Loppuuko länsimaiden makea elämä?

Jotkut talouden tutkijat ovat sitä mieltä, että finanssikriisin juuret ovat energiapulassa. Vuonna 2005 öljyn tuotannossa oli historiallinen huippuvuosi. Sen jälkeen tuotanto on laskenut ja arvellaan että vuoden 2005 tasolle ei enää ikinä päästä. Helposti hyödynnettävät fossiiiliset energiavarat ovat loppumassa ja uudet esiintymät ovat joko syvällä merenpohjassa tai ne ovat muuten hankalasti jalostettavia.

Helsingin huumekaupan arkipäivää

Helsingin huumekaupan arkielämä saattaa olla jännittävää mutta myös laiskaa odottelua ja aineiden käyttöä sekä "säätämistä", kertoo valt. tri Jussi Perälä. Perälä on tehnyt etnografian aiheesta - toisin sanoen hän on päässyt seuraamaan ja havainnoimaan, mitä kentällä oikeasti tapahtuu.

Hengellinen väkivalta

Hengellinen väkivalta uskonnollisissa yhteisöissä on valitettavan laajaa, kertoo teologi Aila Ruoho. Liittymistä uskonnolliseen yhteisöön seuraa usein "rakkauspommitus", eräänlainen kuherruskuukausi, joka joskus antaa arvoa ja jopa eräänlaisia pisteitä henkilön rekrytoineelle. Tämän ajan jälkeen alkaa kuitenkin arki, joka epäterveissä uskonnollisissa yhteisöissä voi olla hyvinkin karua.

Onko kriisi uuden alku?

Ihmisillä on tapana mieltää vaikkapa sivilisaatioiden historia kolmiportaisena: alun raikkautena, keskikohdan kultakautena ja lopun kriisinä, ja näkemyksessä voi hyvin olla perää, kertoo professori Jaakko Hämeen-Anttila.

Voiko genetiikan avulla luoda paremman ihmisen?

Kun puhumme ja kiistelemme geneettisestä valikoinnista ja mahdollisesta geneettisestä parantelusta, käytössämme on monia rationaalisuuksia, siis tosia eheitä väittämiä, jotka ovat kuitenkin ristiriidassa keskenään, kertoo Manchesterin yliopiston bioetiikan ja oikeusfilosofian professori Matti Häyry.

Satiiri Suomessa

Satiirin resepti on sama kuin venäläisellä pula-ajan pontikalla: yksi kilo sontaa ja yksi kilo sokeria. Suomessakin on vahva ja vanha satiirisen kirjallisuuden ja lehdistön perinne, sanoo akatemiatutkija Sari Kivistö. Suomalaisen satiirin historiassa on myös yllätyksiä. Satiirisen kirjallisuuden uranuurtajia olivat mm. Juhani Aho ja Eino Leino, vaikka harva nykyään mieltää heitä satiirikoiksi. Satiiri voi hyvin myös Nyky-Suomessa. Tämän päivän satiirille on tyypillistä, että nyt pilkataan keskiluokkaa.

Voiko historian hirmutekoja hyvittää?

Ei ole pahaa liioittelua, jos sanomme, että elämme erilaisten kansallisten sovitusten, tunnustamisten ja anteeksipyyntöjen aikakautta, kertoo dos. Jan Löfström.

Doping kuntourheilussa

Huippu-urheilun doping-käryt ovat olleet jo pitkään esillä. Dos. Mikko Salasuo tuo kuitenkin esiin dopingin toisen puolen, siis tavallisten kuntourheilijoiden käyttämän dopingin.

Osoittautuu, että syytä mihinkään paniikkin ei ole, mutta kuntodoping on kuitenkin olemassa oleva seikka, ja se jakaantuu erilaisiin muotoihin.

Naiset politiikassa

On turha esittää kysymystä, vaikuttaako sukupuoli politiikassa. Parempi muotoilu olisi, miten sukupuoli vaikuttaa politiikassa, kertoo tietokirjailija Eveliina Talvitie.

Suomen ja natsi-Saksan suhteet 1930-luvulla

Suomen ja Saksan siteet 1930-luvulla olivat läheiset mutta moniääniset, kertoo FT Osmo Hyytiä. Saksa oli sentään ollut johtava eurooppalainen sivistysvaltio, ja akateemiset välit olivat tiiviit - tiettyyn rajaan saakka. Isänmaallinen kansanliike ja Kokoomuksen oikeistosiipi tervehtivät ilolla uuden Saksan kevättä, mutta Suomessa oltiin myös varsin kriittisiä.

Valkoisen Suomen rakentaminen ja rapautuminen 1920- ja 1930-luvulla

Kun Suomi alkoi hiljalleen eheytyä vuoden 1918 tapahtumien jälkeen, edessä oli kuitenkin vielä vaikeita aikoja, kertoo VTT Miika Siironen.

Solidaarinen yhteiskunta

Kun tarkastelemme hyvinvointivaltiota, huomio kiinnittyy useimmiten 1800-luvun lopun teollistumiseen tai hyvinvointiteorioihin Iso-Britanniassa toisen maailmansodan jälkeen. Tutkija Jyri Liukolla on kuiitenkin vaihtoehtoinen tulkinta asiasta: vakuutukset.

Mitä on oikeudenmukaisuus?

Oikeudenmukaisuus tuntuu tavallaan itsestään selvältä asialta - joltain, jonka jo ihmisinä tunnemme. Aihetta on kuitenkin yhteiskunnan tasolla vaikea lähestyä, jo senkin takia, että yhteiskunta mahdollistaa myös erilaiset antisosiaaliset käyttäytymisen mallit ja äärimmäisen itsekkyyden.

Miten teknologia muuttaa maailman?

Mullistavimmat keksinnöt, jotka muuttavat maailmaa vielä meidän eliaikanamme, ovat kenties jo käsillä, kertoo tiedetoimittaja Timo Paukku. Esimerkiksi laser, joka keksittiin jo nelisenkymmentä vuotta sitten, oli aluksi vain kuriositeetti, jolle ei ollut varsinaista käyttöä. Nyt sitä käytetään esimerkiksi silmäleikkauksissa ja kauppojen kassalla.

Väkivallan filosofia

Näkyvä väkivalta tai erilaiset sodat ja kansanmurhat ovat vain osa laajemmasta väkivallasta, valottaa kääntäjä Janne Porttikivi slovenialaisen filosofin Slavoj Zizekin ajattelua.

Muodikasta filosofia pidetään uusmarxilaisena, ja hän käyttääkin termiä kommunismi, mutta ehkä hieman erilaisessa mielessä kuin aiemmin oli tapana.

Neuvostoliiton tragedia

Neuvosto-Venäjän utopiasta oli lyhyt matka vankileirien saaristoon, kertoo prof. Osmo Jussila. 1800-luvulla oli lukuisia sosialismin tyyppisiä ideoita ja poliittisia fantasioita aina Pariisin kommuunista Marxin ja Engelsin "Kommunistiseen manifestiin" vuodelta 1848.

Olennainen kaikesta

Avaruustähtitieteen professori Esko Valtaoja on kirjoittanut eräänlaisen käsikirjan "kaikesta", ainakin kaiken sellaisen tiedon, jonka hän katsoo keskeiseksi. Niinpä ohjelmassa keskustellaan muun muassa filosofiasta, fysiikan laeista, alkuräjähdyksestä ja elämän synnystä.

Talouden utopiat ja realismi

Taloudessa ja talousteorioissa on aina hivenen utopiaa mukana, toteaa Aalto-yliopiston professori Sixten Korkman.

Toteutuneet utopiat ovat menneet pieleen, mutta ajatus hieman paremmasta maailmasta on syytä pitää mielessä, ja markkinatalous sekä valtio vähintäänkin sen turvaajana on siihen hyvä keino.

Suomen romanien historia

Suomen romanien historia on pitkä mutta erittäin vähän tutkittu ja tunnettu, kertoo Suomen ja Skandinavian historian dosentti Panu Pulma. Muuttoliiketttä tapahtui monesta suunnasta, mutta ilmeisesti Suomen romanien keskeinen reitti oli lännestä Ruotsin kautta silloiseen Suomeen.

Ruotsinsuomalaisuus

Suomalaisia alkoi muuttaa Ruotsiin sotien jälkeen 1950-luvulla, kun pohjoismaiset työmarkkinat avautuivat, kertoo tutkija Krister Björklund. Huippuvuosina 1960- ja 1970-luvun taitteessa Suomen väkiluku jopa kääntyi laskuun, kun valtava rynnistys Ruotsin vetäville työmarkkinoille oli suurinta, ja Suomessa vallitsi rakenteellisesti ja alueellisesti laaja työttömyys.

Suomi kylmässä sodassa

Suomen ja entisen Neuvostoliiton välinen ystävyys oli karkeaa liturgista puhetta, joka kesti irvokkaan kauan, kertoo valt. tri Jukka Tarkka. Suomen kylmä sota kesti aina vuodesta 1947 peräti vuoteen 1990.

Uskonnottomuus

On väärin ajatella, että tiede olisi jotenkin ateismin asialla - pikemminkin voisi väittää, että tiede tekee asioita ja toimii omilla laeillaan, jotka ovat kehittyneen valtavin harppauksin. Se ei tarvitse mitään suhdetta uskontoon, ei ateismia eikä teismiä.

Kuvien tulkinta

Kuvat ja kuvien tulkinta risteävät usein filosofian kanssa, kertoo dosentti Anita Seppä. Niinpä kuvien tulkinta on monitieteistä ja usein käsitteiltään vaikeaa.

Ilkeilyn monet kasvot

Ilkeily on taitolaji, kertoo prof. Pirkko Muikku-Werner. Ehkä tärkein erottelu on kiusaamisen ja ilkeilyn välillä. Kiusaaminen on aina pahantahtoista, mutta ilkeily voi olla hyvää tarkoittavaa ja me-henkeä nostattavaa.

Suuri nälänhätä Suomessa 1695 - 1697

Suuressa nälänhädässä vuosina 1695 - 1697 kuoli arviolta kolmannes suomalaista, kertoo tutkijatohtori Mirkka Lappalainen. Valistuksen ajat eivät vielä vuosiin olleet rantautuneet Suomeen ja siksi etsittiin uskonnollisia syitä ja puhuttiin esimerkiksi "Jumalan vihan ruoskasta".

Kalle Haatanen Facebookissa