Maanantaisin 25.3. - 24.6.2013 klo 17.20 - 18.15
Ensin tuli Oskas Kallas
Emeritusprofessori Seppo Zetterberg kertoo Helsingin virolaisyhteisöstä 1900-luvun alussa. Toimittaja Maritta Alander-Valtonen.
Suomen suuriruhtinaskunta oli 1900-luvun alun virolaisille vapauden maa, jossa taiteen ja mielipiteen vapaus oli suurempi kuin Virossa. Aivan vuosisadan alussa tänne veti Keisarillinen Aleksanterin-yliopisto, mutta Venäjän vuoden 1905 vallankumouksen jälkeen tulijat olivat poliittisia pakolaisia. Joukossa oli kolme tulevaa valtionpäämiestä ja monia kulttuurihenkilöitä. Helsingissä myös tehtiin ja painettiin poliittista pilalehteä viroksi. Mitä kaikki merkitsi Suomen ja Viron myöhempien suhteiden kannalta, ja millainen oli naljaleht Kaak?
Seppo Zetterberg teos Kulttuuria- ja kumouspuuhia luo kokonaiskuvan aiheesta. Epookin lukijat ovat Erja Manto ja Pekka Savolainen.
Wagneriaani Armas Järnefelt Bulevardilla
Dramaturgi, fil.tri Juhani Koivisto ja kulttuurihistorian professori Hannu Salmi Maritta Alander-Valtosen vieraina.
Kutomomestarin kamera ja vanha Tampere
Valokuvaaja, tutkija Taneli Eskola ja kansatieteilijä Leena Vaahtera keskustelevat William Lomaxin historiallisista valokuvista. Toimittaja Maritta Alander-Valtonen.
Finlaysonin tehtaan kutomomestariksi tuli 1890-luvun alussa englantilainen William Lomax. Hän ei ainoastaan johtanut uutta kutomoa Plevnaa, vaan oli myös taitava valokuvaaja, joka tunsi kansainvälisen valokuvataiteen uusimmat virtaukset. Miten se oli mahdollista, ja millainen on hänen tarinansa?
Mamselli Augusta Lundahl - runoilija 1800-luvun Tampereelta
Mamselli Augusta Lundahl – runoilija 1830-luvun Tampereelta. Professorit Mari Hatavara ja Harry Lönnroth Maritta Alander-Valtosen vieraina.
1830-luvun Tampereella eli nuori nainen, joka kuului aikansa kulttuuriälymystöön ja julkaisi runojaan sen lehdissä. Mitä vastikään suomennettu tuotanto kertoo Augusta Lundahlista, jota J. L. Runeberg rohkaisi kirjoittamaan? Lundahlit olivat varakkaita ja kauppiasperheen kulttuurikoti Tampereen merkittävin. Tytär opiskeli tunnetussa tyttöpensionaatissa, ja vaihtoi Fredrika Runebergin kanssa ranskankielisiä kirjeitä. Lundahl koki traagisen nuoruudenrakkauden – siksikö hän vaikeni runoilijana?
Kari Aronpuron ja Risto Ahdin tuoreet suomennokset ovat Lundahl-teoksesta Tammerkoskelle ja muita runoja. Hatavara ja Lönnroth ovat teoksen toimittajia. Runot lukee Ella Pyhältö.
Ohjelma on uusinta toukokuulta 2012.
Takahuhdin eränkävijöistä Pispalan uusperheisiin
Rautakauden eränkävijä, 1850-luvun tehtaantyttö, 1910-luvun työläisvaimo tai 1960-luvun teiniradikaali ovat sarjakuvahahmoja, jotka olisivat voineet elää myös todellisuudessa. Ottopoikia ja työläistyttöjä –albumin hahmot kokevat kristinuskon tulon, raatavat Tampereen tehtaissa, kiivailevat naissivistyksestä tai lähtevät mielenosoitukseen 1960-luvulla.
Aatelisneito ja tuhlariupseerit
Professori Kirsi Vainio-Korhonen kertoo Sofie Munsterhjelmistä ja 1800-luvun elämästä.
Nuori Sofie Munsterhjelm opiskeli tyttöpensionaatissa ja liiti nuorena tanssiaisista toiseen. Huoleton nuoruus vaihtui kuitenkin tuhlariaviomiehen ja –pojan takia pennien ja kopeekkojen venytykseen. Aatelisnaisen arkisto on säilynyt kokonaisena; kirjekonseptit, muistoesineet ja talouskirjanpito kertovat 1800-luvun elämästä ja siitä, miten Sofie Munsterhjelm selviytyi.
Kirsi Vainio-Korhonen kirjoitti Munsterhjelmin elämäkerran. Lukijoina Erja Manto ja Pekka Savolainen.
Toimittaja Maritta Alander-Valtonen.
- Hannu, Kerttu ja hanhipiika – 200 vuotta Grimmin satuja
Professori emerita Satu Apo ja näytelmäkirjailija Pirjo Toikka Maritta Alander-Valtosen vieraina.
Grimmin saduissa on sekä kauhua että romantiikkaa, ja ne ovat kiehtoneet lukijoita jo kaksisataa vuotta. Hannu ja Kerttu ovat neuvokkaita, ja noita palaa poroksi omassa uunissaan. Vanha ja ruma hanhipiika taas muuttuu metsälähteellä ihanaksi neidoksi. Mikä on pitänyt Jacob ja Wilhelm Grimmin sadut elävinä näin kauan, ja mistä veljekset kokosivat niiden ainekset? Miksi sadusta voi löytyä vaikka kuningas Learin kolmen tyttären tarina?
- Kirjailija Aino Kallas ja Raamatun kauneudentemppeli
Aino Kallas luki 30-vuotiaana Raamatun ja koki astuneensa kauneudentemppeliin. Silja Vuorikuru tutki, millaisen jäljen se jätti hänen teoksiinsa. Yksi niistä on runonäytelmä Batseba. Sen luultiin kadonneen, kunnes Vuorikuru törmäsi sen arkistokorttiin Viron kirjallisuusmuseossa Tartossa.
- Väinämöisen polvi ja maailman synty
Tieteen akateemikko Anna-Leena Siikala kertoo itämerensuomalaisten mytologiasta. Toimittaja Maritta Alander-Valtonen.
- Pessi ja Illusia – on syntynyt uusi ihminen
Pessi ja Illusia – on syntynyt uusi ihminen. Ensitanssijatar, prof. Doris Laine ja kirjallisuudentutkija, fil.tri Kukku Melkas keskustelevat saturomaanista ja baletista. Toimittaja Maritta Alander-Valtonen.
- Tyttö Pitkänsillan molemmin puolin
Emeritaprofessori Katarina Eskola kertoo äitinsä Elsa Eklundin tytönpäiväkirjoista.
Nuoren Elsa Eklundin päiväkirjassa vuorottelevat 1910-luvun koululaiselämän kuvaukset ja ajan valtiollisten tapahtumien pohdinta. Hän toivoo koulutanssiaisten onnistuvan tai ihastuksen tulevan kadulla vastaan, mutta miettii myös Työmies-lehden uskottavuutta keväällä 1918. Huhtikuussa kodin ikkunasta saattoi seurata taisteluita.
Keskiluokkainen kauppiasperhe asui työläisten kaupunginosassa Kalliossa. Mitä tulevalle tiedenaiselle ja yhteiskunnalliselle vaikuttajalle merkitsi kodin ympäristö ja nuoruus kuohuvana aikana? Elsa Enäjärvi-Haavion tytär Katarina Eskola julkaisi ja taustoitti äitinsä tytönpäiväkirjat teoksessa Tyttö Pitkänsillan molemmin puolin.
Toimittaja Maritta Alander-Valtonen.
Kirjeotteet lukee Mirjami Heikkinen.
- Joulupöydissä rahvaan ja herrain
Keskiajan joulupöydässä tarjottiin jo pipareita, ja renessanssiruoka oli tuikean suolaista. Kreivi Pietari Brahe herkutteli paistetulla joutsenella, mutta 1600-luvun rahvas lusikoi ohrapuuronsa yhteisestä padasta. Rokokooajan ruokasalissa tuoksuivat kuusenoksat, mutta joulukuusi tuli koteihin vasta 1800-luvulla.
- Valoa kansalle!
Kansanvalistajat kirjoittivat 1800-luvun lopussa Suomen luonnosta raamatullisin sävyin ja kuvailivat aikakauden ihmeitä kuten telefoonia ja höyryweturia. 1920-luvun julkaisuissa kuohuvat jo koskivoima ja pääomien virrat.
- Lottakruunu ja suojeluskuntaperheet 1918-1944
Jurvan lotat piilottelivat arkistoaan vuosikymmeniä sodan jälkeen, ja Seija-Leena Nevala sai sen järjestääkseen 1990-luvun puolivälissä. Jäsenluettelokin oli mukana, vaikka niitä monesti sodan jälkeen hävitettiin ja poltettiin.
- Lumikuningatar vastaan lämmin sydän
Kirjoittiko H.C. Andersen kuulun satunsa aikuisille vai lapsille vai molemmille? Sadussa taistelevat hyvä ja paha, mutta yhtä hyvin tunne ja rationaalisuus tai ihmisen miehinen ja naisellinen puoli. Pieni poika saa sydämeensä ja silmäänsä sirun peikon peilistä ja joutuu jäisen pahan lumoihin. Hänet pelastaa viaton ja mitään pelkäämätön tyttö Jumalan avulla, ja lapsista tulee aikuisia.
- Taiteilija Fanny Churberg – niinkuin ei vielä kukaan nainen
Professori emerita Riitta Konttinen Maritta Alander-Valtosen haastateltavana.
Fanny Churberg maalasi vahvoin värein, läiskien ja raapien, ja siveltimenjäljet saivat erottua teoksissa. Tämä soti ajan taideihanteita vastaan, ja hänen maalaustapansa ymmärrettiin vasta paljon myöhemmin. Churberg lopetti maalaamisen äkillisesti 35-vuotiaana ja läpimurron kynnyksellä. Oliko syynä sairaus, nuivat kritiikit vai Suomen Käsityön Ystävien perustaminen? Vai jääkö se arvoitukseksi?
Amos Andersonin taidemuseossa Helsingissä on menossa laaja Churberg-näyttely, ja Riitta Konttisen uusi teos Churbergista on ilmestynyt tänä vuonna.
Lukijana Erja Manto.
- Luonto, elämä ja aurinko
Luonnon ja ihmisen suhde muuttui 1900-luvun alun suomalaisessa kirjallisuudessa ongelmalliseksi, mutta Sillanpään Elämä ja aurinko -romaanissa vietin ja moraalin ristiriitaa ei ole.
- Koulupoikia kaksoismonarkian Budapestissa
Koulupojat taistelevat vanhassa Budapestissä tyhjästä tontista, mutta samalla on kyse oikeasta ja väärästä, petoksesta ja kunniasta. Millainen on teos, jonka tapahtumapaikoille tehdään pyhiinvaellusretkiä, jolle on omistettu leikkikenttä, ja jonka sankareista on veistosryhmä Paavalinkadun lähikortteleissa? Suomentaja Outi Hassi ja Maritta Alander-Valtonen keskustelevat Ferenc Molnárin nuortenkirjaklassikosta.
- Sivistynyt johtajatar köyhäintaloon
Köyhäintalon johtajatar oli ensimmäisiä ammatteja, jotka 1800-luvun lopussa avautuivat sivistyneille naisille. Tehtävä oli raskas ja vastuu suuri, sillä hoidokkeina oli niin vanhuksia ja sairaita kuin juoppoja tai työtä vieroksuvia. Kuri oli ankara, ja vaikka johtajattaren tuli olla hoidokkien äidillinen ystävä, hänellä oli valta määrätä niskuroijat arestiin vedelle ja leivälle.
- Pirkko ja Pekka, jälleenrakennusajan nuoripari
Sodanjälkeisessä Suomessa oli niin kova asuntopula, että moni nuoripari joutui odottamaan yhteistä kotia kauan. Liinavaatteidenkin ostoon tarvittiin pula-aikana kuulutustodistus. Marja-Liisa Sarkki löysi vanhempiensa jäämistöstä heidän kirjeenvaihtonsa kihlausajalta ja avioliiton alkuvuosilta ja toimitti niiden pohjalta teoksen 'Elämää ja unelmia'.
- Paperinukkien lumoissa
Tutkija Marja-Liisa Lehto ja filosofian tohtori Marjatta Kalliala Maritta Alander-Valtosen vieraina.
Paperinukeilla on ollut kuuluisia esikuvia, kuten Armi Kuusela, Ansa Ikonen tai Doris Day. Paperinuket ovat myös olleet vauvoja, pikkutyttöjä tai prinsessoja, ja niillä on voinut leikkiä yhtä hyvin kotia kuin häitä tai tanssiaisia. Mitä nuket kertovat ajastaan, ja mihin ne opastivat tyttöjä? Miksi paperinukke ei ole koskaan kovis, vaan aina suloinen? – Alkujaan nukkien avulla kerrottiin aikuisten muotiuutuuksista, ja ihanat paperivaatteet ovat olleet tärkeitä myös leikkijöille.
Toiveuusinta vuodelta 2006.
- Kesämatkoja Suomessa
Taidehistorian tutkija Leena Valkeapää ja keskiajan arkeologi Markus Hiekkanen keskustelevat Emil Nervanderin matkakirjeistä. Toimittaja Maritta Alander-Valtonen.
1870-luvun matkakirjeet kuvaavat vaelluksia kesäyössä, kohtaamisia tuvissa ja kartanoissa ja pitkiä päiviä Ahvenanmaan ja Varsinais-Suomen kirkoissa. Emil Nervanderin ja hänen matkatoveriensa piirrokset ovat ainutlaatuisia, mutta nuoret ylioppilaat ja maisterit taisivat myös huonon tai ylimielisen käytöksen. Ja mistä kirjeet vaikenevat? Markus Hiekkanen on suomentanut kirjeet ja Leena Valkeapää selvittänyt matkan taustat. Lukijana on Jarmo Heikkinen.
Ohjelma on uusinta vuodelta 2010.
- Elvira Willman – porvaristaustalta 1900-luvun alun työläiskirjailijaksi
Elvira Willman sai 1900-luvun alussa Lyyli-näytelmänsä Kansallisteatteriin, ja hänestä odotettiin uutta Minna Canthia. Kaikki meni kuitenkin toisin. Toinen näytelmä epäonnistui, ja seuraavat kantaesitettiin amatöörivoimin työväennäyttämöllä.
- Ruususia ja haltijattaria
Professori Satu Apo ja kuvittaja Taruliisa Warsta keskustelevat sadun historiasta ja kuvituksesta. Toimittaja Maritta Alander-Valtonen.
Tarina nukkuvasta kaunottaresta on vuosisatoja vanha. Miten se siivottiin lasten korville sopivaksi? Onko kuvittaja Taruliisa Warstan Ruusus-vauva isän tyttö, ja miksi hänen symbolinsa on juhannusruusu? Onko Ruususen tarina niin vahva, että siitä on oikeastaan tullut totta?
Lukijana Erja Manto.
Ohjelma on uusinta vuodelta 2008.
- Paha äitipuoli ja Pohjolan prinsessat
Filosofian tohtori Anu Lahtinen Maritta Alander-Valtosen vieraana.
Avioliitto tai kihlaus saattoi nostaa hallitsijasuvun prinsessan avainasemaan aikansa valtapeleissä. Silti kuninkaan kuolema muutti hetkessä myös tyttärien tilanteen. Prinsessasisaret saattoivat pysyä veljien tukena, vaikka nämä taistelivat vallasta. Mitä yhteistä on Pohjolan ja satujen prinsessoilla, ja oliko suku pahin myös viikinkiajalta renessanssiaikaan?
Lukijana Erja Manto. Anu Lahtisen tietokirja Pohjolan prinsessoista ilmestyi 2009. Ohjelma on uusinta.
- Seitsemän novellia Titanicin tuhosta
Tutkija Silja Vuorikuru ja Maritta Alander-Valtonen keskustelevat Aino Kallaksen teoksesta.
Kirjailija Aino Kallas järkyttyi Titanicin tuhosta ja julkaisi vuonna 1914 aiheesta novellikokoelman. Tapahtumapaikkoina ovat pelastusvene, uppoava alus ja pelastuslaiva. Joukossa on myös rakkaustarinoita, joissa rakkaus ja kuolema sekoittuvat. Kieli on loisteliasta, ja kaiken ylle kohoaa halu elää. Kallas myös yllättää, kun yksi kertojista on uskollinen koira. Tutkija Silja Vuorikuru on nostanut novellit unohduksesta. Otteet novellikokoelmasta Seitsemän lukee Erja Manto.
- Kuusenoksa ja lukinlanka - jugendia lahtelaisittain
Tutkija Riitta Niskanen ja museonjohtaja Kari-Paavo Kokki Maritta Alander-Valtosen vieraina.
Kun Lahdesta tuli kaupunki vuonna 1905, sinne alettiin rakentaa komeita jugend-taloja. Kansanopiston torni nousi korkeammalle kuin kirkon, ja uusi kaupungintalo oli kuin huutomerkki. Se valmistui vuonna 1912, ja sen arkkitehti oli Eliel Saarinen. Asuintaloihin tuli suuria huoneistoja saleineen ja erkkereineen. Miten jugend-kodit sisustettiin, ja miten aikakauden kaupunkikuvan kävi?
- Kuin elävinä edessämme – suomalaiset elämäkertaelokuvat 1930-luvulta 1950-luvulle
Mitä suurmiehestä oli lupa sanoa elokuvan keinoin, kun aiheena on kansallisrunoilija? 1940-luvun kynnyksellä kiisteltiin Runeberg-aiheisesta Runon kuningas ja muuttolintu -elokuvasta. Se käsitteli naimisissa olevan suurmiehen ihastusta nuoreen naiseen.
- Arvoituksellinen Axel Munthe ja tie Caprin huvilalle
Lääkäri ja kirjailija Axel Munthe loi itsestään myytin kirjassaan Huvila meren rannalla. Myytti säilyi, kunnes Bengt Jangfeldt julkaisi Munthe-elämäkertansa. Sokaisiko Caprin valo lukijat niin, että tarinoista tuli totta? Munthe itsekin varoitti toden ja epätoden rajamaasta ja pyysi, että häntä ei aina uskottaisi. Maritta Alander-Valtosen vieraana on elämäkerran suomentaja Juhani Lindholm. Ohjelma on uusinta vuodelta 2011.
- Arkielämä Uuden Testamentin aikaan
Teol.tri, pastori Anni Pesonen ja antiikin historian dosentti Marja-Leena Hänninen Maritta Alander-Valtosen vieraina.
Uusi Testamentti kirjoitettiin aikalaisille, eivätkä aikakauden olot aina käy ilmi sen kertomuksista. Rooman valtakunnassa ja Palestiinassa vallitsi esimerkiksi orjuus, ja roomalaisen väkivaltakoneiston läsnäolo tuntui. Köyhiä oli paljon, keskimääräinen elinikä alhainen ja lapsikuolleisuus suuri. Isän valta perhekunnassaan oli ehdoton.
- Matti, Liisa ja VR
Professori Seppo Zetterberg ja lehtori Tuula Uusi-Hallila keskustelevat rautateiden historiasta ja Juhani Ahon pienoisromaanista. Toimittaja Maritta Alander-Valtonen.
- Järkevät ja ujostelemattomat
Professori Kirsi Vainio-Korhonen kertoo kätilöiden ja synnytysten historiasta. Toimittaja Maritta Alander-Valtonen.
- Lasinen kultakausi
Intendentti Kaisa Koivisto ja tutkija Uta Lauren kertovat suomalaisen lasimuotoilun historiasta. Toimittaja Maritta Alander-Valtonen.
- Arkkitehti Engelin kodissa ja puutarhassa
Filosofian maisteri Salla Elo ja Heinolan kaupunginmuseon johtaja Kari-Paavo Kokki Maritta Alander-Valtosen vieraina.
- Säädytön, järkevä vai muodikas housupuku?
Säädytön, järkevä vai muodikas housupuku? Tutkijatohtori Arja Turunen ja Maritta Alander-Valtonen keskustelevat entisajan pukeutumisohjeista ja naisihanteista.
- Ravintola Itämerestä Eskimobaariin - 1940- ja -50-lukujen sisustusarkkitehtuuria
Fil.tri Susanna Aaltonen kertoo Carin Bryggmanin ja Lasse Ollinkarin työstä.
Toimittajana on Maritta Alander-Valtonen. Ohjelma on uusinta helmikuulta 2011.
- Näkymiä 1800-luvun Suomesta
Taiteilijat tallensivat 1800-luvun puolivälin Suomen hauraisiin lyijykynäpiirroksiin. Niistä tehdyt kivipiirrokset kuvittivat nuoren Topeliuksen teosta Finland framställd i teckningar.
- Sivistyneistö vastaan aatelisto
Aateli oli 1800-luvun suomalaiselle sivistyneistölle monen pahan alku ja juuri. Se näkyi romaaneissa, joiden konnat olivat aatelisia ja jalot sankarit aatelittomia. Uudessa Suomettaressa vaadittiin koko aatelia pois!
- Pilvenpiirtäjäkysymys ja 1920-luvun Helsinki
Pilvenpiirtäjät olivat 1920-luvun puheenaihe, mutta harva helsinkiläinen oli vielä nähnyt oikeaa pilvenpiirtäjää. Kuvastoa loivat Fritz Langin Metropolis-elokuva, lehdet ja ajan populaarikulttuuri. Mika Waltarin runoissa teräskukat kukkivat ja tähdet satavat betonikaarien ylle. Miksi pilvenpiirtäjä oli toisille kauhukuva ja toisille päämäärä? Oliko korkea liikerakennus Mammonan temppeli?
Fil.tri Silja Laine Maritta Alander-Valtosen vieraana.
- Kannikka ja muita lastuja yhteiskunnasta
Juhani Ahon lastuissa piika vaurastuu ja ostaa korean hatun, uudistorppari ahmii leivänkannikkaansa tai leskiruustinna suistuu pappilastaan köyhyyteen. Aho saattoi myös suomia aikansa taidepolitiikkaa, kuten lastussa Taiteilija joka oli maalannut paljaan naisen.
- Isäni maa - saksalaisen perheen tarina
Saksalainen Klamrothien porvarissuku omisti yrityksensä jo viidennessä polvessa, ja Preussin nuoriso kasvoi tottelemaan. Miksi majuri ja johtaja Hans Georg Klamroth liittyi vuonna 1933 natsipuolueeseen, muttei sodan aikana paljastanut Hitleriä vastaan suunnattua salaliittoa? Tytär Wibke Bruhns kirjoitti sukupolvitarinan, jollaisia on ilmestynyt niukasti.
- Otetaan kauha ja kynä
Fil.tri Maarit Knuuttila kertoo reseptien ja keittokirjojen kulttuurihistoriasta. Toimittaja Maritta Alander-Valtonen. Ohjelma on uusinta elokuulta 2010.
- Rakkauden kirje ja muita lastuja lemmestä
Lehtori Tuula Uusi-Hallila ja dosentti Pertti Lassila keskustelevat Juhani Ahon lastuista. Toimittaja Maritta Alander-Valtonen.
- Turku, kirjailijoiden kaupunki
Turkuun liittyvässä kirjallisuudessa juhlivat Turun linnan myyttiset rakastavaiset ja Tuomiokirkon naakat. Mutta mistä löytyy roso, ja missä viipyy suuri turkulainen sukupolviromaani? Lukijana on Jarmo Heikkinen.
Dosentti Ritva Hapuli ja fil.maist. Tuuli Åkerman toimittaja Maritta Alander-Valtosen vieraina.
Ohjelma on uusinta tammikuulta 2009.
- Turkulainen Epookki: Perri ja muuta pula-ajan nuorisoa
Perri-sarjan alussa pikkutyttö lähtee sotaa pakoon Savonlinnaan. Keskikoululaisena Perri ja hänen luokkatoverinsa istuvat Lehtisen kahvilassa Turussa. Ennen kuin nuori nainen saa ylioppilasruusunsa Akatemiantalon portailla, on luvallisen ja luvattoman, näkymisen ja näkymättömyyden rajat piirretty tarkoin. Missä ne kulkivat 1940- ja 1950-lukujen taitteessa? Kuka oli hyvä tyttö?
Dosentti Ritva Hapuli, kirjailija Vilja-Tuulia Huotarinen ja toimittaja Maritta Alander-Valtonen keskustelevat Eva Illoisen nuortenromaaneista. Teosotteet lukee Erja Manto.
- Turkulainen Epookki: Akateemisia naisia Turusta ja Helsingistä
Turun yliopisto avautui naisille heti perustamisensa jälkeen 1920-luvulla. Naisille oli oma seurusteluhuone, ja ensimmäisen vuoden opiskelijoita kutsuttiin beaanittariksi. Helsingin yliopistossa oli naisia jo 1800-luvun lopulla, mutta heidän oli vuoteen 1901 asti anottava erivapautta sukupuolestaan. Millainen oli ensimmäisten akateemisten naisten tie Turun ja Helsingin yliopistoissa?
Sini Ojala ja Henrika Tandefelt ovat kaupunkien naishistoriaa käsittelevien teosten kirjoittajakuntaa. Ohjelman on toimittanut Maritta Alander-Valtonen.
- Turkulainen Epookki: Turku noin sata tai viisikymmentä vuotta sitten
Sata vuotta sitten Turussa oli rakennusbuumi, ja kaupunki kasvoi kiivaasti. Kauppatorin varrella komeili jugend-hotelli, ja joillakin oli varaa automobiiliin. Mitä sadan tai viidenkymmenen vuoden takaisesta kaupungista on jäljellä? Kulttuurihistorian dosentti Rauno Lahtinen ja Maritta Alander-Valtonen kohtaavat vanhalla pääkirjastolla ja päätyvät Åbo Svenska Teateriin.
- Turkulainen Epookki: Ilkeät sisarpuolet, romaani ja historia
Kaari Utrio tuntee lähteensä eivätkä hänen sankarittarensa lannistu edes Turun palossa. Miten romaanihenkilöt ja historia kohtaavat? Millainen oli 1800-luvun alun perhetunne?
- Turkulainen Epookki: Mamselleja ja mahtirouvia
Mamselli Eva Falck järjesti vuonna 1802 Brinkkalan talossa juhlaillalliset kuninkaalle. Rouva Valborg Innama taas johti 1500-luvun lopulla maan suurinta kauppahuonetta. Keitä muita mamselleja ja matameja löytyy Turun historiasta?
- Kevät ja takatalvi
Nuori maisteri Antero Hagman horjuu herännäisyyden, kansallisuusaatteen ja komean säätyläiselämän välillä. Vasta pappisisän viimeiseksi jäänyt kirje ratkaisee sisäisen taistelun. Juhani Ahon syntymästä tulee syksyllä 150 vuotta. Kuinka paljon papin poika Aho kirjoitti tiiliskiviromaaniin itseään?
- Hellahuoneita Pitkänsillan takana
Sata vuotta sitten oli ylellistä, jos hellahuoneessa oli kakluuni ja juokseva vesi. Yhdessä huoneessa saattoi asua kolme sukupolvea tai leskiäiti ja seitsemän lasta. Mitä kaupunginmuseon näyttely kertoo työläisperheiden arjesta, ja mikä vetää museokävijän hiljaiseksi?
Tutkija Jere Jäppinen ja toimittaja Maritta Alander-Valtonen Helsingin Työväen-asuntomuseossa.
- Arkielämä Uuden Testamentin aikaan
Uusi Testamentti kirjoitettiin aikalaisille, eivätkä aikakauden olot aina käy ilmi sen kertomuksista. Rooman valtakunnassa ja Palestiinassa vallitsi esimerkiksi orjuus, ja roomalaisen väkivaltakoneiston läsnäolo tuntui.
- Kulutusjuhlat 1700-luvun kreivilliseen tapaan
Filosofian tohtori Johanna Ilmakunnas Maritta Alander-Valtosen haastateltavana. Lukijana Jarmo Heikkinen. Ohjelma on uusinta marraskuulta 2009.
- Porvareita ja kuninkaita
Välskärin kertomusten lopussa porvarissyntyinen äitipuoli voittaa aatelisten lasten sydämet, ja aamu valkenee valtakunnassa ja kotikartanossa. Mutta päättyykö tarina oikeastaan jo aiemmin, kun kreivi Kaarle Viktor Bertelsköld ja porvaristyttö Ester Larsson saavat toisensa?
- Sormus, kansa ja kuningas
Zachris Topelius sijoitti Välskärin kertomuksensa 1600- ja 1700-luvulle, mutta kirjoitti henkilöidensä suuhun ajatuksia myös oman aikansa yhteiskunnasta. Miksi tarina epäsäätyisestä rakkaudesta toistuu, ja miksi Kristiina-kuningattaren aika hypätään miltei yli? Mistä johtuu, että juuri sormuksella on mahtava taikavoima?
- Arkkitehti Aarne Ervin funkis ja moderni
Kun Aarne Ervi (Elers) oli nuori teekkari, oli arkkitehtuurissa menossa modernismin ja klassismin kiista. Ervi kannatti uutta aaltoa, ja piirsi Heinolaan funkis-liiketalon jo ennen sotia. Oulujoen voimalaitokset, Helsingin ja Turun yliopistorakennukset ja Tapiolan puutarhakaupunki seurasivat. Millaisia olivat paineet arkkitehtikilpailuissa, ja jäikö jotain tekemättä?
- Ravintola Itämerestä Eskimobaariin - 1940- ja -50-lukujen sisustusarkkitehtuuria
Fil.tri Susanna Aaltonen kertoo Carin Bryggmanin ja Lasse Ollinkarin työstä. Toimittaja Maritta Alander-Valtonen.
- Isäni maa - saksalaisen perheen tarina
Klamrothien porvarissuku omisti yrityksensä jo viidennessä polvessa, ja Preussin nuoriso kasvoi tottelemaan. Miksi majuri ja johtaja Hans Georg Klamroth liittyi vuonna 1933 natsipuolueeseen, muttei sodan aikana paljastanut Hitleriä vastaan suunnattua salaliittoa? Tytär Wibke Bruhns kirjoitti sukupolvitarinan, jollaisia on ilmestynyt niukasti. Toimittaja Maritta Alander-Valtosen vieraina ovat poliittisen historian professori Seppo Hentilä ja kirjan suomentaja Marja Kyrö.
- Aurora Karamzinin jouluidylli
Aurora Karamzinin joulu oli runsas ja Hakasalmen huvila Helsingin huomatuimpia. Miten huvilassa elettiin ja valmisteltiin joulua 1880-luvulla, jolloin työläisslummi jo alkoi kohota vastarannalle Helsingin Kallioon?
- Modernistipareja maailmansotien välisestä Suomesta
Professori emerita Riitta Konttinen Maritta Alander-Valtosen vieraana.
- Rimpisuon usvapatsas
Professori Leena Kirstinä kertoo poikakirjaklassikosta. Toimittajana Maritta Alander-Valtonen. Ohjelma on uusinta joulukuulta 2007.
- Kunnianarvoisaa väkeä vanhasta Helsingistä
Filosofian tohtori Jessica Parland-von Essen kertoo 1700-luvun lopun ja 1800-luvun alun sukupiireistä. Toimittaja Maritta Alander-Valtonen.
- Pappilaelämää ja sukutarinoita Pohjanmaalta
Pohjanmaan pappiloissa elettiin komeasti, kunnes juhlapuvut alkoivat 1830-luvulta vaihtua yksinkertaisiin körttiasuihin. Miten Maalahden rovasti ja lääkäri Jakob Wegelius koki kaksi sotaa ja uskonnollisen murrosajan? Hellevi Arjava selvitti sukunsa kirjeistä pappiloiden elämänpiiriä ja sitä, miten herännäisyys heijastui ajan perhe-elämään.
- Naiskohtaloita Minna Canthin novelleissa
Canthin novelleissa rikas riistää köyhää, vahvempi heikompaa ja mies naista. Kuka on nyt yhtä alistettu kuin työmiehen nuori vaimo Maria? Miten lukija kestää, kun laki on väärä, eikä vääryyttä kokeneille ole pelastusta?
- Ehrensvärdin aikaan
Fil.maist. Marketta Tamminen ja toimittaja Maritta Alander-Valtonen Viaporin perustajan nimikkomuseossa.
- Priska ja muita noin 1960-luvun nuoria
Epookissa kirjailija Vilja-Tuulia Huotarinen ja toimittaja Maritta Alander-Valtonen keskustelevat Merja Otavan nuortenkirjoista. Ohjelma on uusinta heinäkuulta 2009.
- Tolstoin henkeä Tuusulanjärvellä
Kirjailija Arvid Järnefelt kääntyi 1890-luvulla tolstoilaiseksi, ja sisarukset ja ystävät joutuivat ottamaan kantaa radikaaliin oppiin. Miten Tolstoin aatteet heijastuivat elämäntapaan Tuusulanjärven nuorissa taiteilijakodeissa? Ketä pikkutytön katse syyttää Eero Järnefeltin kaskiaiheisessa maalauksessa Raatajat rahanalaiset?
- Otetaan kauha ja kynä
Fil.tri Maarit Knuuttila kertoo reseptien ja keittokirjojen kulttuurihistoriasta. Toimittaja Maritta Alander-Valtonen.
- Matkailijan Suomi 1895
1800-luvun lopun sivistyneistö tahtoi tutustua Suomeen, ja tarvittiin kunnollinen matkaopas. Sen kirjoitti nuori tohtori August Ramsay, itsekin intohimoinen meloja ja retkeilijä.
Kohtaloita ja käännekohtia, teoksia ja tulkintoja eri aikakausien kulttuurihistoriasta - ja yhteiskunnastakin, poikkitaiteellisella otteella. Toimittajana Maritta Alander-Valtonen.
