Presidenttien uudenvuodenpuheet

Tasavallan presidentti P. E. Svinhufvud otti vuonna 1934 käyttöön tavan viettää vuoden ensimmäistä viikkoa sovinnollisuuden viikkona yhteiskunnallisen sovun ja yhteistyön edistämisen merkeissä. Kampanjalla oli nimenä sovinnollisuuden viikko.

Viikon kunniaksi presidentti piti uuden vuoden päivänä 1935 radiopuheen koko kansakunnalle. Tämä tapa vakiintui ja puhetta alettiin kutsua tasavallan presidentin uudenvuodenpuheeksi. Svinhufvudin puhetta 1.1.1935 pidetään vanhimpana Yleisradion omana ohjelmatallenteena.

Ohjelmassa kuullaan kuuden presidenttimme puheita eri vuosikymmeniltä, hyvinkin kriittisissä vaiheissa kansakuntamme historiaa. Puheita on kommentoimassa presidentti Tarja Halonen, joka myös kertoo omia kokemuksiaan puheiden pitämisestä ja tämän tradition merkityksestä. Toimittajana on Elina Saksala.

Historian ääniä jatkuu kesäkaudella 2013.

Se oikea joulu

Monet perinteisen suomalaisen joulun elementit ovat peräisin 1800-luvun lopulta ja useat meidän joulumme perinteet ovat tulleet Ruotsista ja Saksasta. Joulun kaupallisuuden päivittelykin alkaa olla jo vanha jouluperinne. Historian äänissä kuullaan vanhoja joulumuistoja
Yleisradion arkistosta. Joulun perinteistä ja niiden muutoksista keskustelevat toimittaja Elina Saksala ja tutkija Jere Jäppinen.

Kuusijuhla

Jyväskylän seminaari eli maamme ensimmäinen kansakoulunopettajalaitos aloitti toimintansa vuonna 1863. Opiskelijat tutustuivat lehtorien kotona uusiin joulunviettotapoihin kuten siihen, että kuusi tuotiin sisään ja koristeltiin. Pian tämä tapa levisi uusien opettajien mukana eri puolille Suomea. Myös monet tutuimmista joululauluistamme ovat syntyneet seminaarissa. Jyväskylän yliopiston museon intendentti Pirjo Vuorinen kertoo ohjelmassa siitä, miten meidän kuusijuhlamme on vähitellen vuosikymmenien saatossa muokkautunut nykymuotoonsa. Toimittaja on Elina Saksala.

Kuunnelma

Tekniikka on radiotoiminnan alusta saakka muokannut kuunnelmia. Alussa teattereiden näytelmät lähetettiin suorina lähetyksinä. Sitten ryhdyttiin kirjoittamaan ”kuulonäytelmiä” erikseen radiota varten ja ne näyteltiin studiossa suorina lähetyksinä. Mutta jo 1930-luvulla kuunnelmia taltioitiin vahalevyille. Magnetofoni mullisti tuotantoja sikäli, että tallennetta eli nauhaa voitiin muokata leikkaamalla.

Miten kuunnelmat ovat aikojen saatossa muuttuneet ja ketkä ovat olleet niitä tekemässä – siitä kertoo tämän viikon Historian ääniä. Elina Saksala haastattelee Ylen Radioteatterin entistä päällikkö Pekka Kyröä.

Maan äidit

Ensimmäiset tasavallan presidentin puolisot Ester Ståhlberg ja Signe Relander saivat vaativan tehtävän luoda itsenäistyneelle maalle omat edustustraditionsa, jotka poikkesivat kuninkaallisten hovien protokollasta.

Suomenhevonen

Hevonen on kulkenut suomalaisten rinnalla siitä lähtien, kun levittäydyimme tänne Pohjolaan. Alun perin hevonen oli ennen muuta ratsu, jota käytettiin viestinnässä, tiedustelussa ja sotatantereilla.

Miten puoliso valitaan?

Pojat anelivat tytöiltä pääliinoja lainaksi heinätöissä, etteivät karkeat heinänkorret raapisi niskaa – ja tyttö lainasi jos poika oli mieluisa. Riiaamiseen liittyi kaikenlaista laulua, lorua ja kiusoittelua työn lomassa. Talolliset turvautuivat toisinaan puhemiehiin eli maakareihin saadakseen sopivat naimakaupat perillisilleen, olihan taloon isännäksi jäävän pojan maksettava sisaruksensa ulos. Siihen tarvittiin riittävät myötäjäiset. Ohjelmassa kerrotaan myös monenlaisista rituaaleista, joita esimerkiksi karjalaisiin häihin liittyi. Elina Saksalan vieraana on folkloristi Eija Stark.

Savupirttien elämää

Suolasilakkaa, ruisleipää ja piimää - siinä on tyypillinen ateria 1800-luvun suomalaisessa pirtissä. Lehmille sen sijaan syötettiin talvikaudella hevosen lantaa. Maaseudulla elettiin tyystin erilaista elämää kuin nykyaikana. Pienissä savupirteissä oli isäntäperheen lisäksi palkollisia, kasvatteja ja loisia.

Kriisejä, katastrofeja ja kehitysapua

Tomi Järvinen on tehnyt kansainvälistä avustustyötä 18 vuoden ajan. Hän työskenteli mm. Ruandan sodan jälkeen kaksi vuotta Tansanian puolella pakolaisleirillä. Miltä tuntuu auttaa sodan vastakkaisia osapuolia hutuja ja tutseja leirin pohjattoman kurjuuden keskellä?

Kansanlääkintä

Suomessa oli 1800-luvun loppupuolella joitakin satoja lääkäreitä. Nykyaikana tuttu lääkäripula siis vaivasi suurta osaa maatamme. Mutta ei heitä aina osattu kaivatakaan: kansanparantajat tiesivät mistä yrteistä tehty salva tehosi mihinkin vaivaan.

Siirtolaisia

Suomesta on lähtenyt pitkälti toista miljoonaa ihmistä siirtolaisina Amerikkaan, Ruotsiin, Australiaan ja moniin muihin maihin. Kannustimena on useimmiten ollut toivo paremmasta elämästä. Joskus ulkomaille on lähdetty myös pakoon Suomen ahdistavia olosuhteita tai henkilökohtaisia vaikeuksia. Historian ääniä -sarjan ohjelmassa kuullaan siirtolaistarinoita eri vuosikymmeniltä.

Suomalainen design

Suomalaisesta muotoilusta tuli 1960-luvulla maailmankuulua.
Millaisista lähtökohdista suomalainen design ponnisti maailmanmaineeseen
ja millainen oli muotoilijoiden asema tuon ajan Suomessa? Historian äänissä kuullaan tänään tunnettujen suomalaisten muotoilijoiden ajatuksia.
Niitä arvioivat toimittaja Elina Saksala ja Helsingin yliopiston taidehistorian amanuenssi Susanna Aaltonen.

Karjalan kieli ja kulttuuri

Karjalaisella kulttuurilla oli aikoinaan tärkeä sijansa, kun suomalaista identiteettiä rakennettiin. Nykyään karjalan kieli on yksi monista uhanalaisista suomalais-ugrilaisista kielistä. Kielen puhujista valtaosa niin Suomessa kuin Venäjällä on ikäihmisiä, joilla yhä harvemmin on mahdollisuus pagista omalla kielellään. Millainen on karjalan kielen tulevaisuus? Toimittaja Elina Saksalan vieraana on suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen professori Janne Saarikivi.

Huutolaiset

Köyhien ja vammaisten huutokauppaaminen talollisten elätettäväksi oli 1800-luvun ja 1900-luvun alun sosiaaliturvaa. Turva oli kuitenkin heikko, koska huutolaisia kohdeltiin huonosti ja heitä pidettiin jopa nälässä. Vaikka v. 1922 kunnat velvoitettiin huolehtimaan köyhistään, ihmishuutokauppoja pidettiin paikoin vielä 1930-luvullakin.

Radioarkiston 1950-luvun ohjelmista kuullaan kolmen pienenä huutolaisiksi myydyn miehen koskettava tarina.

Elina Saksalan vieraana on Helsingin yliopiston sosiaalihistorian dosentti Marjatta Rahikainen.

Elokuvan pioneerit

Elokuva tuli Suomeen vuonna 1896. Helsingissä esitettiin Lumièren veljesten elokuvia vain puoli vuotta sen jälkeen kun niiden ensi-esitys oli ollut Ranskassa. Ensimmäinen suomalainen elokuva Salaviinanpolttajat sai ensi-iltansa v. 1907. Historian äänissä kerrotaan millainen oli suomalaisen elokuvan synty ja keitä olivat ensimmäiset elokuvan pioneerit. Elina Saksalan vieraana on tutkija Outi Hupaniittu.

Helsingin köyhät ja rikkaat

Maggie eli Maria Margarita Gripenberg (1881-1976) oli senaattori Sebastian Gripenbergin tytär ja asui Tähtitorninmäen kupeessa. Hän oli yksi modernin tanssityylin uranuurtajista Suomessa ja piti oman tanssi-iltansa Kansallisteatterissa vuonna 1911. Samana vuonna kaupungin pohjoispuolella syntyi Kullervo Linna, joka tuli tunnetuksi muusikkona, orkesterinjohtajana ja mm. Kultainen nuoruus -kappaleen säveltäjänä. Ohjelmassa kuullaan näiden kahden taiteilijan kertomuksia lapsuutensa ja nuoruutensa Helsingistä. Köyhien ja rikkaiden elintasoerot kulminoituivat maailmansodan loppuvaiheessa Suomen sisällissodaksi. Historian tutkija Samu Nyström kertoo miten se näkyi helsinkiläisten arjessa.

Savotta

Tukkijätkät olivat entisaikojen pätkätyöläisiä.Työ savotoilla oli raskasta ja usein myös huonosti palkattua. Kevättalvi ja loppukesä olivat jätkille kovaa aikaa kun silloin ei ollut puunkaatoa eikä tukinuittoa. Historian äänissä kuullaan tunnelmia ja tosiasioita vanhan ajan savotoilta. Miten savotoilla elettiin? Millaista oli työ, ruokahuolto ja vapaa-ajan vietto? Elina Saksalan vieraana on Helsingin yliopiston kansatieteen professori Hanna Snellman, joka on tutkinut Kemijoen metsätyömiesten elämää.

Nykyajan nuoriso

Nykyajan nuorison turmellusta on surkuteltu niin kauan kun on ylipäätänsä ymmärretty nuoruus erityiseksi ikävaiheeksi lapsuuden ja aikuisuuden välissä. Nuoria on aina hätistelty pois pihoilta, kaduilta ja kahviloista. Missä nuorison oikein pitäisi olla? Mikä merkitys harrastuksilla on nuorten elämässä? Historian äänissä kuullaan, miten nuoriso-ongelmaa käsiteltiin entisajan radio-ohjelmissa. Elina Saksalan vieraana on kulttuurihistorioitsija Kaisa Vehkalahti.

Kylähulluja ja muita kummallisia kuuluisuuksia

Kalkkimaan pappi ja Kuikka-Koponen olivat aikansa originelleja, joista kerrottiin tarinoita eri puolilla maata. He kiersivät talosta taloon laajalla alueella ja saivat elantonsa tempuillaan ja sutkauksillaan. Historian äänissä kuullaan näiden hahmojen lisäksi juttuja Nätti-Jussista, joka oli maankuulu lentojätkä ja rehvastelija. Elina Saksalan vieraana on filosofian tohtori Pälvi Rantala Lapin yliopistosta.

Vauvanhoitoa vanhaan aikaan

Millaista oli vauvanhoito ennen neuvoloita, synnytyslaitoksia ja subjektiivista päivähoito-oikeutta?
Ohjelmassa kuullaan äitien muistelmia 1900-luvun alkuvuosikymmeniltä. Elina Saksalan vieraana on hoitotieteen professori Eija Paavilainen Tampereen yliopistosta.

Viekin mummo ja Hätämaan tietäjä

Entisaikaan ei ollut terveyskeskuksia joka kylällä. Kansa turvautui kansanparantajiin, joiden tiedot ja taidot ovat nykyisin jo lähes kadonnutta kansanperinnettä. Viime vuosisadan kuuluisimpia parantajia oli olivat pielisjärveläinen Anni Pölönen eli Viekin mummo sekä piippolalainen Juho Luomajoki eli Hätämään tietäjä. Historian äänissä kuullaan tarinoita heistä ja heidän hoitometodeistaan. Suvi Pölönen on tutkinut isomumminsa Viekin mummon ammatinharjoittamista. Hän on ohjelmassa Elina Saksalan vieraana.

Manalaisia ja näkijöitä

Entisaikojen ihmiset uskoivat lujasti maahisiin, peikkoihin ja tonttuihin. Nämä yliluonnolliset olennot myös vaikuttivat ihmisten elämään. Maahisten asuinpaikan päälle rakennetussa talossa kummitteli ja peikko saattoi vaihtaa tai varastaa vääryyksiä tehneen ihmisen lapsen.
Historian äänissä kuullaan yliluonnollisia tarinoita eri puolilta Suomea ja pohditaan noiden
uskomusten tarkoitusta. Elina Saksalan vieraana on tutkija Tenka Issakainen.

Kalakukko

Kalakukko on vanha perinteinen savolainen pitoruoka ja matkaeväs. Historian äänissä vieraillaan nyt kuopiolaisessa kalakukkovalimossa ja muikkuvesien äärellä. Elina Saksalan vieraana on ruokatuotannon lehtori Sinikka Määttälä.

Tauno Palo - Suomen suurin elokuvatähti

Suomi-Filmin markkinointikoneisto loi Tauno Palosta ja Ansa Ikosesta kaikkien aikojen suomalaisen tähtiparin. Millaista tähtien elämä oli 30-luvun menestysvuosina? Tänään Historian äänissä kuullaan näiden suomalaisen elokuvan ikonien ajatuksia elämästä ja näyttelijäntyöstä. Elina Saksalan vieraana on elokuvatutkija Outi Hupaniittu, jonka kanssa pohditaan sitä, miten elokuvatähtiä Suomessa synnytettiin.

Murhaava heinäkuu: Tammi-paapan murha

Vuonna 1880 paljastui Jurvassa harvinainen veriteko. Nuori nainen surmasi raa´asti iäkkään miehensä. Matti Tammen murha säilyi kauan kansan muistitiedossa ja siitä kerrotut tarinat muuttuivat aikojen saatossa. Toimittaja Elina Saksala ja dosentti Teemu Keskisarja kuuntelevat Tammi-paapan murhatarinan ja pohtivat Suomen henkirikosrikoshistorian suuria linjoja.

Maria Anderssonin Helsinki

Tänä vuonna tulee kuluneeksi 200 vuotta siitä kun Helsingistä tuli Suomen pääkaupunki. Historian ääniä -sarjassa kuullaan kaikkien aikojen vanhimman helsinkiläisen Maria Anderssonin haastatteluja. Maria Andersson syntyi 24.12.1828
ja hän eli tiettävästi peräti 117-vuotiaaksi. Maria ehti nähdä Helsingin kasvun maalaismaisesta pikkukaupungista suureksi teollisuuskaupungiksi. Marian elämästä kertoo myös tutkija Samu Nyström Helsingin yliopistosta.

Tummien heimo

Romaneita tuli Ruotsin valtakuntaan ensimmäisen kerran tasan 500 vuotta sitten. Miten he ovat täällä eläneet ja miten valtaväestö on heihin suhtautunut? Mustalaiskulttuuri on säilyttänyt omaleimaisuutensa läpi vuosisatojen, toki jatkuvasti muokkautuen. Historian äänissä kuullaan otteita ohjelmasta Tummien heimon tuttuna vuodelta 1952. Arkisto-ohjelmassa Yleisradion toimittaja tapaa myös legendaarisen Kalle Hagertin. Elina Saksalan vieraana on historian tutkija Panu Pulma.

Historian ääniä

Yleisradion radioarkistosta avautuu rikas ja elävä kuva maamme historiaan. Vanhat haastattelut ja reportaasit kertovat paljon ihmisten arjesta ja yhteiskunnan muutoksista.