Keskiviikkoisin klo 12.15 - 13.00, uusinta seuraavana maanantaina klo 21.15
Päivystävän dosentin markkinat
Tieteen popularisointi on kahden kauppa: median ja tutkijoiden. Medialta vaaditaan taitoa kertoa vaikeistakin tieteellisistä tutkimuksista. Journalisteilla on usein vastassaan vaikeaselkoinen tiedekieli, jonka termejä ei ole vielä suomennettu.
Tutkijamaailmassa mediaan suhtaudutaan ristiriitaisesti, vaikka yliopistolaissa edellytetään tutkimuksen ja opetuksen lisäksi yhteiskunnallista keskustelua. Julkisuus keskittyy ja mediassa pyörii jokapaikan dosentit. Onko kyse toimittajien laiskuudesta vai tiedemiesten mediakarsastuksesta?
Mediaidealisti uskoo nettitelevisioon
Massamedian aika on ohi, nettitelevision aika on tulossa, uskoo Idealist Groupin luova johtaja Saku Tuominen. Yleisö pirstaloituu ja tarjonta kasvaa internetin välityksellä. Digitaalisuus on muuttanut sanoma- ja aikakausilehtien markkinoita, mutta nyt murros on tulossa televisiomaailmaan, kun perinteisten kanavien kanssa on kilpailemassa internetin rajaton tarjonta.
Oikeus tulla unohdetuksi
Nettiin laitetut tiedot eivät häviä, vaikka moni haluaisi kiusalliset asiat poistaakin. Menneisyyttään netistä on vaikea puhdistaa. Vaikka netissä levitetyistä kunnianloukkauksista on annettu rangaistuksia, tiedot liikkuvat edelleen verkossa.
Verkon vapautta haluttaisiin suitsia ja suojata yksityisyyttä, mutta yhtälö on vaikea, sillä kerran ladatut aineistot liikkuvat ja välittyvät palvelimelta toiselle vapaasti.
EU-tasolla valmistellaan lakia, jossa ihmisellä olisi oikeus tulla unohdetuksi. Käyttäjällä olisi siis oikeus pyytää palvelutarjoajaa poistamaan tietonsa verkkopalvelusta. Lain valmistelua on kritisoitu ja epäilijät pitävät sitä raakileena. Toisaalla kasvaa maineenhallintabisnes, jossa maksamalla voi saada sulkuja kiusallisille tiedoille.
Oikeudesta tulla unohdetuksi puhuvat lainsäädäntöneuvos Kirsi Miettinen, tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio sekä kehitysjohtaja Jyrki Kasvi. Toimittajana Anna-Liisa Haavikko.
Mediaprofessorien taisto
Viestintätutkimuksessa oli 1970-luvulla kaksi koulukuntaa: wiiolainen ja nordenstrengiläinen. Mitä nämä kaksi emeritusprofessoria ja vanhaa radiotoimittajaa ajattelivat keskinäisestä taistelusta ja myös yhteistyöstä, jota he tekivät? Toimittajana on Juha Kulmanen. Osmo A. Wiio menehtyi hiljattain 85 vuotiaana. Ohjelma on uusinta vuodelta 2003.
Jaakko Rauramon elämäntyönä Sanomat
Vuorineuvos Jaakko Rauramo tuli nuorena insinöörinä Sanomaprinttiin töihin vuonna 1966. Sanomat oli tuolloin Erkon perheyhtiö, jonka tulevaisuus ei näyttänyt valoisalta. Yhtiön lippulaivan Helsingin Sanomien levikki laski ja tulos oli huono. Alkoi uudistustyö, jossa Jaakko Rauramo on ollut mukana erilaisissa johtotehtävissä. Kun Jaakko Rauramo nyt jätti Sanoma Oyj:n hallituksen puheenjohtajuuden, seuraaja otti johtaakseen pohjoismaiden suurimman mediayhtiön.
Ajatuksia ja tarinoita suomalaisesta tv-komediasta
Millaista on ollut suomalainen tv-komedia viime vuosikymmeninä ja mistä se on ammentanut? Entä miltä näyttävät tv-komedian nykypäivä ja tulevaisuus? Haastateltavina on kaksi pitkänlinjan tekijää; näyttelijä-käsikirjoittaja Kari 'Hissu' Hietalahti, joka on ollut mukana monessa ja jonka ääntä kuullaan nyt esimerkiksi animaatiosarja Pasilan poliisipäällikkö Rauno Repomiehenä ja Ylen tilaaja Olli Tola, jonka näkemys on painanut monen sarjan hankinnassa.
Toimittaja on Mikko Kapanen.
- Lapset muotimainoksissa
Merkkivaatteiden mainoksissa esiintyvät lapset herättävät voimakkaita tunteita. Kun viattomuus saa eroottisia sävyjä, mainokset viestittävät asioita, joita ei pidetä lasten maailmaan kuuluvina. Monikulttuurinen kuvasto puolestaan saa rasistisia piirteitä, sillä pikkuaikuisiksi meikatut tytöt ovat usein ihonväriltään tummia.
- Luovat sisällöt Ylessä
Ylessä on jälleen muutettu vastaavien ohjelmatoimittajien työnjakoa. Nyt Luovien sisältöjen yksikön johtaja Ville Vilén vastaa myös juridisesti kaikista niistä ohjelmista, joiden pomona hän toimii. Onko kyseessä paluu vanhaan mediamaailmaan?
- Mediamesenaatti Niklas Herlin
Kustantaja Niklas Herlin katsoo median tulevaisuuteen toiveikkaasti huonoista ajoista huolimatta. Hän on Uusi Suomi –verkkolehden ja kustannusyhtiö Teoksen pääomistaja. Uusi Suomi ja Teos ovat tehneet tappiota lähes koko lyhyen historiansa ajan, mutta Herlin uskoo näihin yrityksiin. Herlin sanoo, että kustantamisen kvartaali on kaksikymmentäviisi vuotta. Entinen toimittaja ja aktiivinen bloggari Herlin on yksi Alma Median suurimmista omistajista ja hän on nousemassa yhtiön hallitukseen. Julkisessa sanassa puhutaan Herlinin kanssa siitä, onko median omistaminen sijoittamista vai mesenaatin hommaa. Toimittajana Anna-Liisa Haavikko.
- Vapauden tuulahdus oli virtuaalinen
Millaista oli virolainen julkisuus ennen ja nyt? Entä Suomen ja Viron erot ja yhtäläisyydet? Martti Puukon haastateltavina ovat virolaiset toimittajat Maimu Berg ja Rain Kooli sekä Baltic Guide-lehden päätoimittaja Mikko Savikko.
- Painettuja mielipiteitä
Kun Ydin-lehti aloitti vuonna 1966, tarttuivat rauhanaktivistit reippain ottein yhteiskunnalliseen keskusteluun. Suomalainen Suomi –lehti puolestaan muuttui Kanavaksi vuonna 1973 ja se puolestaan kävi keskustelua yhteiskunnan konservatiiviselta laidalta.
- Kiinalainen juttu eli kuinka kiinalaiset tulevat mediaan
Kiinalaiset ovat tulleet näkyvästi media-alalle erityisesti Afrikassa, mutta myös Euroopassa ja Suomessa. Onko klassinen musiikki hyvä ympäristö levittää informaatiota Kiinasta? Onko Kiinalla kenties muita tarkoitusperiä kuin rahanteko kiinostukselleen omistaa mediaa?
- Satavuotias Ylkkäri
Ylioppilaslehden historiaan mahtuu poliittista ääriajattelua ja aatteen paloa. Opiskelijanuorison lehti on kasvattanut eri aikoina maan eturivin poliitikkoja ja mediavaikuttajia. Kuuluisin päätoimittaja on Urho Kekkonen.
- Mikä muuttuu kun Internet TV yleistyy?
Internetin kautta välitettävä tv-ohjelmisto kasvaa vauhdilla. Tämän vuoden aikana myös kaikki Ylen kanavat tullaan jakelemaan suorana verkossa. Minkälaisia sosiaalisia muutoksia tv:n ja internetin yhteenkietoutuminen tuo tullessaan? Miksi tv-ohjelmia ei vielä ole saatu musiikin tavoin pakatuksi palveluksi? Haastateltavina ovat Nelonen Median Online-johtaja Kai Taka-Aho, Ylen Julkaisujohtaja Ismo Silvo sekä filosofian tutkija ja kouluttaja Lauri Järvilehto.
- Dokumenttielokuvan moraali ja etiikka
Suomalainen dokumenttielokuva on kasvattanut suosiotaan ja siitä on tullut kansainvälisesti arvostettu laji. Dokumenttien aiheet käsittelevät usein ankaria aiheita, joissa on keskiössä yksilön tragedia.
- Miksi ilmastonmuutoksesta ei puhuta?
Ilmastonmuutosuutisointi romahti vuoden 2010 alussa maailmanlaajuisesti. Nyt aihe on kadonnut otsikoista lähes tyystin, vaikka viitisen vuotta sitten siitä puhuttiin mediassa lähes joka päivä. Miksi ilmastonmuutoksesta ei enää keskustella julkisuudessa? Onko syynä ilmastoähky vai skeptikoiden puheet? Mitä ilmastonmuutoksesta pitäisi kertoa ja miten?
- Sananvapauden ahtaat rajat Venäjällä
Kriittisten äänten vaimentamiseksi on Venäjällä vuosien mittaan käytetty muun muassa 2000-luvun alussa hyväksyttyä ääriainesten vastaista lakia. Vastauksena joulukuussa 2011 alkaneelle protestiaallolle Venäjän valtakunnanduumassa hyväksyttiin viime kesänä lakipaketti, joka toi uusia rajoituksia tiedotusvälineiden toimintaan. Mutta laajalla Venäjän maalla medioiden toimintaolosuhteet vaihtelevat suuresti.
- Kuvatulva ja journalismi
Lähes jokaisella suomalaisella on kamera taskussa, mutta miten kansan kuvausharrastus vaikuttaa kuvanlukutaitoon? Julkisessa sanassa puhutaan Aalto-yliopiston kuvallisen viestinnän ja valokuvauksen professorin Merja Salon kanssa siitä, miten kuvatulva heijastuu journalismiin.
- Emeritusprofessori Pertti Hemánus in memoriam
Tiedotusopin entinen pitkäaikainen professori Pertti Hemánus menehtyi hiljattain 78-vuotiaana. Hemánus oli uransa aikana aktiivinen yhteiskunnallinen keskustelija. Julkinen sana uusii vuonna 2004 Hemánuksen kotipihalla Toijalassa tehdyn terrorismia ja informaatiosotaa käsittelevän suoran haastattelun. Toimittajana on Juha Kulmanen.
- Televisiomaksut ja -tarkastukset historiaan
Televisiomaksutarkastajien pakoilu on historiaa ensi vuonna. Parhaimmillaan maata on kiertänyt kahdeksankymmentä lupatarkastajaa suitsimassa laitonta television katselua. Yleisradion toimintaa on rahoitettu vuodesta 1927 lähtien lupamaksuvaroin. Erilaisia lupia oli parhaimmillaan viisi. Järjestelmää on muokattu ja yksinkertaistettu vuosikymmenten aikana ja aina uudistukset ovat herättäneet keskustelua.
- Rail Baltica - julkista unelmointia vai huomispäivän todellisuutta?
Tulevaisuuden hankkeet ovat alkuvaiheissaan haaveilun tasolla, mutta saattavat usein myös toteutua. Martti Puukko selvittää missä vaiheessa nyt on nopea junarata, joka kulkisi Tallinnasta Varsovaan. Ja ehkä jonain päivänä myös Helsingistä.
- Vaikuttiko paikallisjulkisuus kuntavaaleissa
Kun lähipalveluista päättäminen ei kiinnosta ovatko päättäjät, media vai virkamiehet epäonnistuneet? Onko kenties koululaitos epäonnistunut, kun ihmiset eivät ole kiinnostuneita vaikuttamaan siihen, kuka päättää heidän lähiympäristönsä asioista?
- Kroatia lähestyy
Suomen eduskunta käsittelee parhaillaan Kroatian tulevaa EU-jäsenyyttä. Kroatiasta on keskustelemassa toimittaja Yrjö Lautela (kuvassa). Äänessä ovat myös suurlähettiläs Juha Ottman, Banka-lehden päätoimittaja Zeljko Ivankovic, Tansparency International Hrvatskan johtaja Sasa Segrt sekä Zagrebin yliopiston taloustieteen professori Ivo Bicanic. Ohjelman toimittaa Juha Kulmanen.
- Salaisia asioita
Kun huostaanotoista ja karkotuspäätöksistä kerrotaan mediassa, virkamies vaikenee yksityiskohdista. Hänen kuulu pitää asiat salassa. Mutta syntyykö tilanteista yksipuolinen tai vääristynyt kuva? Käytetäänkö mediaa hyväksi yksityisyyden suojan varjolla.
- Pois potkitut
Vuodesta 2012 on tulossa Suomen lehdistön historian synkin vuosi. Pelkästään tänä vuonna on irtisanottu jo noin 200 toimittajaa. Kolme toimittajaa kertoo urastaan, työn muutoksesta ja miltä tuntuu saada potkut.
- Monikulttuurisuus ja uussuomalaiset median tuotannossa
Ollaanko mediassa jo siirrytty vaiheeseen, jossa aito monikultuurisuus toteutuu? Entä kuinka asian kokevat ulkomaalaistaustaiset median tekijät? Toimittajana on Mikko Kapanen.
- Presidentti Tarja Halonen YK:n päivän haastattelussa
Presidentti Tarja Halonen on ollut aktiivinen YK-toimija koko uransa ajan. Aluksi työelämän tasa-arvon, sitten erityisesti naisten oikeuksien ja kestävän kehityksen puolestapuhuja. YK:n päivän Julkinen sana -ohjelman haastattelussa Halonen kertoo vaikuttavimmista kokemuksistaan maailmanjärjestön piirissä ja arvioi sen suurimpia haasteita sekä myös Suomen roolia turvaneuvostokampanjassa ja sen jälkeen. Toimittajana on Juha Kulmanen.
- Kun ei median rahat riitä
Taantuma yllätti mediatalot kuin talvikeli autoilijat. Lehtitalot ovat viime vuosina tehneet hyvää tulosta ja liikevoittoprosentit ovat olleet ennätysmäisen korkeita, mutta nyt monissa taloissa käydään yt-neuvotteluja, joissa väkeä irtisanotaan.
Sanomalehdet ja aikauslehdet ovat historiansa suurimmassa murroksessa. - Median kieli: sopulisanastoa
Aleksis Kiven päivänä pohditaan median kieltä. Onko se luonut labyrintin, johon mediatutkijat eksyvät. Näin väittää Kauko Pietilä uudessa kirjassaan. Eri aloilla on asiantuntijakielensä, jonka ymmärtäminen on ulkopuoliselle vaikeaa. Toimittajilla on työssään vastassa asiantuntijasanasto ja muoti-ilmausten viidakko.
- Jääviä journalismia?
Mitä toimittajista ja heidän sidoksistaan pitäisi yleisön tietää. Aina vaalien alla kiihtyy keskustelu toimittajien poliittisista sidoksista ja aika ajoin esitetään vaatimuksia toimittajien äänestyskäyttäytymisen julkisuudesta. Avoimuuden toisella puolella on toimittajan yksityisyys.
- Brändin rakentajat: HIFK - Jokerit
Kuinka Helsingin IFK:sta ja Jokereista leivottiin brändituotteet ja mikä on ollut siinä median osuus?
Mika Wickströmin (kuvassa) kirja kertoo paitsi taistelusta Helsingin herruudesta myös siitä kuinka jääkiekosta tehtiin Suomen suosituin urheilulaji.
Toimittajana on Juha Kulmanen.
- Yleläistä muistelua
Yleisradiossa pitkän työuran tehneet toimittajat Päivi Istala ja Seppo Konttinen ovat nähneet läheltä Suomen suurimman kulttuurilaitoksen poliittiset ja taloudelliset myllerrykset.
Tänä syksynä ilmestyvissä kirjoissaan he kertovat työelämän muutoksesta, mediamaailman murroksesta ja ennen kaikkea Yleisradion sisäisistä ja ulkoisista paineista.
- Uutispimento osittain murtui Syyriassa mutta jatkuu Pohjois-Koreassa
Arabikevät myllersi myös median. Tänään arabimaailma näkyy sikäläisessä ja täällä meidän mediassa entistä monipuolisemmin mutta pirstaleisena.
Pohjois-Koreassa kansalaiset elävät edelleen täydessä uutispimennossa. Jotkut onnistuvat pakenemaan, kuten Shin Dong-hyuk.
- Tutkien, ei hutkien
Helsingin Sanomien taloustoimittaja Tuomo Pietiläinen on kaivanut tietoa niin yhtiöistä kuin eläkerahastoista. Uutteruus on palkittu kaksi kertaa valtion tiedonjulkistamispalkinnolla, tutkivan journalismin yhdistyksen Lumilapio- palkinnolla ja Bonnierin journalistipalkinnolla.
- Hannu Olkinuoran muistolle
Suuri mediavisionääri Hannu Olkinuora on kuollut 62-vuotiaana lyhyen sairauden jälkeen. Olkinuora ehti toimia Aamulehden, Svenska Dagbladetin ja Hufvudstadsbladetin vastaavana päätoimittajana. Lisäksi hän toimi mm. journalistiikan professorina sekä Ylen hallituksen puheenjohtajana, jolta ajalta oheinen Julkinen sana-haastattelu on eli vuodelta 2006. Toimittajana on Juha Kulmanen.
- Koko illan ilo?
Yle, Mainos-tv ja Nokia perustivat 1980-luvun puolivälissä yhteisen yhtiön Oy Kolmostelevisio Ab:n. Sille myönnettiin toimilupa kovan poliittisen väännön jälkeen. Yht. tri Heikki Hellman on julkaissut perusteellisen kirjan kolmostv:n vaiheista ja sen merkityksestä nykyiseen viestintäkenttään. Heikki Hellman aloitti Ylen hallituksessa vuoden 2013 alusta. Toimittajana on Juha Kulmanen.
- Verkkovapauden varjot
Kun demokratia ei toimi ja media on vaiennettu, kansalaiset ottavat tiedotusvallan suoraan itselleen. Internet antaa heikoissa demokratioissa kansalaisille mahdollisuuden vaikuttaa. Se on antanut aktivisteille vaikutuskanavan, kun taloudelliset esteet ovat poistuneet. Verkolla on myös pimeä puolensa, jossa näkyy elämän raadollisuus.
- Kuinka ohjelmasisältöjä tulevaisuudessa välitetään?
Radio- ja erityisesti televisio ovat suuressa murroksessa. Digitaalinen maailma tarjoaa monia uusia tapoja välittää viestiä. Haastateltavana on Ylen uusi tuotantojohtaja Janne Yli-Äyhö (kuvassa). Lisäksi kuullaan otteita mm. maanpäällisen tv:n tulevaisuusseminaarista. Toimittajana on Juha Kulmanen.
- Media äänestäjän ja poliitikon välissä
Nykydemokratia on kolmen kauppa äänestäjän, poliitikon ja median. Media on valtakunnan politiikan vaikuttajalle välttämätön työkalu, jota on vaikea hallita. Kansanedustajaksi on vaikea päästä ilman julkisuutta tai rahaa.
Poliitikon on saatava persoonansa näkyviin ja sanomansa kuuluviin tiedotusvälineissä. Yleisölle politiikka on asiaa ja viihdettä. Mediat puolestaan kamppailevat tiukassa kilpailutilanteessa, jossa syntyy aikaisempaa enemmän ylilyöntejä.
Poliitikot kokevat, että media on tunkeutunut liian lähelle ja tullut iholle. - Viimeiset nimettömät
Suuret päivälehdet Helsingin Sanomat ja Aamulehti seisovat vankasti euron takana. Ne myös tukevat hallituksen Eurooppa-politiikkaa.
Toimittaja Janne Junttilan ohjelmassa mennään kuuntelemaan Helsingin Sanomien pääkirjoitustoimituksen aamupalaveria sekä vieraillaan Tampereella Aamulehden toimituksessa.
Kuinka lehtien linjapäätökset ja pääkirjoitukset syntyvät? Millainen on pääkirjoituksen anatomia?
- Murhaava heinäkuu: Murhan markkinat
Törmäämme päivittäin todellisiin ja kuviteltuihin rikostarinoihin. Murha myy. Rikosviihteessä vain mielikuvitus on kattona, mutta mihin raja vedetään median rikoskertomuksissa?
- Murhaava heinäkuu: Vuosi Norjan iskuista
Norjalainen Anders Behring Breivik surmasi viime kesänä Oslossa ja Utøyan saarella 77 ihmistä. Miten media on asiasta kertonut? Haastateltavina Torfinn Slåen ja tutkija Salli Hakala. Toimittaja on Martti Puukko.
- Murhaava heinäkuu: Saako murhaajan murhata?
Kuolemanrangaistus on edelleen voimassa kymmenissä maissa. Vuonna 1990 aiheesta käyty keskustelu on edelleen ajankohtainen. Marjut Helmisen ohjelma jäi sattumien vuoksi v. 1990 kokonaan ajamatta ja kuullaan nyt ensimmäisen kerran.
- Murhaava heinäkuu: Median rikostarinoita
Rikosuutisoinnin määrä on lisääntynyt merkittävästi 1990-luvulta lähtien meillä kuten muuallakin. Rikosten määrä ei ole kuitenkaan kasvanut samassa suhteessa kuin uutisten.
Rikosuutisointisoinnin retoriikka on muuttunut. Yhä enemmän vedotaan tunteisiin ja katse kohdistetaan uhriin. Rikosuutiset tuottavat ahdistusta ja huolta väkivallasta. - Mediakentän haasteet Yle-lakien jälkeen
Juhannuksen alla eduskunta hyväksyi lopullisesti uudet Yle-lait ja niiden mukana myös Yle-veron, jota aletaan kerätä ensi vuoden alusta. Mitkä ovat mediakentän haasteet nyt kun julkisen palvelun rahoitus on ratkaistu? Keskustelemassa ovat Ylen julkaisujohtaja Ismo Silvo ja viestinnän professori Esa Väliverronen. Toimittajana on Juha Kulmanen.
- Pitääkö paikallislehti pintansa?
Median murros ja kuntaliitokset vähentänevät painettujen lehtien määrää. Lisää elintilaa paikallislehdet etsivät verkosta. Haastateltavina ovat kolmen Pirkanmaalla ilmestyvän paikallislehden päätoimittajat, Akaan Seudun Juha Kosonen, Urjalan Sanomien Olli Ristimäki ja Valkeakosken Sanominen Simo Husso sekä lukijoita. Toimittajana on Esa Aallas.
- Propagandasta suhdetoimintaan
Suomessa viestintä- ja suhdetoimintaa on harjoitettu nyt sadan vuoden ajan. Kuinka propagandasta siirryttiin nykyiseen suhdetoimintaan? Haastateltavina ovat aihetta tutkineet ja siitä kirjan tehneet toimitusjohtaja Elina Melgin ja professori Leif Åberg.
- Radio Free Europen tekijät arvioivat Ukrainaa ja Valko-Venäjää
Radio Free Europe aloitti toimintansa vuonna 1950 ja Kylmän sodan aikaan se toimi Münchenissa. Nykyään radion päämaja on Prahassa ja se lähettää ohjelmia 28 kielellä 21 maahan.
- Oi kallis urheilu
Television katsotuinta ohjelmistoa ovat urheilu, uutiset ja viihde. Mitä urheilua sitten pitäisi julkisen palvelun lähettää kaikelle kansalle? Tänä talvena kansainväliset maailman cupin hiihdot ja jääkiekon maailmanmestaruuskilpailut menivät osittain maksullisille kanaville. Ylelle televisiointioikeuksien hinta nousi liian korkealle. On kysytty, että oliko Ylellä varaa menettää miljoonayleisö. Toisaalta on sanottu, että se maksaa, joka katsoo. Jääkiekkoa katsoo kaksi miljoona suomalaista ja kolme ei katso.
- Verkkolehdet ja lehdet verkossa
Suomessa verkkolehtiä on julkaistu jo kauan. Niitä myös luetaan, mutta taloudellisesti niitä on vaikea saada kannattamaan. Haastateltavina ovat Uuden Suomen päätoimittaja Markku Huusko, Taloussanomien toimituspäällikkö Petri Korhonen, Birmingham City Universityn digitaalisen journalismin tutkija ja luennoitsija Paul Bradshaw sekä tutkija Janne Matikainen Helsingin yliopistosta.
- Sanomisen rajat
Media on muuttunut räävittömämmäksi tai sitten yleisön sietokynnys on madaltunut. Journalistien itsesääntelyelimeen Julkisen sanan neuvostoon tulee aikaisempaa enemmän valituksia ja sosiaalisessa mediassa käydään keskustelua median tavoista.
- Kuinka valtioneuvosto viestii?
Valtioneuvoston viestintäjohtaja ei vaihdu kovin usein. Kari Mokko aloitti tehtävässä maaliskuussa. Hän kertoo Juha Kulmasen vieraana, kuinka nykyaikaisen poliittisen päätöksentekokoneiston tulee viestiä ja kuinka digitaalisuus muuttaa toimintaympäristöä ja Eurooppaa.
Lisäksi ohjelmassa kuullaan raportti Slovakiasta. Kuinka siellä suojaudutaan tietouhkia vastaan? (kuvassa Euroopan digisaastekartta ja Robert Lipovsky)
- Bloggaajat muuttavat mediaa
Suomalaisten into keskustella näkyy blogeissa. Meillä on kymmeniätuhansia bloggaajia. Nettipäiväkirjat eli blogit vaikuttavat mediaan kahdella tavalla. Niistä löytyy mielipidevaikuttajia ja niillä on jo taloudellista merkitystäkin. Blogit keräävät mainoksia ja esimerkiksi kolme neljästä muotibloggaajasta ansaitsee kirjoituksillaan.
- Slovakian media arvioi maansa tilaa
Slovakia selviytyi euroon kansainvälisen talouskriisin jo puhjettua vuoden 2009 alussa. Sen jälkeen maan vientivetoinen talous onkin ollut vaikeuksissa ja maa kieltäytyi takaamasta Kreikan lainoja.
Kuinka Slovakian tilanteen näkee kaksi median edustajaa, tv:n taloustoimittaja Robert Zitnansky ja vapaa toimittaja Milan Zitny? Ohjelman toimittaa Martti Puukko. - Myös media oli Kostamusta rakentamassa
Suomalaiset rakentajat tekivät mittavia projekteja Neuvostoliitossa 1970-luvulla. Kostamus oli kautta aikoja Suomen suurin ulkomaan rakennusprojekti, kun metsien keskelle Karjalaan rakennettiin kokonainen kaupunki ja kaivos. Jyrki Koulumies on julkaissut aiheesta kirjan. Entä mikä oli median rooli tuolloin?
- Yle-lait eduskuntaan
Hallitus on antanut esityksensä uusiksi yle-laeiksi eduskunnan käsiteltäväksi. Nyt siis alkaa julkisen keskustelun loppusuora, jota pohjustavat asunto-ja viestintäministeri Krista Kiuru, johtaja Satu Kangas Viestinnän keskusliitosta ja media-alan yrittäjä Tomi Lindblom. Toimittajana on Juha Kulmanen.
- Talousjournalismin tila
Talousjournalismia on tarjolla aikaisempaa enemmän. Sisältö vaihtelee analyyseistä käytännön neuvoihin. Velkakriisi ja taantuma ovat herättäneet kansalaiset seuraamaan taloutta. Tavallisten ihmisten blogeista löytyy kiivastakin sananvaihtoa talouden linjauksista.
- Sananvapauden myytit ja ideologiat
Sananvapauden periaatteelle on annettu lähes myyttinen asema demokratiassa. Mutta onko kyseessä universaali arvo vai alati liikkeessä oleva päämäärä? Haastateltavana viestintätutkija Kari Karppinen.
- Räätälöityjä lehtiä
Helsingin Sanomat julkisti hiljattain aikeensa siirtyä tabloidiksi ensi vuoden alussa. Digitaaliset jakelutiet muuttavat lehdentekoa. Millainen on räätälöity sanomalehti? Uudistuksesta ovat kertomassa toimituspäällikkö Hannu Pulkkinen ja tuottaja Jussi Ahlroth. Toimittajana on Anna-Liisa Haavikko.
- Miksi ACTA-sopimus on niin kiistelty?
Väärentämisen vastainen kauppasopimus, jota on valmisteltu jo vuosia, on vasta nyt herättänyt erityisesti internetväen vastustamaan sitä. ACTAn on väitetty olevan uhka sananvapaudelle ja että se haittaa uusien, erityisesti digitaalisten innovaatioiden syntyä.
- Populismia etsimässä
Populististen puolueiden retoriikka on eri puolilla maailmaa hyvin samanlaista. Ne vetoavat tunteisiin ja kansan ääneen, vaikka ne ovat usein yksinvaltaisen, karismaattisen johtajansa ympärille rakentuneita. Ne hakevat idealistista kuvaa hyvästä menneisyydestä ja vetoavat nostalgian kaipuuseen.
- Tsekin media arvioi maan tilannetta
Miksi Tsekki näyttää Vaclav Havelin poismenon jälkeen olevan Euroopan vastarannan kiiski? Miksei maa kuulu euroalueeseen? Tsekin median edustajat puhuvat hyvin avoimesti. Haastateltavina ovat tri Martina Lustigova Tsekin TV:n uutisten kotimaan politiikan analyytikko sekä taloustoimittajat Jindrich Sidlo ja Ondrej Maly Taloussanomista.
- Esko Seppänen ja Iiro Viinanen - kirjeenvaihtoa äärilaidoilta
Esko Seppänen ja Iiro Viinanen ovat edustaneet poliittisen kartan äärilaitoja. He ovat katsoneet Suomen taloudenhoitoa hyvin erilaisista näkulmista.
- Missä yleisö luuraa?
Yleisö on aina ollut jollakin lailla suuri mysteeri - miksi sitä on tai ei ole. Median näkökulmasta yleisöjä on yhä vaikeampi tavoittaa ja niiden käytöstä on vaikea ennakoida. Silti yritämme. Kuinka yleisö siis nyt kuluttaa vanhaa ja uutta mediaa ja miltä lähitulevaisuus näyttää?
- Mitä asiakaskortit kertovat?
Suomalaisilla on kanta-asiakaskortteja kukkarot pullollaan. Meillä on seitsemän miljoonaa etukorttia. Monet suhtautuvat kortteihin melko huolettomasti, mutta tietoturvan kannalta kortit saattava olla riski. Asiakastietoja yhdistelemällä voidaan luoda ihmisistä tarkkoja profiileja.
- Onko media unohtanut presidentin kansainvälisen tehtävän?
Presidentinvaaleja käydään pahvinuket tai -naamarit esillä kaduilla, toreilla ja kauppakeskuksissa yhtä lailla virtuaalisesti kuin livenä. Keskusteluun nousee lähes mikä tahansa muu kuin se jokin hankala ulkomaanaihe. Montako peukkua on noussut presidentin oikean tehtävän eli ulkopolitiikan johtamisen puolesta? Onko mediakin unohtamassa presidentin ydintehtävän?
- Venäjä mediassa
Suomen taloudellinen ja poliittinen erityissuhde itäiseen naapuriin on heijastunut myös journalismiin. Itsesensuurin ja suomettumisen aika on ohi vai onko? Historian painolasti vaikuttaa edelleen tapaan, jolla uutisoidaan Venäjän politiikasta.
- Radio yhteisön apuna Afrikassa
Radio Kiss FM Sierra Leonessa on viime vuodet toiminut Suomen Pakolaisavun aikuislukutaitohankkeessa lähettäen arkipäivisin lukutaitopiirien opiskeluun liittyvää Calabash ja Mata Pencil -ohjelmaa. Radion merkitys on muissakin Saharan eteläpuolisen Afrikan maissa suuri, mutta televisio ja internet ovat hyvää vauhtia valtaamassa alaa.
- Lauri Kivinen keskustelee edeltäjiensä kanssa Yle-verosta
Kuinka keskustelevat hiljattain sovitusta ja pian yksityiskohtaiseen eduskuntakäsittelyyn tulevasta Yle-verosta Ylen nykyinen toimitusjohtaja Lauri Kivinen ja hänen edeltäjänsä?
- Media muokkaamassa presidenttiehdokkaita
Televisiosta on tullut vaalien näyttämö. Mediapyöritys vaaleissa vaatii politiikoilta yhä kovempaa turnauskestävyyttä, ja rajuimpien väitteiden mukaan media tekee presidentin.
- Al Jazeera - arabimaailman riippumaton ääni
Al Jazeeran uutiskanavan toimituspäällikkö Belda Oiud Mhadi näyttää mediatalon päämajassa Qatarin pääkaupungissa Dohassa illalla televiossa lähetettävän Libya-dokumentin johdantoa. Kaksitoista vuotta Al Jazeerassa työskennelleelle Mhadille on kertynyt juttukeikkoja niin Irakin kuin Afganistanin sotiin ja viimeksi nyt Libyaan. Toimittajana on Esa Aallas
- Nuorten naisten aikakauslehti ajaa voittajan asiaa
”Henkilökohtainen on poliittista." 1960-luvulla tunnetuksi tullut feministinen iskulause on ajankohtainen edelleen. Nyt sen on nostanut esiin Cosmopolitan-aikakauslehteä väitöskirjan verran tutkinut Kati Kauppinen Jyväskylän yliopistosta.
- Mediakommentti: Ylen rahoitus ratkeamassa
Jos mitään uutta mutkaa matkaan ei enää tule, ratkeaa Ylen rahoitus eduskunnassa ehkä jo tänään. Ylen kannalta oleellisinta on, että rahoitustaso on riittävä.
- Päätoimittajan piinaviikot eli kuinka Kaleva julkaisi pedofiliajuttunsa
Miten kertoa yhteisön piirissä tapahtuneista rikoksista loukkaamatta koko yhteisöä? Tätä jouduttiin miettimään Kalevassa, joka uutisoi lestadiolaisten piirissä tapahtuneista lapsiin kohdistuneista seksuaalirikoksista.
- Puolalainen media
Puola toimii viimeisiä viikkoja EU:n puheenjohtajamaana. Millainen on Puolan media runsaat kaksi vuosikymmentä suuren murroksen jälkeen? Siitä kertoo mm. Tygodnik Powszechny- lehden päätoimittaja Piotr Mucharski. Toimittajana on Martti Puukko.
- Mediasta ei työvoima lopu
Suomessa valmistuu vuosittain noin 2000 ammattilaista media-alalle. Kymmenen vuotta on keskusteltu ylitarjonnasta. Nyt ollaan paikkoja vähentämässä. Keskustelua käydään siitä, mihin supistukset kohdistuvat ja käytetäänkö juustohöylää vai lakkautetaanko kokonaisia kouluja.
- Mobiili mullistaa yhteiskunnan
Teknologian kehityksen ennustetaan pyyhkivän menneisyyteen niin paperiset laskut ja kirjat, kuin käteisen rahan ja pankkikortitkin. Mutta koko yhteiskunnan tasolla on tulossa vielä suurempia muutoksia, ennakoi tutkimus- ja kehittämisjohtaja Jyrki J.J. Kasvi Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry:stä.
- Dokumentaristin katse
Tampereen yliopiston journalistiikan vierailijaprofessori Iikka Vehkalahti seuraa mediaa dokumenttituottajan silmin. Hän on huolissaan siitä, miten media suuntaa katseensa kohteeseen. Toimittajat samaistuvat helposti valtaan ja katsovat eliittiä alhaalta ylöspäin ja toisaalla media tekee kohteista uhreja, joita katsotaan ylhäältä alas. Vehkalahden mielestä kohdetta pitäisi lähestyä silmien tasolta ja nähdä lähelle.
- Nuorten ääni journalismissa
Tiedotusvälineet niputtavat kovin helposti nuoret yhteen ja samaan muottiin. Nuoriso esitetään esimerkiksi metelöinnillään muita häiritsevänä joukkiona. Tai nuoret kuvataan yhteiskunnallisuutta karttaviksi, lähinnä musiikkivideoista ja BB-talon tapahtumista kiinnostuneiksi vapaamatkustajiksi.
- Sähköinen oppimateriaali
Kouluissa ja oppilaitoksissa opiskellaan edelleen enimmäkseen oppikirjoista. Opiskelijat hengaavat netissä, mutta milloin tapahtuu sähköisen oppimateriaalin todellinen läpimurto? Toimittajana on Anna-Liisa Haavikko.
- Firma tarvitsee hyvän uutisen
Ylimmän johdon esiintymistaitojen on syytä olla kohdallaan, jotta yritys menestyy. Talousuutisista on tullut pörssiyhtiöille tärkeä paikka pyrkimyksessä kasvattaa arvoaan mielikuvien avulla. Politiikan ja viestinnän tutkija Anne Koski Tampereen yliopistosta on seurannut julkisuuden kautta tapahtuvaa strategiajohtamista Nokian ja Soneran kohdalla. Ja on talousmedialla näppinsä pelissä myös muun muassa Applen arvossa. Anne Kosken kanssa talousuutisten äärellä on toimittaja Päivi Leino.
- Uutisia raivaamassa verkkosovellutuksella
Viiden nuoren miehen joukko voitti Helsingin Sanomain Säätiön innovaatiopalkinnon keksinnöllään, joka arvioi käyttäjien lukutapojen mukaan, miten kiinnostava lehtijuttu on. Kilpailussa haravoitiin uusia aluevaltauksia journalismiin ja liiketoimintamalleja.
- Vastamainos kommentoi kulutuskulttuuria
"Vastamainos on poliittinen kuten tavallinenkin mainos. Se sisältää arvovalintoja ja käsityksiä hyvästä elämästä”, toteaa visuaalisen journalismin professori Janne Seppänen Tampereen yliopistosta. "Vastamainos on journalismia, aktivismia ja taidetta. Se parodioi vallanpitäjiä nyt, kun valta on siirtymässä talouden sektorille", sanoo valokuvaaja, ad Klaus Welp Voima-lehdestä.
- Latvian itsenäisyyttä 20 vuotta
Baltian maat itsenäistyivät 20 vuotta sitten. Martti Puukko teki silloin matkan halki Baltian. Nyt hän lähti uudelle matkalle Latviaan katsomaan mikä onkaan muuttunut ja tapasi kansalaisia, ulkoministerin ja vuosikymmenen Latviassa asuneen toimittaja Jukka Rislakin.
- Tanssii median kanssa
Viime vuosina televisio-ohjelmien kierrättäminen muissa medioissa on lisääntynyt. Yksittäisistä ohjelmasarjoista ammennetaan aiheita juttuihin ja uutisiin niin netissä, televisiossa kuin lehdistössäkin. Enää ei tarvita median ulkopuolisia tapahtumia, kuten olympialaiset tai ensiaskelet kuun pinnalla: mediatapahtuman rakentaa media itse.
- Painokoneet seis – robotit tulevat
Kun media karsii kulujaan, toiminta automatisoidaan ja toimittajan voi korvata robotti, niin sanottu tilastoapina.
- Islannista sananvapauden turvasatama
Pankkikriisin paljastuminen muutama vuosi sitten pani vauhtia Islannin medialain uudistamiseen. Maailman vahvimman sananvapauslain myötä tulen ja jään maa pyrkii tutkivan journalismin paratiisiksi.
- Reilua journalismia
Digimaailmassa aineisto leviää nopeasti paikasta toiseen. Valokuvaajat ja toimittajat haluavat tietää, missä kaikkialla heidän valokuviaan ja juttujaan on yleisölle tarjolla, mutta aina se ei ole helppoa. Toimittajan tai valokuvaajan suhde haastateltavaan perustuu luottamukseen, jossa kohteen on tiedettävä, millaisessa jutussa hän on mukana. Jos sisällöntuottaja itsekään ei tiedä aineiston käytöstä, millainen kuva syntyy mediasta?
- Viestintäministeri Krista Kiurun haastattelu
Hallitus lupaa laatia sähköisen viestinnän ohjelman, mutta jatketaanko arjen tietoyhteiskunta ja sadan megan Suomi hankkeita? Entä onko lehdistölle kaavailtu arvonlisävero vain taloudellinen kysymys? Digiaikaa on nyt takana kymmenen vuotta - ratkeaako Ylen rahoitus?
- Mitä on vihapuhe?
Mitä on vihapuhe? Haastateltavina Homma ry:n puheenjohtaja Matias Turkkila ja tutkija Riku Neuvonen Helsingin yliopiston oikeustieteellisestä tiedekunnasta. Toimittajana on Maija Elonheimo.
- Tarinan iskijät netissä
Elokuvat ja televisio tappoivat kansanperinteen, on pitkään kauhisteltu. Mutta populaarikulttuuri ei tuhonnutkaan kansan luovuutta. YouTuben kaivelu avaa tutkija Kaarina Koskelle uuden aarreaitan, missä Hitler raivoaa toimimattoman käyttöjärjestelmän vuoksi ja vanha venäläinen hitti saa uuden elämän kissan suussa. Median uusi murros on uudistanut jokamiehenoikeuden kulttuurin käyttöön ja muovaamiseen ja samalla häivyttänyt jaon tuottajiin ja kuluttajiin. Sekö on folklorea? Toimittajana on Päivi Leino.
- Digiajan lapset
Nykylapset ja -nuoret ovat digitaalisia alkuasukkaita. He eivät tiedä, millaista on ilman kännyköitä ja tietokoneita. Me aikuiset olemme digitalisia maahanmuuttajia. Emme ole kasvaneet tähän ympäristöön, vaan joudumme opettelemaan kaiken erikseen.
- Tietokoneetta omasta tahdostaan
Tutkija Päivi Hakkaraisen mukaan moni yli 60-vuotias valitsee tietokoneettoman elämän. Julkisessa sanassa tavataan tietokoneettomat Ritva Laine Suomussalmelta ja Esko Sirjola Ivalosta. Ja Vanhan kirjallisuuden päivillä toimittaja Esa Aallas tapasi myös hopeasurffaajia.
- Kuinka kävi paikallisradioille?
Yleisradion monopoliasema murtui vuonna 1985, jolloin parikymmentä paikallisradiota eri puolilla Suomea sai toimiluvan. Paikallisradiot tarttuivat innolla alueensa elämäntapaan. Mutta tänään koko paikallisradio-sana on unohtunut ja kaupallisradioissa musiikin välissä satunnainen juontaja jostain päin Suomea kertoo, mitkä levyt soivat seuraavaksi. Turussa kävi samoin kuin muuallakin maassa.
- Turun Sanomien mediakonserni
"Vanhoillinen, nurkkakuntainen, perusturkulainen". "Alueensa mahtivaikuttaja, jolla on vahvat kytkökset talouteen ja politiikkaan". "Urheilulehti, joka julkaisee myös kuolinilmoitukset"
- Sananvapaus ahtaalla Valko-Venäjällä
Tiedotusvälineet ovat itsevaltaisen presidentin Aljaksandr Lukašenkan koko 17 vuotta kestäneen hallinnon ajan olleet tiukan kontrollinen kohteena, mutta Lukašenkan hallinnon otteet ovat huomattavasti kiristyneet viime joulukuisten presidentinvaalien jälkeen.
- Virolaiset viihtyvät TV:n ääressä
Virolaiset katsovat televisiota neljä tuntia päivässä, tunnin pidempään kuin suomalaiset. Kilpailu katsojista on kovaa lukuisien kanavien kesken. Suomalainen Mikko Silvennoinen johtaa TV3-kanavaa Tallinnassa.
- Mediakommentti: Kataisen kuusikon viestintäohjelma
Jyrki Kataisen ensimmäinen hallitus on nyt nimitetty. Minkälainen on sen viestintäpoliittinen ohjelma?
- Tietokoneetta omasta tahdostaan.
Tietokoneetta omasta tahdostaan. Tutkija Päivi Hakkaraisen mukaan moni yli 60-vuotias valitsee tietokoneettoman elämän, kuten Ritva Laine Suomussalmelta ja Esko Sirjola Ivalosta.Vanhan kirjallisuuden päivillä toimittaja Esa Aallas tapasi myös hopeasurffaajia.
- Tekniikka muutti lehtikuvaajan työn
Digitaalitekniikka mahdollistaa vaikkapa epäonnistuneen ohjuksen siivoamisen lehtikuvasta, tai pommituksen nostaman savupilven tummentamisen. Ja niin on tehtykin. Mikä on kuvajournalistin tehtävä? Onko uutiskuva enää totta? Kuvajournalismin tutkija Jenni Mäenpää Tampereen yliopistosta ja valokuvaaja Ossi Ahola kertovat kokemuksiaan ja havaintojaan. Toimittajana Aamulehden valokuvausstudiossa on Päivi Leino.
Toimittajina Juha Kulmanen (tuottaja), Anna-Liisa Haavikko.
Julkisen sanan uusimmat kuunneltavat
- Julkinen sana: Mediaidealisti uskoo nettitelevisioon
- Julkinen sana: Päivystävän dosentin markkinat
- Julkinen sana: Oikeus tulla unohdetuksi
- Julkinen sana: Oikeus tulla unohdetuksi
- Julkinen sana: Mediaprofessorien taisto: Osmo A. Wiio in memoriam
- Julkinen sana: Vuorineuvos Jaakko Rauramon vuodet Sanomissa
- Julkinen sana: Ajatuksia ja tarinoita suomalaisesta TV-komediasta
- Julkinen sana: Lapset muotimainoksissa
- Julkinen sana: Millaisia ovat luovat sisällöt Ylessä?
- Julkinen sana: Mediamesenaatti Niklas Herlin haastateltavana
