Kuuntele lähetystä

Korkea laatu Tietoa nettilähetyksistä

radio1.fi

Lisää ohjelmatietoja

 

Dokumenttitunti torstaisin klo 22.05 - 23.05, uusinta sunnuntaina klo 16.05

Nyljetty maa: Lappi raaka-aineena eli globaalit saalistajat Lapin haaskalla

Lapissa on meneillään viides maakunnallinen ryöstöaalto, joka kirjaimellisesti nylkee maan, kun kaikki muut raaka-aineet on runsaan sadan vuoden aikana rohmuttu. Kansainväliset kaivosyhtiöt ovat nyt asialla.Tapani Niemen ohjelmasarjan päätösosa jatkaa tutulla tyylillä.

 

Nyljetty maa: Naarmankaira vastaan armeija

Tapani Niemen ohjelmasarjan tässä osassa lähdetään Naarmankairan muinaismuistoalueelle.
Kun talebanit pommittivat Buddhan patsaita pari vuosikymmentä sitten, koko maailma katsoi järkyttyneenä moista barbariaa. Samanlainen meno on jatkunut yli 60 vuotta (1949) Itä-Lapissa mutta sitä pidetään maanpuolustuksellisena toimenpiteenä ja isänmaallisuutena. Rovajärven ampuma-alue, vanhalta nimeltään Naarmankaira on läntisen Euroopan suurin ampumarata. Sotilaat ampuvat kovilla 150 päivää vuodessa ja silloin kaira pysyy kiinni siviileiltä, vaikka alue-ekologinen suunnitelma luonnehtii sitä monikäyttöalueeksi.

 

Nyljetty maa: Soklin liitonarkki säteilee

Tapani Niemen Nyljetty maa –sarjassa käsittelyssä on nyt Soklin kaivos.
Kaivosyhtiö aikoo kaivaa lannoitetta Soklissa aivan Korvatunturin lähellä. Päättäjät puhuivat vuosia vain lannoitteista, maailmanmarkkinoista ja Savukosken vaurastumisesta. Kukaan ei sanonut ääneen, että Soklin fosfori sisältää merkittäviä määriä radioaktiivisia aineita, joita kaivosyhtiö aikoo hyödyntää.

 

Nyljetty maa: Vuotos on noussut haudasta

Lapin luonnonvarat on käytetty kohta loppuun ja viimeisistä rippeistä käydään katkeraa taistelua. Päättäjät luottavat yhä vanhaan teollistamisfundamentalismiin ja anelevat hallituksilta poliittista tahtoa Vuotoksen altaalle, uraanikaivoksille ja ydinvoimalle. Vanhat elinkeinot ovat tuhoutuneet ja uusista vain matkailu kasvaa.

  • Nyljetty maa: Suuret miehiset hankkeet Sota sopeutti itälappilaiset totalitaariseen suunnitelmatalouteen ja mursi ikivanhan luonnon käytön perinteen. Valtio käynnisti suuret raaka-aine- ja energia-projektit ja kansa halusi päästä eroon köyhäilystä.
  • Nyljetty maa - kuusi radiodokumenttia itäisen Lapin elämästä Kuuden radiodokumentin sarja 'Nyljetty maa' kertoo ylisen Kemijoen kansan elämästä. Itä-Lappi on harpannut 10 000 vuotta ihmiskunnan historiaa yhden ihmiselon aikana. Jokainen aikakausi käyttää luontoa omalla tavallaan ja perustelee luontosuhteen myyttisillä, uskonnollisilla, tieteellisillä, poliittisilla tai taloudellisilla kertomuksilla.
  • Nyljetty maa: Vanha Sompion aapa-Lappi Nyljetty maa -dokumenttisarja kertoo ylisen Kemijoen kansan elämästä 9000 vuoden aikana. Jokainen aikakausi käyttää luontoa omalla tavallaan ja perustelee luontosuhteen myyttisillä, uskonnollisilla, tieteellisillä, poliittisilla tai taloudellisilla kertomuksilla. Itä-Lappi on harpannut 10 000 vuotta ihmiskunnan historiaa yhden ihmiselon aikana.
  • Yksinkertainen elämäni Elämä on tässä ja nyt! Mitä tarkoittaa yksinkertainen elämä ja miksi siihen pyritään? Onko taustalla työssä loppuunpalaminen vai yltäkylläisyyteen kyllästyminen? Mitä yksinkertainen elämä käytännössä tarkoittaa? Kaarina Davis,41, "yksinkertaisti" elämäänsä luopumalla sairaanhoitajan työstään ja kouluttautumalla luontoyrittäjäksi. Luontoyrittäjäksi hän ei kuitenkaan ole ryhtynyt,mutta maalle hän muutti, Hämeenkyrössä sijaitsevaan sukunsa vanhaan mökkiin.
  • Entä mitä teille saisi olla? Nykyajan kulutusyhteiskunta eri teollisuudenaloineen tuottaa monenlaisia aistinautintoja, myös sellaisia, joista ennen ei osattu uneksiakaan. Monet aistinautinnot perustuvat tosiasiallisesti siihen, että ihmisen aisteja harhautetaan. Elämyksen tai nautinnon aiheuttaja ei olekaan aito asia.
  • Palava kukka Toimittaja Tiina Tikkanen kulkee taidemaalari Ellen Thesleffin (1869 - 1954) jäljillä. Kuka oli tuo jumalallisen kauniisti maalaava nainen? Onko mahdollista löytää polku ihailemansa, kauan sitten kuolleen taiteilijan luo? Toimittaja yrittää tavoittaa Thesleffiä taulujen, kirjojen, arkistomateriaalin ja sukulaisten haastattelujen avulla.
  • Tyttö vai nainen? Mikä on tämän päivän määritelmä naisesta ja koska sellaiseksi nykyään tullaan, kun nuoruutta venytetään kolmenkympin paremmalle puolelle? Miten sinkkuna ollaan naisia vai avaako vasta parisuhde naiseuden salat? Ohjelmassa tullaan tytöstä äidiksi mutta tullaanko naiseksi?
  • Tähtäimessä todellinen tyydytys Ihmiset kaipaavat elämäänsä jotakin, johon uskoa ja minkä puolesta liputtaa. Miksi todellinen tyydytys löytyy toisille uskosta ja toisille riittää pelkkä hetkessä eläminen? Voiko totalitäärinen elämänfilosofia ylipäätään perustua suvaitsevaisuuteen?
  • Oikotie vai elämäntapa? Kuusi kohtausta kullasta, erämaista, etsijöistä. Tämä kansainvälisesti palkittu ohjelma on vuodelta 1983. Kun ohjelma tehtiin, digitaalisuudesta ei tiedetty juuri mitään, ainakaan äänitystekniikassa. Ja hienolta kuulostaa. Toteutus: Pertti Salomaa, Martti Timonen ja Seppo Partanen.
  • Kummallinen pään kihelmöinti kerää huomiota internetissä Oletko koskaan tuntenut päälaellasi miellyttävää kihelmöintiä? Kihelmöinnin saattaa laukaista esimerkiksi jokin miellyttävä ääni tai tarkkaavaisen työskentelyn seuraaminen. Jos tiedät tunteen, saatat kärsiä, tai pikemminkin nauttia, niin kutsutusta ASMR-ilmiöstä. Kommentoi
  • Viimeinen pientilallinen Miehinen jääräpäisyys, niskavuorelainen maahenki ja raatamisen ilo yhdistyvät kolmikymppisessä Kallessa, joka käy toivotonta taistelua rakastamansa elämäntavan puolesta.
  • Neuvostoliitto meissä Radiodokumentti seuraa Kansallisteatterin Kiertuenäyttämön matkaa suomalaisiin palvelutaloihin ja ikäihmisten Neuvostoliitto-muistoihin. Näistä muistoista muodostuu näytelmä, joka kertoo yhtä paljon Suomen kuin Neuvostoliiton historiasta.
  • Renén ja Riitan seurassa. Kertomus sodasta, rakkaudesta ja epäuskosta Luxemburgilainen René Bauler pakotettiin Hitlerin armeijassa ottamaan osaa Leningradin piiritykseen. Neljäkymmentä vuotta myöhemmin hän palasi pohjoiseen ja meni naimisiin suomalaisen Riitan kanssa. Dokumentti Renén ja Riitan seurassa kertoo avioparin elämästä Helsingin Vuosaaressa. Kissan ruokkimisen ja kotiaskareiden lomassa puidaan elämää ja kuolemaa.
  • Mitä sydän on täynnä, sitä suu puhuu Mitä vihapuhe on? Euroopan neuvosto on määritellyt vihapuheeksi kaiken sellaisen ilmaisun, jolla levitetään, yllytetään, edistetään tai oikeutetaan rotuviha, muukalaisviha, antisemitismi tai muunlainen viha, joka perustuu suvaitsemattomuuteen. Vihapuhetta on monenlaista ja sitä syntyy mitä erilaisimmissa yhteisöissä ja ympäristöissä kaikenlaisten ihmisten tuottamana.
  • Kuvia korville - radiodokumentteja DocPointissa Ylen Dokumenttiryhmä tarjoilee Helsingissä 22. - 27.1.2013 järjestettävällä DocPoint -dokumenttielolkuvafestivaalilla elokuvien rinnalle myös kuunteluelämyksiä. Radiodokumentti on kuin dokumenttielokuva, mutta kuvat syntyvät kuuntelijan omassa mielessä. Tule kokemaan mielikuvien voima!
  • Uralin perhonen Katariina Lillqvistin ja Hannu Salaman käsikirjoittama balladi kertoo Pispalan tapahtumista viime vuosisadan alkuvuosikymmeninä. Sireenit ja pirtupullot, kielletyt laulut joukkohaudan reunalla, piikalikkojen veriset sikiöt, punakaartin raadot, hiljaisuus ja uhma tunkeutuvat tähän päivään.
  • Kaksikätisten maailma "Hyvät kuulijat. Tiesittekö, että ihminen on ainoa kädellislaji, joka kykenee kiertämään ruuvimeisseliä?"

    Useimmat ihmiset käyttävät vaikkapa ruuvimeisselin kiertämiseen oikeaa kättä, koska useimpien oikea käsi on vasenta taitavampi. Vai onko? Kätisyyttä ei ole helppo mitata.

  • Kappale parantavaa teatteria Teatterilla voi olla terapeuttinen, jopa parantava vaikutus. Tämän kokee usein katsoja mutta joskus myös näyttelijä. Juha Häkkänen, 66-vuotias näyttelijä on tehnyt Kajaanin kaupunginteatteriin dokumentaarisen näytelmän, joka pohjaa hänen äitinsä Annin jälkeen jättämiin päiväkirjoihin ja hänen oman elämänsä häpeä-kokemuksiin. Radiodokumentti seuraa näytelmää ja sen taustoja.
  • Valaatkaan eivät vaikene Maailmassa heitä on noin 70 miljoonaa; Suomessa noin 8000. He ovat kielivähemmistö; perustuslaissa heidän oikeutensa omaan kieleen turvattiin vasta 1990-luvun puolivälissä, mutta yhä heidän mahdollisuutensa käyttää omaa kieltä ovat hyvin rajoiteutut.

    Tamperelainen Jussi-Pekka Hännikäinen, Jupe, on yksi heistä: hän on niin sanotusti syntymäkuuro. Jupen kuten muidenkin kuurojen äidinkieli, ensikieli, on viittomakieli.

  • Kevät 2013: Todellisten tarinoiden kevättä sävyttävät yhteiskunnalliset aiheet Keväällä 2013 radiodokumenteissa käsitellään suvaitsemattomuutta monessa eri merkityksessä ja monesta eri näkökulmasta. Tulossa on ohjelmia myös elämän yksinkertaistamisesta, naiseksi kasvamisesta, vanhuudesta, koululaitoksesta, nuorten syrjäytymisestä, ruuan tehotuotannosta ja pientilallisen ongelmista. Huhti-toukokuussa kuullaan Tapio Niemen kuuden ohjelman sarja ’Nyljetty maa', joka kertoo Lapin erilaisista hyväksikäyttötavoista historiallisista ajoista nykypäivään. Kommentoi
  • Piiritetty joulu Sarajevon lapset laulavat joululauluja ja lukevat kirjeitään Joulupukille. Toteutus: Boro Kontic ja Jouko Blomberg.
  • Ohtakari - rakkaudella Palkittu radiodokumentti kertoo keskipohjalaisen Lohtajan kunnan Ohtakarin kalastajien työstä ja ihmiskuvasta. Käsikirjoitus ja ohjaus: Hannu Heikinheimo. Äänite on vuodelta 1983.
  • Vaivio Tytär palaa vanhempiensa kotikylään Pohjois-Karjalaan. Isä ja äiti ovat jo mullan alla, mutta muistot 1930-luvulta ovat säilyneet mm. kirjeissä, joita nuori aviovaimo Aili Leppänen kirjoitti miehelleen Heikille vuosina 1935-1937.
  • If it be your will - dokumentti Leonard Cohenista Palkittu dokumentti If it be your will kertoo Leonard Cohenin tarinan ensimmäisistä hapuilevista runoista maailmankuuluksi lauluntekijäksi. Cohen väitti, ettei hän muista tai halua muistaa menneitä. Norjalainen dokumentaristi Kari Hesthamar sai hänet muistelemaan ja kertomaan mm. suhteestaan norjalaiseen Marianneen.
  • Vaaraton nainen Radiodokumentti Eijusta 43v., joka sairastaa rintasyöpää. Rinnanpoistoleikkauksen jälkeen herää mietteisiin missä ovat ystävät. Ja jää pohtimaan naiseutta, omaa identiteettiään, pelkojaan. Musiikki antaa voimaa.
  • Jumalainen ääni Radiodokumentissa tapaamme yhdysvaltalaisen sopraanon Florence Foster Jenkinsin, joka itsepäisesti konsertoi huippumuusikoiden ja kapellimestarien kanssa. Hänen konserttinsa olivat jostakin syystä hyvin suosittuja.
  • Tex, Aapeli ja minä Miehekkäitä miehiä ei enää ole. Jotkut vain osaavat esittää miestä paremmin kuin toiset.
    Mikko Järvisen omaelämäkerrallisessa dokumentissa pohdiskellaan miehisyyden todellisia ja kuviteltuja vaatimuksia.
  • Vaativa moraalikurssi alasta kiinnostuneille, 10 ov. Voivatko tuttavat, perussuomalainen kansanedustaja ja kirkkoherra Kimmo Kivelä sekä epäsuomalainen arveluttavamoraalinen toimittaja Jarko Tirkkonen ystävystyä yhteisellä päätöksellä? Ja vielä niin, että ystävyys punnitaan sitoutumalla vaatimukseen moraalisesta elämästä? Arki on mitä on ja vaalitkin tulossa. Jarko Tirkkosen ajassa ja hengessä kiinni oleva radiodokumentti.
  • Krishnan morsian Dokumentti vie kuuntelijat Intian Vrindavaniin, leskien kaupunkiin. Sinne on ajautunut lähes 20 000 naisleskeä. Vanhan hinduperinteen mukaan naislesket ovat epäpuhtaita, ja heidän kohtalonaan on pyhiinvaeltaa Krishna-jumalan pyhään kaupunkiin pelastusta hakemaan.
  • Minussa on napit Ihmisen jako sieluun ja ruumiiseen pirstoo ihmisen. Ohjelma kertoo tarinoita siitä, kuinka haljenneesta tulee yksi ja eheä. Toteutus: Tiina Tikkanen, Rami Lindholm ja Hannu Karisto.
  • Kaukaa haettua Joskus saattaa joutua matkaamaan hyvinkin kauas tavoittaakseen sen, mistä on lähtöisin. Äidin lapsuuden maalaismaailma Savon ja Hämeen rajamailla avautuu nuorelle kaupunkilaiselle Tiibetin ylängön paimentolaiselämän kautta. Vieraat maailmat tulevat todeksi vuoropuhelussa keskenään. Toteutus: Donagh Coleman, Aune Waronen ja Hannu Karisto.
  • Kaskisuomalaisia Suomessa on varttunut aikuisiksi kokonainen pätkä- ja projektityöläisten sukupolvi. Heidän suhteensa työhön ja asenteensa elämään saattaa olla hyvinkin erilainen verrattuna heidän vanhempiensa vastaaviin, mutta uudesta elämisen muodosta tuskin tässäkään aikaamme puhuttavassa ilmiössä kuitenkaan on kyse. Toteutus: Pauliina Motturi, Kai Rantala ja Hannu Karisto.
  • Sunnuntailapsi Jouko on luovutettu 1960-luvulla suoraan synnytyslaitokselta lastenkotiin. Nelikymppisenä hän kohtaa yllättäen äitinsä ja sisaruksensa. Hän ryhtyy selvittämään vuosikymmenien takaisia vaiettuja asioita. Dokumentti on päähenkilön sisäinen matka kohti tuntematonta, omaa itseä.
  • Katu, italialaisten olohuone Mikrofonipuheita Materan pääkadulta. Toteutus: Hannu Karisto, Pertti Salomaa, Ritva Ukkonen ja Markku Saarits. Ohjelma on lähetetty ensimmäisen kerran vuonna 1991.
  • Jokainen päivä on historiallinen Nauha- ja ajatuskooste suur-Napolin valoista ja varjoista. Käsikirjoitus ja ohjaus Pertti Salomaa. Tekninen toteutus: Ritva Ukkonen ja Jorma Vesterinen. Ohjelma on lähetetty ensimmäisen kerran vuonna 1986.
  • Käsityötaiteen ylistys - ääniä Firenzen verstaista ja pajoista Äänessä Firenzen käsityöläiset: pääkirjaston kirjojen restaurointiosaston työntekijöitä, kirjastonvirkailija Fiorella Orlanti, Enrico Giannini (Giannini ja Pojat - yrityksestä), Pierluigi ja Rossella Gianfaldoni (Marmorinkaiverrusliike), muotisuunnittelija Samuel Mazza. Toteutus: Pertti Salomaa ja Raija Munck-Lagus.
  • Karhula-ilmiö Mitä tapahtuu kun tavalliset pojat jossakin itäsuomalaisessa kauppalassa kuulevat rokin pioneereja ensimmäistä kertaa? Mistä syystä heidät valtaa heti hurja halu muuttua samanlaisiksi laulu- ja kitarasankareiksi? Keitä he olivat ja mitä heistä tuli? Ahlströmin ja Sunilan 'tehtaitten varjoista' tulleiden poikien soittoharrastus liittyi luonnolliseksi osaksi viereisen satamakaupungin jazz- ja viihdemusiikin jatkumoa.
  • Radiodokumenttien syksy 2012 Radiodokumenttien syksyn vahvin teema on oman identiteetin, omien arvojen etsiminen ja löytäminen.
  • Päiväretki Dylan Thomasin maisemaan: Ryyppääkö hänen haamunsa täällä? Dokumenttitunti alkaa Pertti Salomaan klassikko-ohjelmalla. Dokumentaarinen essee walesilaisesta runoilijasta Dylan Thomasista on vuodelta 1988. Lisäksi kuullaan ohjelma 'Huokailija'. Toimittaja Sami Kuusela tapasi näyttelijä Ville Haapasalon Pietarissa parikymmentä vuotta sitten. Ohjelmassa Haapasalo kertoo huokailleen ensikokemuksistaan teatteriopiskelijana Venäjällä.
  • Voisiko siellä elää? Ohjelma esittää kysymyksen ihmisen mahdollisuuksien esittämisestä sen oikeimmassa ympäristössä, ihmiskunnan alkukodissa. Kuinka jäsentää kiviset peltotilkut, köyhyys, ihmisten kauneus ja ylpeä tietoisuus historiastaan, muistot nälänhädästä ja idealismin muuttumisesta sorroksi, toivo ja toivottomuus kun ihmisiä vain on liikaa? Eurooppalainen ei luovuta, löytää mielekkyyden, paikan myös itselleen - vai löytääkö? Toteutus: Jarko Tirkkonen, Tapani Niemi, Kai Rantala ja Hannu Karisto.
  • Pieni maailmanmatka Lili Böök lähti vuonna 1889 isänsä kanssa Pariisin maailmannäyttelyyn, ensin laivalla, sitten junalla. Eiffel- torni oli juuri valmistunut ja Muntra Musikanter, jossa Lilin veli lauloi, esiintyi Suomen paviljongin avajaisissa. Kotiin lähettämissään kirjeissä Lili kuvaa matkan vaiheita. Yli sata vuotta myöhemmin Lilin pojanpojantytär löytää kirjeet. Toteutus: Aune Waronen, Rami Lindholm ja Hannu Karisto.
  • Kuolemaantuomittu Konnunsuo Lähes vuosisata sitten Konnunsuon vankila rakennettiin keskelle suota. Ajan kuluessa punatiilisen linnan ympärille nousi kylä, jonka elämä oli sukupolvelta toiselle kaikin tavoin kytköksissä vankilaan. Tämän vuoden jälkeen Konnunsuon valot sammuvat. Kylälle vankilan lakkauttaminen tarkoittaa kuoliniskua.
  • Kasvoin vahvempaan isyyteen "Jos minua ei ole, muista, että kaikki ne matkat ja kaikki se koettava elämässäsi odottaa sinua silti ja että minä olen aina mukana, omia sanojasi laintatakseni, sydämessäsi. Muista, että minä olisin kannustanut sinua ja antanut sinulle vapautta.Tiedän kyllä, että sinusta tulee hieno mies ", kertoo syöpään 29-vuotiaana menehtynyt Taija Vepsäläinen jäähyväiskirjessään 5-vuotiaalle pojalleen. 33-vuotiaana leskeksi ja yksinhuoltajaksi jäänyt Tuomas kertoo surusta, selviämisestä ja muuttuneesta vanhemmuudestaan.
  • Pas de deux - faktio hullusta rakkaudesta Uskomaton mutta tosi tarina rakastumisen ja rakkauden voimasta. Käsikirjoitus ja ohjaus: Piko Viitanen.
  • Kolme tarinaa ensirakkaudesta Ensirakkaus iskee kovaa ja varoittamatta. Se jättää jäljen, joka tuntuu pitkään, joskus koko loppuelämän.
  • Siivetön enkeli Jatkuva syyllistäminen, oikeassa oleminen, valehtelu, kylmä hylkääminen, raivon ja hyvityksen vuoristorata, piittaamaton väkivalta - kerta kerralta paheneva kierre. Vain lähellä elävä voi nähdä narsistisen raivon ytimeen. Siivetön enkeli on ”vaikean ihmisen” kanssa lähisuhteessa eläneiden näkökulmista hahmoteltu tarina, jossa seurataan narsismin kasvua, ääntä ja ilmenemistä – sitä, kuinka omanarvontunto lunastetaan toisen kautta, toisesta piittaamatta.
  • Il Maestro di Kovelinlehto Radiodokumentti kertoo 85-vuotiaasta sallalaisesta viulunrakentajasta Aarno Kelloniemestä, jolle myönnettiin vuodenvaihteessa vuoden 2012 Pro Arte Lapponiae-mitali. Kelloniemi teki ensimmäisen viulunsa lapsena margariinilaatikon päreistä, toisen viulun 1940-luvulla Vapon halkopinosta ja kolmannen 1970-luvulla jo ammattimaisista materiaaleista. Siitä alkoi sotaevakon ja kyläsepän melkein neljä vuosikymmentä kestänyt viulunrakentajan ura, joka vei kansakoulun käyneen miehen Suomen viulunrakennuksen huippusijoille.
  • Sielun vaellus "On Suomen talven pimein päivä, talvipäivän seisaus ja lunta tulvillaan on raikas talvisää, kun palelevaisin sandaaliaskelin suuntaan kentän lähtöselvitykseen. Kerala ja Karjala ovat aika kaukana toisistaan, varsinkin joulukuussa, oletuslämpötila Keralassa on +28-32° C ja Karjalassa saman verran miinuksella. Matka alkaa ja aamulla olisin Delhissä ..." Näin kirjoittaa matkapäiväkirjaansa näyttelijä Kaija Pakarinen, joka lähtee Intiaan etsimään ja pysähtymään.
  • Ennen elimme pimeydessä Jenneh Bockary, 34-vuotias neljän lapsen äiti Mende Keneman kylässä on yksi niistä yli 6000:sta aikuisesta, jotka ovat viime vuosina oppineet lukemaan ja kirjoittamaan Suomen Pakolaisavun aikuislukutaitohankkeessa Bon ja Kabalan alueen kylissä Sierra Leonessa."Ennen elin pimeydessä, mutta nyt tunnen kirjaimet ja numerot. Olen myös paljon rohkeampi kuin ennen, uskallan jopa puhua kyläkokouksissa," Jenneh iloitsee.
  • Gesar! Maailmoja syleilevä radiofeature "Gesar!" vie tiibetiläisen kansalliseepoksen maagiseen maailmaan, joka aukeaa runonlaulajille näkyjen kautta. Ohjelmassa eri todellisuudet kohtaavat, kun nykykehitys haastaa myyttisen Gesar-kuninkaan ikiaikaisen vallan Tiibetissä.
  • Ramppikuume Nykymeno suosii rentoutta, mutta esiintyminen ja puheiden pito jännittävät suomalaisia. Dokumentti kertoo siitä, miten hiki kihoaa ohimolle ja sydän pompottaa juuri silloin kun ei saisi.
  • Eihän tämä maa minun omani ollut "Minä olen nämä laulut oppinut pienenä lapsena eikä niissä kiertolaisten vankkureissa ollut muita soittimia kuin oma ääni vaan, ja hevosella aisakellot. Ja taloihin kun tultiin, niin usein meille sanottiin: yötä saatte olla, mutta omaa kieltä ette puhu. Ja jos vahingossa puhuttiin tai laulettiin, niin sitten tuli meille lähtö taas." Hilja Grönforsia ovat musiikintutkijat kutsuneet mustalaisten Lönnrotiksi: vuosia kestäneen työn tuloksena hän on kerännyt talteen sekä oman sukunsa laulut että myös yli kaksisataa miltei unohtunutta kappaletta eri puolilta Suomea.
  • Rautatie Rutiköyhällä Suomen suuriruhtinaskunnalla oli varaa rakentaa rataverkko, jota upporikkaalla nyky-Suomella ei ole varaa ylläpitää. Valtavien uhrausten taustalla oli rautatieaate, jonka ymmärtäminen ei olisi pahitteeksi nykypäättäjillekään. Tätä mieltä ollaan dokumentissa Rautatie.
  • Viisasten kivi Taidevalajan työ on vanha ammatti, ja pronssiin valamista on aina leimannut tietty mystisyys ja salaperäisyys. Monine ikivanhoine työvaiheineen pronssivalu muistuttaa keskiajan alkemistien kullanvalmistusrituaaleja.
  • Ville Vallgrenin ilo Porvoossa syntynyt Ville Vallgren (1855 -1940) oli suomalainen kuvanveistäjä, joka eli Ranskassa 36 vuotta. Ville oli paitsi taiteilija, myös elämää rakastanut seuramies ja hyvän ruoan ja juoman ystävä. Suomessa Ville tunnetaan parhaiten Helsingin vappujuhlan keskipisteestä, Kauppatorin Havis Amandasta, joka paljastettiin syksyllä 1908.
  • Radiodokumenttien kesä 2012 Kesän aluksi Todellisia tarinoita kurkottelee maailmalle, aina Tiibetistä Konnunsuolle ja Afrikkaan. Heinäkuussa kuullaan murhaavia tarinoita ihmissuhteista ja elokuussa tavataan mm. Dylan Thomas ja Ville Haapasalo parinkymmenen vuoden takaa.
  • Muurarin kevät Lari Krögerillä on mieluinen ammatti, hän on tulisijojen muuraaja. Pelkästään leivinuuneja on tullut tehdyksi pitkin Suomea yli viisisataa. Eräänä kauniina päivänä Amorin kohtalonsormi puuttui työteliään leskimiehen elämään todella runollisesti. Sen seurauksena muurari Larin oman Sinisen talon sydänmuurit Nilsiässä alkoivat oitis kuumeta, sillä vaalea mainosgraafikko Malla Villanen Helsingistä oli saapunut juhannusvieraaksi naapuritaloon. Siitä alkoi muurarin uusi kevät ja se jatkuu onnellisena edelleen.
  • Aavikko ja elokuvat: "We play - you dance" Aavikko, Kuvakukko, Paul Staufenbiel. Näillä nimillä on yhteys. Aavikko on originelli, lähes kulttimaineeseen noussut elektronista musiikkia soittava yhtye. Siilinjärvellä syntynyt kokoonpano tunnetaan kotimaan lisäksi erityisesti Keski-Euroopassa. Yhtyeen kotipaikka ei ole enää Kuopion pohjoispuolella sijaitseva Siilinjärvi, mutta lähtökohtia ei ole unohdettu. Paul määritteleekin asian sanomalla; ”Siili on Siili, jätkät Siilistä pistää fiilistä”. Eräänlaiseksi yhtyeen tunnuslauseeksi on muodostunut myös sanonta ”We play - you dance”.
  • Henki ja elämä Pauli Taskinen on tehnyt nuoresta saakka maatilan töitä kunnes terveys meni ja karja piti myydä. Pauli tunnustaa, että hän ennätti kuitenkin ennen sitä osaltaan syyllistyä parin miljoonan maitolitran tuottamiseen. Mutta teatterintekijä Pauli Taskinen on edelleen henkeen ja vereen. Teatteri onkin nyt hieman yli 60-vuotiaan Paulin toinen luonto – henki ja elämä.
  • Maalaiskylän muotikauppa Vaatekauppias Maisa Kesonen on aikaansaava yrittäjä Kaavin kirkonkylässä Koillis-Savossa. Hän on pyörittänyt muotiliikettään samalla raitilla jo yli 26 vuotta. Maisan kaupasta löytyy asusteita joka lähtöön niin naisille ja miehillekin. Kuntataajaman kanta-asiakkaiden lisäksi ostoksilla käyvät myös lähikuntien ja kaupunkien asukkaat Kuopiota ja Joensuuta myöten. Kesäaikaan vilskettä lisäävät lomailijat eri puolilta Suomea.
  • Silmätikku Suomalainen opetus-, sosiaali-, perhe- ja mielenterveystyö on monin mittarein laadukasta ja maailman huipputasoa. Kun ongelmia ei ole ja erityistukea ei tarvitse, tämä meitä varten luotu systeemi voi tuntua toimivalta ja viranomaistahona etäiseltä.

    Joskus kuitenkin asiat kääntyvätkin päälaelleen, tämä perheiden auttaminen saa uuden merkityksen ja syntyy pyörremyrsky, jonka keskiössä lujimmin kyytiä saa lapsi. Silmätikku on traaginen tarina erään perheen kohtalosta tämän päivän hyvinvointivaltiossa.

  • Leikkaantunut mieli Kun vakava sairaus pysäyttää vähän päälle kolmekymppisen Pasi Soinin, menee hänen koko elämänsä päälaelleen. Miltä tuntuu sairaalassa, kun ei pysty kommunikoimaan, mutta on tajuissaan, kun hoitajat eivät tajua, kun jotkut ystävät jättävät tulematta. Ja miten jaksaa, kun on opeteltava uudelleen puhumaan, kirjoittamaan, liikkumaan.
  • Siljan saatanalliset säikeet Dokumentti kertoo ajallemme tyypillisen ylisuorittajan tarinan. Pärjätäkseen muiden joukossa nainen sairastuu miellyttämiseen ja suorittamiseen, ja hinta on kova. Tarinalla on kuitenkin onnellinen loppu.
  • Ei ainoastaan elannosta Työelämän muutoksen yksi esimerkki oli aikoinaan Elannon kohtalo. Palkkatyöläisen kulta-aika oli kaukana takana, niin myös yhteisöllisyyden ja solidaarisuuden aika. Kenen hyväksi palkkatyötä tehtiin ja tehdään?
  • Lähempänä Jumalaa Maailman suurin saari Grönlanti kiehtoo salaperäisyydellään ja monimuotoisuudellaan. Sen kaupungit rajoittuvat toiselta puolelta mereen, toiselta puolelta jäätikköön. Olosuhteet ovat äärimmillään talvella, jolloin pakkanen paukkuu huippulukemissa ja valoisaa aikaa riittää pohjoisessa vain kymmeniä minuutteja päivässä.
  • Suloinen synti Olemmeko sitä mitä syömme? Keskustelua ruuasta hallitsee terveydellinen näkökulma. Tämä ohjelma on tässä mielessä harhaoppinen: se kertoo ruuasta nautinnon lähteenä. Syöminen on iloinen asia, joka sitoo meidät tiukasti elämään, kuolemaan ja rakkauteen.
  • Peruutuspaikka luostariin - itkun hinta Syksyllä edesmennyt kirjailija Annika Idström ja toimittaja Heli Hulmi tekivät vuonna 1993 matkan Optinan luostariin Venäjälle. Dokumentti kertoo pitkästä bussimatkasta ja valottaa Dostojevskin hengessä tarinoita hengellisistä ohjaajavanhuksista, staretseista. Jumalan tahto ilmenee paremmin siellä missä on vähemmän inhimillistä tahtoa, sanotaan.
  • Palava kukka Toimittaja Tiina Tikkanen kulkee taidemaalari Ellen Thesleffin (1869-1954) jäljillä. Kuka oli tuo jumalallisen kauniisti maalaava nainen? Onko mahdollista löytää polku ihailemansa, kauan sitten kuolleen taiteilijan luo? Toimittaja yrittää tavoittaa Thesleffiä taulujen, kirjojen, arkistomateriaalin ja sukulaisten haastattelujen avulla. Hän vierailee taiteilijan kesämaisemissa Ruovedellä ja Firenzessä, kaupungissa, jota Thelsleff erityisesti rakasti.
  • Miehet valoa etsimässä Ohjelma vie kuuntelijat kahden muusikon matkalle Lappiin. Radion sinfoniaorkesterin legendaarinen sellisti Seppo Laamanen ja pianisti Pami Karvonen matkaavat Posion, Kemijärven ja Sodankylän kautta Kittilän Leville. Kontissa on itämaista viisautta ja elämän paatosta, musiikin voimaa ja pohjalaista jääräpäisyyttä. Dokumentissa kuullaan muistoja mm. Shostakovitsista, Kain Tapperista ja Tauno Palosta.
  • Aina keskuudessamme Ajassamme niukkuus ja eriarvoisuus kulkevat käsi kädessä kasvavan ahneuden kanssa. Köyhyyden taustalla voi olla erilaisia syitä, monelle se on tavalla tai toisella muodostunut ”pakkorako”. Elinkustannusten karatessa käsistä käteen ei jää pienituloisella mitään. Ohjelmassa kuvataan ilmapiiriä ja ihmisten tuntoja 2010 taitteessa, kun eriarvoistuminen ja erilliset maailmat ovat totta monen suomalaisen kohdalla.
  • Nurmeksen marraskuu Nurmes on pikkukaupunki, johon palataan kuolemaan. Pielisen Karjalan ainoat liikennevalot tuovat väriä muuten tasaisen harmaaseen arkeen. Talven yli sinnitellään muistelemalla edellistä kesää ja suunnittelemalla seuraavaa. Toteutus: Mikko Järvinen, Kai Rantala ja Hannu Karisto.
  • Sarajevon ääniä: Tyttö Ohjelma on osa Jouko Blombergin Sarajevon ääniä -ohjelmasarjaa. Hän teki useita radiodokumentteja Sarajevosta vuosien 1985 ja 1996 välillä. Tässä ohjelmassa tapaamme sarajevolaisen tytön Tamara Muratovicin, joka sanoo mm. että yhdessä eläminen on ainoa tapa elää.
  • Kaipaus - menneisyys on nykyhetkeä Kirjailija Sirpa Kähköseltä on usein kysytty, miksi menneitä kannattaa muistella. Kirjailijan vastaus on, että yksinkertaisesti siksi, että se tuottaa onnea. Kähkönen määrittelee itsensä nykyajan evakoksi, joka rakentaa kirjoittamalla sen muistojen kaupungin, jota ei enää ole. Kaipaus-dokumentissa Sirpa Kähkönen kertoo kirjailijalähtökohdistaan ja palaa äidin äitinsä maisemiin Kaaville, missä Kuopio-romaanisarjan keskeisen henkilön, Anna Tuomen, juuret ovat.
  • Joulun lahjoja Perheessä jokaisella on jouluun suhde, mutta erilainen. Äiti ja toinen tyttäristä rakastavat joulua ja sen valmistelua. He aloittavat puuhat ajoissa. Toinen tytär ei kestä jouluun liittyvää touhua ja tekee omansa ilman stressiä. Silti tyttären poika vihitään joulun taikaan tarinoilla ja tuoksuilla.
  • Yhteiskunnallisia ilmiöitä ja ihmisyksilön kokemuksia - radiodokumenttien kevät 2012 Keväällä 2012 YLE Radio 1:ssä kuullaan radiodokumentteja torstain myöhäisillassa ja uusintalähetyksenä lauantaina iltapäivällä. Tunnin mittaisen dokumenttitunnin aluksi kuullaan noin kymmenminuuttisia lyhytdokumentteja ja sen jälkeen jatketaan pitkillä dokumenteilla eli Todellisia tarinoita -sarjalla. Ihmiselämän pieniä ja isoja asioita käsittelevä Todellisia tarinoita -radiodokumenttisarja on ollut ohjelmistossa jo vuodesta 1990.
  • 1) Elämän tanssi 2) Kiltin pojan padot 1) Elämän tanssi. Tanssija-näyttelijän Riitta Pasasen elämä sai uuden suunnan vakavan auto-onnettomuuden jälkeen. Pyörätuolista alkoi tutkimusmatka luovan olemassaolon lähteille.

    2) Kiltin pojan padot. Dokumentti kertoo 52-vuotiaan Juha Heikinheimon elämän kulissien murtumisesta ja omien tunteiden löytymisestä psykodraaman avulla.

  • Die Herrinnen - Szenen Einer Zweckgemeinschaft Tämä Ääniversumin ulkomainen radiodokumentti on tänä syksynä Berliinin Prix Europa -kilpailun voittanut itävaltalainen ’Die Herrinnen - Szenen Einer Zweckgemeinschaft’ (Valtiattaret - Kohtauksia eräästä asumisjärjestelystä). Dokumentti kertoo kahdesta vanhasta naisesta, jotka olosuhteiden pakosta ja osittain omasta halustaan ovat asuneet yli kolmekymmentä vuotta yhdessä.
  • Juuri Leipäjuuri on iso ja vanha osa suomalaisen naisen historiaa. Joukko naisia kokoontuu Konnevedelle leipomaan. Kukin tuo oman juurensa – ja tarinansa. Juuri kulkee suvussa, anopilta miniälle. Mutta kuka teki sen ensimmäisen juuren? Ja miten varmistetaan, että juuri pysyy elossa?
  • Tuntemattoman runoilijan kuolema Radiodokumentti kertoo runoilija Ilpo Kaijan kohtalosta viime sotien aikana. Kaija oli yksi 80 runoilijasta, joiden runo julkaistiin Olavi Paavolaisen toimittamassa antologiassa Täältä jostakin. Emme tunne runoilija Ilpo Kaijaa. Hänen ainoaa julkaistua runoaan ei ole painettu Suomen runottareen. Hänen tuotantoaan ei analysoida yliopistoissa. Hänen runonsa ei kuulunut Yrhö Jyrinkosken ohjelmistoon. Runoilija Ilpo Kaija on kuitenkin olemassa.
  • Suru, kohtalo, intohimo Juha Seppälän tekstiin ja Ahti Taposen tangosanoituspohdiskeluhin perustuvaa analyysia suomalaisen ja argentiinalaisen tangon syvimmästä olemuksesta.
  • Muumipapan fiktiiviset muistelmat Kirjailija Juha Seppälän kertomus mielikuvituksen voimasta, ajatuksen kahlitsemattomuudesta ja mitä siitä voisi seurata. Ohjelmassa tehdään jännittävä matka oikeaan ja mielikuvituksen muumimaailmaan.
  • 1) Maailmankaikkeus. 2) Aika. 1) Maailmankaikkeus. Kertomus äänen ja valon matkasta.

    2) Aika.

    Inderjit Kaur Khalsan maailmankaikkeuden suuria kysymyksiä käsittelevän trilogiasarjan ohjelmista kuullaan nyt kaksi: Maailmankaikkeus ja Aika.

  • Pirullinen turvapaikka Anorexia on salakavala sairaus. Se aloittaa vaivihkaa harmittomalla laihdutuksella, siirtyy pikkuhiljaa mielen sopukoihin vääristämään minäkuvaa ja todellisuutta ja lopulta se haluaa viimeisetkin lihat luiden päältä. Jos se onnistuu, se vie hengen. Dokumentti kertoo Marjan tarinan, kun sairaus on vienyt pisteeseen josta ei omin avuin kykene pyristelemään pois.
  • Mis on mun tila? Mitä on elää diasporassa, kahden kulttuurin välillä? Ohjelmassa Suomessa asuvat somalinuoret pohtivat, mikä on heidän Suomensa ja heidän Helsinkinsä.
  • Usko tai älä. Tarinateltta esittää. Mihin me uskomme ja miksi? Onko eroa uskovaisella ja uskovalla? Tarinateltan kertomuksissa pohditaan tällä kerralla henkisiä ja hengellisiä asioita. Kuullaan myös kummitusjuttuja, uskoo ken haluaa. Toimittanut: Antti Nordin.
  • Nuppineula mahassa ja muita juttuja. Tarinateltta esittää. Tarinateltta on kerännyt hulvattomia tarinoita, jotka voivat tapahtua missä ja milloin vain. Miten nuppineula päätyy mahaan, miksi vaari silitti naapurin vaatteet, miksi ruoka vaahtoaa ja sen jälkeen emäntä, miltä tuntuu tanssi seminologin kanssa. Tarinateltta-ohjelman Nuppineula mahassa ja muita juttuja on toimittanut Antti Nordin.
  • Matkalla maailmalla ja maan alla. Tarinateltta esittää. Matkoilla sattuu ja tapahtuu, mutta mitä tapahtuu maan alla? Tällä viikolla Tarinateltta-kertomuksissa matkustetaan Suomessa, maailmalla ja maan alla. Erityisesti virtuoosimaisen tarinankertojan Kai Möllerin kertomus Helsingin jätevedenpuhdistamosta ei jätä kuuntelijan nauruhermoja rauhaan. Toimittanut: Antti Nordin.
  • Muistoja lapsuudesta. Tarinateltta esittää Todellisten tarinoiden syyskuun täyttävät Tarinateltta-tarinat. TV2:ssa lähetettävän Tarinateltta esittää -projektin ohjelmista on koottu neljä radiodokumenttia eri teemojen alle. Tarinateltta on liikuteltava teltta-studio, tarinoille pyhitetty tila, joka kerää tarinoita ympäri Suomea. Tarinoista muodostuu suomalaisessa todellisuudessa polveileva kuva siitä, mitä suomalaiset kantavat tänä päivänä sisimmissään. Kunkin jakson tarinat syventyvät tiettyyn teemaan monesta suunnasta yhtä aikaa. Ensimmäisessä ohjelmassa aikuiset muistelevat lapsuuttaan. Millaista oli Suomessa ennen hyvinvointivaltiota? Ohjelman on toimittanut Antti Nordin.
  • Pohjanmaa Pohjanmaa on paikka maailmassa. Taivas on korkealla, eikä ”silimä pökkää kun kattoo”. Pohjanmaalta on aina osattu lähteä. Palatessa ameriikanarkusta on löytynyt uusia eväitä elämälle. Dokumentti lähtijöistä, palanneista ja lakeudelle jääneistä.
  • Muutto Ihmiset kokevat kodin vaihdon erilaisilla tavoilla. Useimmille muutto on stressin paikka. Ohjelman tarinoissa on traagisia sävyjä mutta niitä enemmän absurdeja ja koomisia. "Vielä vuosi sitten mä ajattelin, etten muuta ikinä tästä kodista pois, että muutot saa riittää, ja vielä viime tammikuussa olin sitä mieltä, ettei muuteta mihinkään. Mutta helmikuussa me oltiin jo ostettu uus talo."
  • Syksy 2011: Tarinateltasta aloitetaan Todellisten tarinoiden syyskuun täyttävät jälleen Tarinateltta-tarinat. Ohjelmissa kuullaan juuri niitä tarinoita, joita suomalaiset haluavat jakaa aikalaisilleen ja jälkipolville. Jokainen Tarinateltan radiodokumentin jakso on kuin elämän käännekohdista koostuva monikerroksinen ja -selitteinen tarinakavalkadi, joka vuoroin naurattaa, hämmentää ja itkettää, mutta aukeaa ennen kaikkea sydämellä.
  • Onnellinen tuuli Sambialaisen Catherine Kaseketin tarina on taiteilijan ja taistelijan tarina, kertomus siitä, miten nuoresta alistetusta vammaisesta naisesta kasvaa taiteilija. Nuoresta tytöstä tuntui kuin olisi suljettuna laatikkoon, josta ei pääse osalliseksi mihinkään. Tuuli taivuttelee kukkulan alapuolella lainehtivia maissipeltoja; se kulkee vapaasti kaikkialla. Mutta sen sijaan, että jäisi voimattomana kadehtimaan tuulen vapautta ja voimaa, Catherine Kaseketi murtautuu ulos siitä laatikosta, johon hänet halutaan piilottaa ja hylätä. Hän kieltäytyy häpeämästä vammaansa eikä suostu sääliteltäväksi.
  • Olipa kerran kauneus Mitä on kauneus? Mistä kauneuden tavoittelussa on oikeastaan kysymys? Entä jos kauneus katoaa? Radiodokumentti antaa äänen todelliselle naiselle, joka oli kerran pieni tyttö ja haaveili prinsessana olemisesta. Mutta onnettomuuden jälkeen tytössä on virhe.
  • Tyttö vai nainen Mikä on tämän päivän määritelmä naisesta ja koska sellaiseksi nykyään tullaan, kun nuoruutta venytetään kolmenkympin paremmalle puolelle? Miten sinkkuna ollaan naisia vai avaako vasta parisuhde naiseuden salat?
    Ohjelmassa tullaan tytöstä äidiksi mutta tullaanko naiseksi?
  • Taikurin talo Taikurimestari Jorma Airaksinen asuu perheineen Nilsiässä Lusperinkujalla. Talossa on aistittavissa taikuuden kiehtova maailma yli puolen vuosisadan ajalta. Esillä on muistoja Euroopan maineikkailta estradeilta. Nykyhetkeen liittyy uusien temppujen toteuttamista varten rakennettu työpaja. Sijansa ovat saaneet myös valkeat kyyhkyt ja villakoirat, nuo Jorma ja Aino Airaksisen eläväiset työtoverit. Kymmenien vuosien keikkaelämän jälkeen taikuripari toteutti suuren haaveensa. Omakotitalon päätyyn rakennettiin vuonna 2005 ikioma taikateatteri, Illuusioteatteri Taikavuori.
  • Sirkuksen poika Dokumentti kertoo suomalaisen akrobaatin ja eläintenkesyttäjän Kalle Nymanin elämästä. Tarinassa Prahan esikaupungissa on pieni sirkusseurue jäänyt tulvan vangiksi Vltavan saareen. Vedenpaisumus uhkaa hukuttaa teltat ja karusellit, mutta onko tilanne sen parempi kuivallakaan maalla?

Todellisia tarinoita on vuodesta 1990 ollut Yleisradion radiodokumenttien päänäyttämö. Pitkä radiodokumentti (nykyään 50, aikaisemmin 55 minuuttia) on dokumenttigenren vaativin muoto.

Useat sadat radiodokumentit ovat käsitelleet ihmiselämän kaikkia alueita, pieniä ja isoja aiheita. Kotimaiset aiheet ovat olleet painotuksena.

Dokumentin määritelmä: Se on tekijänsä persoonallinen ja perusteltu, radion keinoja hyväksikäyttävä, materiaalinsa tästä todellisuudesta hakeva, dramaturgisesti viimeistelty, muotonsa aiheesta hakeva tulkinta jostakin todellisuuden osasta.

Dokumenttiryhmä Facebookissa

Tietoa Todellisista tarinoista

Todellisia tarinoita - uusimmat kuunneltavat

Todellisia tarinoita: Nyljetty maa: Naarmankaira vastaan armeija 02.05.2013 10.30
Todellisia tarinoita: Nyljetty maa: Soklin liitonarkki säteilee 25.04.2013 22.05
Todellisia tarinoita: Nyljetty maa: Vuotos on noussut haudasta 18.04.2013 22.05
Todellisia tarinoita: Nyljetty maa: Suuret miehiset hankkeet 11.04.2013 22.05
Todellisia tarinoita: Entä mitä teille saisi olla 07.06.2011 15.05

Tee puhelimestasi radio!

Radio 1 on kuunneltavissa myös iPhone- ja Android-puhelimilla!

Kaavio ja vakio-ohjelmat

Vakio-ohjelmat keväällä 2013 (pdf)

Kevään 2013 kaavio (pdf)

Kuuntele Yle Klassista Windows media › Ohjelmatiedot

Kuuntelijapalaute

Voit lähettää ohjelmia koskevat kysymykset, toiveet ja muun palautteen palautelomakkeella tai sähköpostilla osoitteeseen yle.radio1@yle.fi

YLE Radio 1

YLE RADIO 1, PL 6, 00024 Yleisradio
Puh: (09) 14801 (YLE vaihde)
etunimi.sukunimi@yle.fi
YLE Radio 1:n henkilöstö

Muualla Yle.fi:ssä