoa loivat Fritz Langin Metropolis-elokuva, lehdet ja ajan populaarikulttuuri. Mika Waltarin runoissa teräskukat kukkivat ja tähdet satavat betonikaarien ylle. Miksi pilvenpiirtäjä oli toisille kauhukuva ja toisille päämäärä? Oliko korkea liikerakennus Mammonan temppeli?
Fil.tri Silja Laine Maritta Alander-Valtosen vieraana.
- Kannikka ja muita lastuja yhteiskunnasta
Juhani Ahon lastuissa piika vaurastuu ja ostaa korean hatun, uudistorppari ahmii leivänkannikkaansa tai leskiruustinna suistuu pappilastaan köyhyyteen. Aho saattoi myös suomia aikansa taidepolitiikkaa, kuten lastussa Taiteilija joka oli maalannut paljaan naisen.
- Isäni maa - saksalaisen perheen tarina
Saksalainen Klamrothien porvarissuku omisti yrityksensä jo viidennessä polvessa, ja Preussin nuoriso kasvoi tottelemaan. Miksi majuri ja johtaja Hans Georg Klamroth liittyi vuonna 1933 natsipuolueeseen, muttei sodan aikana paljastanut Hitleriä vastaan suunnattua salaliittoa? Tytär Wibke Bruhns kirjoitti sukupolvitarinan, jollaisia on ilmestynyt niukasti.
- Otetaan kauha ja kynä
Fil.tri Maarit Knuuttila kertoo reseptien ja keittokirjojen kulttuurihistoriasta. Toimittaja Maritta Alander-Valtonen. Ohjelma on uusinta elokuulta 2010.
- Rakkauden kirje ja muita lastuja lemmestä
Lehtori Tuula Uusi-Hallila ja dosentti Pertti Lassila keskustelevat Juhani Ahon lastuista. Toimittaja Maritta Alander-Valtonen.
- Turku, kirjailijoiden kaupunki
Turkuun liittyvässä kirjallisuudessa juhlivat Turun linnan myyttiset rakastavaiset ja Tuomiokirkon naakat. Mutta mistä löytyy roso, ja missä viipyy suuri turkulainen sukupolviromaani? Lukijana on Jarmo Heikkinen.
Dosentti Ritva Hapuli ja fil.maist. Tuuli Åkerman toimittaja Maritta Alander-Valtosen vieraina.
Ohjelma on uusinta tammikuulta 2009.
- Turkulainen Epookki: Perri ja muuta pula-ajan nuorisoa
Perri-sarjan alussa pikkutyttö lähtee sotaa pakoon Savonlinnaan. Keskikoululaisena Perri ja hänen luokkatoverinsa istuvat Lehtisen kahvilassa Turussa. Ennen kuin nuori nainen saa ylioppilasruusunsa Akatemiantalon portailla, on luvallisen ja luvattoman, näkymisen ja näkymättömyyden rajat piirretty tarkoin. Missä ne kulkivat 1940- ja 1950-lukujen taitteessa? Kuka oli hyvä tyttö?
Dosentti Ritva Hapuli, kirjailija Vilja-Tuulia Huotarinen ja toimittaja Maritta Alander-Valtonen keskustelevat Eva Illoisen nuortenromaaneista. Teosotteet lukee Erja Manto.
- Turkulainen Epookki: Akateemisia naisia Turusta ja Helsingistä
Turun yliopisto avautui naisille heti perustamisensa jälkeen 1920-luvulla. Naisille oli oma seurusteluhuone, ja ensimmäisen vuoden opiskelijoita kutsuttiin beaanittariksi. Helsingin yliopistossa oli naisia jo 1800-luvun lopulla, mutta heidän oli vuoteen 1901 asti anottava erivapautta sukupuolestaan. Millainen oli ensimmäisten akateemisten naisten tie Turun ja Helsingin yliopistoissa?
Sini Ojala ja Henrika Tandefelt ovat kaupunkien naishistoriaa käsittelevien teosten kirjoittajakuntaa. Ohjelman on toimittanut Maritta Alander-Valtonen.
- Turkulainen Epookki: Turku noin sata tai viisikymmentä vuotta sitten
Sata vuotta sitten Turussa oli rakennusbuumi, ja kaupunki kasvoi kiivaasti. Kauppatorin varrella komeili jugend-hotelli, ja joillakin oli varaa automobiiliin. Mitä sadan tai viidenkymmenen vuoden takaisesta kaupungista on jäljellä? Kulttuurihistorian dosentti Rauno Lahtinen ja Maritta Alander-Valtonen kohtaavat vanhalla pääkirjastolla ja päätyvät Åbo Svenska Teateriin.
- Turkulainen Epookki: Ilkeät sisarpuolet, romaani ja historia
Kaari Utrio tuntee lähteensä eivätkä hänen sankarittarensa lannistu edes Turun palossa. Miten romaanihenkilöt ja historia kohtaavat? Millainen oli 1800-luvun alun perhetunne?
- Turkulainen Epookki: Mamselleja ja mahtirouvia
Mamselli Eva Falck järjesti vuonna 1802 Brinkkalan talossa juhlaillalliset kuninkaalle. Rouva Valborg Innama taas johti 1500-luvun lopulla maan suurinta kauppahuonetta. Keitä muita mamselleja ja matameja löytyy Turun historiasta?
- Kevät ja takatalvi
Nuori maisteri Antero Hagman horjuu herännäisyyden, kansallisuusaatteen ja komean säätyläiselämän välillä. Vasta pappisisän viimeiseksi jäänyt kirje ratkaisee sisäisen taistelun. Juhani Ahon syntymästä tulee syksyllä 150 vuotta. Kuinka paljon papin poika Aho kirjoitti tiiliskiviromaaniin itseään?
- Hellahuoneita Pitkänsillan takana
Sata vuotta sitten oli ylellistä, jos hellahuoneessa oli kakluuni ja juokseva vesi. Yhdessä huoneessa saattoi asua kolme sukupolvea tai leskiäiti ja seitsemän lasta. Mitä kaupunginmuseon näyttely kertoo työläisperheiden arjesta, ja mikä vetää museokävijän hiljaiseksi?
Tutkija Jere Jäppinen ja toimittaja Maritta Alander-Valtonen Helsingin Työväen-asuntomuseossa.
- Arkielämä Uuden Testamentin aikaan
Uusi Testamentti kirjoitettiin aikalaisille, eivätkä aikakauden olot aina käy ilmi sen kertomuksista. Rooman valtakunnassa ja Palestiinassa vallitsi esimerkiksi orjuus, ja roomalaisen väkivaltakoneiston läsnäolo tuntui.
- Kulutusjuhlat 1700-luvun kreivilliseen tapaan
Filosofian tohtori Johanna Ilmakunnas Maritta Alander-Valtosen haastateltavana. Lukijana Jarmo Heikkinen. Ohjelma on uusinta marraskuulta 2009.
- Porvareita ja kuninkaita
Välskärin kertomusten lopussa porvarissyntyinen äitipuoli voittaa aatelisten lasten sydämet, ja aamu valkenee valtakunnassa ja kotikartanossa. Mutta päättyykö tarina oikeastaan jo aiemmin, kun kreivi Kaarle Viktor Bertelsköld ja porvaristyttö Ester Larsson saavat toisensa?
- Sormus, kansa ja kuningas
Zachris Topelius sijoitti Välskärin kertomuksensa 1600- ja 1700-luvulle, mutta kirjoitti henkilöidensä suuhun ajatuksia myös oman aikansa yhteiskunnasta. Miksi tarina epäsäätyisestä rakkaudesta toistuu, ja miksi Kristiina-kuningattaren aika hypätään miltei yli? Mistä johtuu, että juuri sormuksella on mahtava taikavoima?
- Arkkitehti Aarne Ervin funkis ja moderni
Kun Aarne Ervi (Elers) oli nuori teekkari, oli arkkitehtuurissa menossa modernismin ja klassismin kiista. Ervi kannatti uutta aaltoa, ja piirsi Heinolaan funkis-liiketalon jo ennen sotia. Oulujoen voimalaitokset, Helsingin ja Turun yliopistorakennukset ja Tapiolan puutarhakaupunki seurasivat. Millaisia olivat paineet arkkitehtikilpailuissa, ja jäikö jotain tekemättä?
- Ravintola Itämerestä Eskimobaariin - 1940- ja -50-lukujen sisustusarkkitehtuuria
Fil.tri Susanna Aaltonen kertoo Carin Bryggmanin ja Lasse Ollinkarin työstä. Toimittaja Maritta Alander-Valtonen.
- Isäni maa - saksalaisen perheen tarina
Klamrothien porvarissuku omisti yrityksensä jo viidennessä polvessa, ja Preussin nuoriso kasvoi tottelemaan. Miksi majuri ja johtaja Hans Georg Klamroth liittyi vuonna 1933 natsipuolueeseen, muttei sodan aikana paljastanut Hitleriä vastaan suunnattua salaliittoa? Tytär Wibke Bruhns kirjoitti sukupolvitarinan, jollaisia on ilmestynyt niukasti. Toimittaja Maritta Alander-Valtosen vieraina ovat poliittisen historian professori Seppo Hentilä ja kirjan suomentaja Marja Kyrö.
- Joulupöydissä rahvaan ja herrain
Keskiajan joulupöydässä tarjottiin jo pipareita, ja renessanssiruoka oli tuikean suolaista. Kreivi Pietari Brahe herkutteli paistetulla joutsenella, mutta 1600-luvun rahvas lusikoi ohrapuuronsa yhteisestä padasta. Rokokooajan ruokasalissa tuoksuivat kuusenoksat, mutta joulukuusi tuli koteihin vasta 1800-luvulla.
- Aurora Karamzinin jouluidylli
Aurora Karamzinin joulu oli runsas ja Hakasalmen huvila Helsingin huomatuimpia. Miten huvilassa elettiin ja valmisteltiin joulua 1880-luvulla, jolloin työläisslummi jo alkoi kohota vastarannalle Helsingin Kallioon?
- Modernistipareja maailmansotien välisestä Suomesta
Professori emerita Riitta Konttinen Maritta Alander-Valtosen vieraana.
- Rimpisuon usvapatsas
Professori Leena Kirstinä kertoo poikakirjaklassikosta. Toimittajana Maritta Alander-Valtonen. Ohjelma on uusinta joulukuulta 2007.
- Kunnianarvoisaa väkeä vanhasta Helsingistä
Filosofian tohtori Jessica Parland-von Essen kertoo 1700-luvun lopun ja 1800-luvun alun sukupiireistä. Toimittaja Maritta Alander-Valtonen.
- Pappilaelämää ja sukutarinoita Pohjanmaalta
Pohjanmaan pappiloissa elettiin komeasti, kunnes juhlapuvut alkoivat 1830-luvulta vaihtua yksinkertaisiin körttiasuihin. Miten Maalahden rovasti ja lääkäri Jakob Wegelius koki kaksi sotaa ja uskonnollisen murrosajan? Hellevi Arjava selvitti sukunsa kirjeistä pappiloiden elämänpiiriä ja sitä, miten herännäisyys heijastui ajan perhe-elämään.
- Naiskohtaloita Minna Canthin novelleissa
Canthin novelleissa rikas riistää köyhää, vahvempi heikompaa ja mies naista. Kuka on nyt yhtä alistettu kuin työmiehen nuori vaimo Maria? Miten lukija kestää, kun laki on väärä, eikä vääryyttä kokeneille ole pelastusta?
- Ehrensvärdin aikaan
Fil.maist. Marketta Tamminen ja toimittaja Maritta Alander-Valtonen Viaporin perustajan nimikkomuseossa.
- Priska ja muita noin 1960-luvun nuoria
Epookissa kirjailija Vilja-Tuulia Huotarinen ja toimittaja Maritta Alander-Valtonen keskustelevat Merja Otavan nuortenkirjoista. Ohjelma on uusinta heinäkuulta 2009.
- Tolstoin henkeä Tuusulanjärvellä
Kirjailija Arvid Järnefelt kääntyi 1890-luvulla tolstoilaiseksi, ja sisarukset ja ystävät joutuivat ottamaan kantaa radikaaliin oppiin. Miten Tolstoin aatteet heijastuivat elämäntapaan Tuusulanjärven nuorissa taiteilijakodeissa? Ketä pikkutytön katse syyttää Eero Järnefeltin kaskiaiheisessa maalauksessa Raatajat rahanalaiset?
- Otetaan kauha ja kynä
Fil.tri Maarit Knuuttila kertoo reseptien ja keittokirjojen kulttuurihistoriasta. Toimittaja Maritta Alander-Valtonen.
- Matkailijan Suomi 1895
1800-luvun lopun sivistyneistö tahtoi tutustua Suomeen, ja tarvittiin kunnollinen matkaopas. Sen kirjoitti nuori tohtori August Ramsay, itsekin intohimoinen meloja ja retkeilijä.
Kohtaloita ja käännekohtia, teoksia ja tulkintoja eri aikakausien kulttuurihistoriasta - ja yhteiskunnastakin, poikkitaiteellisella otteella. Toimittajana Maritta Alander-Valtonen.
Huom! Tekijänoikeussyistä johtuen osa Epookin ohjelmista voi olla nettikuuntelussa vain viikon, osa pidempään.
