Keskiviikkoisin klo 10.05 – 10.50, uusinta seuraavana tiistaina klo 21.15
EU ja reilu työelämä
Talouskriisin aikaan monissa jäsenmaissa työelämä on tullut kovemmaksi ja Ay-liike on ollut tiukoissa paikoissa. Mutta onko nyt jo aika alkaa selvittää mitä työntekijöiden asemalle eri puolilla EU:ta on tapahtunut ja miettiä työmarkkinoiden pelisääntöjä ja työntekijöiden oikeuksia? Haastateltavana on kansainvälisten asioiden asiantuntija Jenni Karjalainen Akavasta. Toimittajana Maija Elonheimo.
EU ja eduskunnan tahto
Kun ministerit Euroopan unionin neuvoston kokouksissaan päättävät asioista, niin tilanne saattaa olla se, että kymmenessä tunnissa on käsiteltävänä neljäkymmentä asiaa ja päättämässä asioista on kahdenkymmenen seitsemän maan ministerit. Silloin Suomenkin kantojen muodostamisessa eri asioihin on tehty jo paljon työtä ennen kokousta, eikä kokouksen lopputulos ole asiaan vihkiytyneille useinkaan kovin iso yllätys.
Suomen hallituksen ministerit edustavat neuvoston kokouksessa Suomen eduskuntaa, ja käytännössä siis asiat on hyvin pitkälle käsitelty jo etukäteen eduskunnassa.
Brysselin koneessa eduskunnan EU-sihteeristön päällikkö, valiokuntaneuvos Peter Saramo keskustelee siitä millä tavoin Suomen eduskunnan tahto vaikuttaa Brysselissä.
Toimittajana on Maija Elonheimo
Mihin suuntaan EU:ta kehitetään?
Europarlamentaarikko Nils Torvaldsin mielestä EU:ssa on demokratiavaje. Parlamentilla ei ole sitä valtaa mikä sillä pitäisi olla. Komissio, joka hänen mukaansa on käytännössä virkamieshallitus, käyttää valtaa enemmän kuin virkamieshallitukselle demokratiassa kuuluisi.
Europarlamentti ja muutosten aika
Europarlamenttivaaleihin on enää reilu vuosi aikaa. Spekulaatio tulevista ehdokkaista ja vaalien pelitilanteesta onkin jo käynnissä täyttä päätä.
Nykyisen parlamentin pitää kuitenkin loppukaudella päättää vielä monista isoista asioista. Budjettikehysneuvottelut ovat vielä kesken, samoin maatalouspolitiikan kokonaisuudistus tulevaa rahoituskehyskautta varten. Myös talouskriisi aiheuttaa monin tavoin lisää pohdittavaa. Näin kertoo Euroopan parlamentin Suomen tiedotustoimiston päällikkö Pekka Nurminen. Toimittaja on Maija Elonheimo.
Kreikan säästöjen tie
Brysselin koneessa keskustellaan siitä, minkälaiset ovat tunnelmat Kreikassa. EU on mukana vaatimassa Kreikkaa säästämään ja muuttamaan monin tavoin toimintatapojaan, mutta siitä huolimatta edelleen enemmistö kreikkalaisista haluaa pysyä eurossa. Toisaalta kansa kuitenkin kapinoi edelleen kaduilla. Mutta ketä ja mitä vastaan? Mitä kreikkalaiset haluavat?
Haastateltavana on Suomen Kreikan suurlähettiläs Pekka Lintu ja ohjelman toimittaa Maija Elonheimo.
Kilpailevatko EU-maat keskenään?
Millainen on Suomen ja EU:n kilpailukyky juuri nyt? Onko meillä kilpailuvaltteja toisia maita vastaan? Ja entä EU:n sisämarkkinoilla? Kilpailevatko meillä vain yritykset keskenään? Vai tekevätkö sitä myös valtiot? Haastateltavana on apulaisyksikön päällikkö Vesa Vanhanen Euroopan komissiosta ja ohjelman toimittaa Maija Elonheimo.
- Eurokriisin ratkaisuvaihtoehdot
Kenen idologioiden mukaan EU:ssa talouspolitiikkaa ohjataan? Onko sittenkin syytä keskustella enemmän siitä mitä seurauksia taloustieteilijöiden mukaan nykyisellä politiikalla on ja mitkä olisivat vaihtoehdot? Haastateltavana on kansainvälisen talouden professori Pertti Haaparanta Aalto-yliopistosta. Toimittaja on Maija Elonheimo.
- EU ja kemikaalien riskit
Euroopan unioni on tällä hetkellä kemikaaliturvallisuuden kärjessä maailmassa. Se perustuu pitkälti Euroopan kemikaalivirastossa tehtävään työhön. Euroopan kemikaalivirasto sijaitsee Suomessa, Helsingissä. Se on kasvanut nopeasti ja on nykyään yksi EU:n suurimmista virastoista. Ohjelmassa on haastateltavana johtaja Jukka Malm Euroopan kemikaalivirastosta.
- EU ja jäsenmaiden talouspoliittinen valta
EU pyrkii lisäämään valtaansa jäsenmaiden talouspolitiikkaan. Pystymmekö ja haluammeko me säilyttää tulevaisuudessakin sen vallan, joka meille nyt kuuluu.
Haastateltavina finanssineuvos Ilkka Kajaste (kuvassa) valtiovarainministeriöstä ja suuren valiokunnan puheenjohtaja Miapetra Kumpula-Natri. Toimittajana Maija Elonheimo. - Kuinka EU:ssa saa oikeutta?
EU-kansalaisella on käytettävissä paljon eri reittejä hänen hakiessaan oikeutta EU:n päätösvaltaan liittyvissä asioissa. Kotimaisten keinojen lisäksi apua voi saada myös esimerkiksi kantelemalla Euroopan oikeusasiamiehelle, komissiolle tai vetoamalla Euroopan parlamenttiin. Mutta mitä milloinkin kannattaa tehdä ja mistä asiassa saa lisää neuvoja?
- Edessä tuskien taival
Erivauhtinen integraatio tai erotteleva integraatio toimii unionissa tällä hetkellä kaikkein parhaiten, vaikka edessä onkin vaikea tie erityisesti energiapolitiikassa. Näin kertoo Jean Monnet-professori Pami Aalto Tampereen yliopistosta.
- EU:n ja sen jäsenvaltioiden väliset vallan rajat.
EU on jo tiiviisti mukana määrittämässä meidän lainsäädäntövaltaamme ja tuomiovaltaamme. Periaatteessahan EU:n direktiivit ja asetukset vetävät pitemmän korren, jos ne ovat ristiriidassa meidän omien lakiemme kanssa. Eurokriisin myötä EU on hivuttautunut sisään myös jäsenmaidensa budjettivallan käyttöön.
- Miten EU:n työttömyysongelma pitäisi ratkaista?
Jos valtiossa ei investoida tarpeeksi, kysyntä laantuu ja seurauksena on työttömyys. Parhaillaan etenkään EU:n kriisimaissa yksityiset yritykset eivät juuri tee investointeja. Julkinenkin puoli on samaan aikaan keskittynyt etsimään leikkauskohteita ja pitämään yllä talouskuria. Nyt valtioiden olisi kuitenkin lisättävä investointejaan lisätäkseen kysyntää ja ratkaistakseen työttömyysongelmansa, sanoo talousmaantieteilijä Jussi Ahokas ´Raha ja talous´-blogista. Mutta millä keinoin rahoitus silloin hoidettaisiin EU-alueella? Toimittajana on Maija Elonheimo.
- Montako henkeä eurolla on?
Euron koossa pysyminen on viime vuosina ollut pari kertaa tosi pahasti veitsen terällä. Mutta entä jatkossa. Juuri nyt talousennusteet näyttävät hyviltä ja Nordean tutkimusjohtaja Aki Kangasharju sanoo pitävänsä tilannetta parempana, kuin millaisena me tavalliset kansalaiset sen koemme. Euron hajoamisen uhka on edelleen kuitenkin periaatteessa olemassa. Kyproksen ja troikan väliset neuvottelut ovat umpikujassa ja kaduilla kuohuu Kreikassa ja Espanjassa. Jos euro hajoisi, niin millä eri tavoin se todennäköisimmin tapahtuisi ja mitä seurauksia sillä olisi asiaa tutkineen Aki Kangasharjun mukaan Suomelle?
- EU:n vasemmistoryhmä integraatiokehityksen kuohuissa
"EU:ssa ollaan menossa nopeasti liittovaltiokehitystä kohti ja olisi tyhmää väittää, että tämän kehityksen voisi pysäyttää", sanoo Sanna Lepola, joka on GUE/NGL-parlamenttiryhmän apulaispääsihteerinä ja vihreän vasemmiston eli Pohjoismaiden NGL:n vastuuhenkilö. Europarlamentin vasemmistoryhmässä ei ole suomalaisia meppejä, mutta tällä hetkellä ainakin pohjoismainen vihreä vasemmisto on tiukasti liittovaltiokehitystä vastaan. Kiinnostavaa onkin nähdä mihin perustuu mahdollinen vasemmistolainen EU-kritiikki tulevaisuudessa. Toimittajana on Maija Elonheimo.
- Suomen ja EU:n rahat tulevalla budjettikaudella
Suomi kuuluu EU:N budjetin suurimpiin nettomaksajiin suhteessa bruttokansantuloomme. Toissa vuonna nettomaksumme EU:lle oli 123 euroa kansalaista kohden. Parhaillaan neuvotellaan EU:n tulevasta rahoituskehyksestä budjettikaudelle 2014-2020. Miltä tilanne vaikuttaa Suomen ja EU:n kannalta?
- Kauas verot karkaavat
EU:n perussopimuksessa ei haluta samanlaista verotusta halki koko EU:n, vaan siinä verotusta on tarkoitus koordinoida vain siinä määrin, kun se on välttämätöntä EU:n sisämarkkinoiden kannalta. Eri EU-maissa onkin on valtavat erot veroprosenteissa, veropohjissa ja verojärjestelmissä.
- Strasbourgin täysistunto keskusteli liittovaltiosta
EU:n liittovaltiokehitys tuntuu nopeutuvan nykyisen talouskriisin hoidon ja useiden maiden talouden tarpeisiin sopivaksi. Mihin kaikkeen EU-maat ovat samalla sopeutumassa?
- EU ja tumpatut tupakat
Tupakka on EU:ssakin suurin vältettävissä oleva terveysriski. Kolmannes EU- kansalaisista tupakoi, ja tupakoinnin vuoksi kuolee joka vuosi reilusti yli 600.000 ihmistä. Rahaa tupakoinnin takia EU-mailla palaa ainakin 100 miljardia euroa vuosittain.
- Länsi-Balkan matkalla EU-jäsenyyteen
EU:n tavoite on, että Länsi-Balkanin maat liittyvät EU:hun. Tähän asti vain Slovenia on ollut unionissa, mutta nyt myös Kroatia on tulossa jäseneksi.
Mutta missä järjestyksessä ja millä vauhdilla muut Länsi-Balkanin maat ovat liittymässä, ja miltä jäsenyys ylipäänsä vaikuttaa tässä EU:n talouskriisitilanteessa? - EU:n aluekehitysrahojen vähenemisen seuraukset
EU:n Suomelle seuraavalla budjettikaudella (2014-2020) myöntämät aluekehitysrahat ovat ilmeisesti vähenemässä, ja neuvottelut siitä, miten niitä tulevaisuudessa saadaan käyttää, ovat vielä käymättä. Miten aluekehitysrahojen vähennys vaikuttaa tavallisen suomalaisen elämään, vai vaikuttaako suoraan mitenkään?
- Kuka hyötyy työvoiman vapaasta liikkuvuudesta?
Brysselin koneessa pohditaan sitä, miten EU on muuttanut Suomen työmarkkinoita. Miten paljon voimme itse vaikuttaa työmarkkinoidemme pelisääntöihin? Olisiko Suomalaisille työntekijöille parempi jos federalisaatio etenisi myös työelämän pelisääntöjen suhteen? Mikä on Suomen kantokyky kun tänne tulee työnhakijoita muista EU-maista.
- EU ja kaivosten ympäristöhaitat
Talvivaaran kaivoksen mittavat ongelmat ovat tuoneet kaivosten ympäristöhaitat esille. Minkälaisia ohjeita EU-tasolla on säädetty kaivostoimintaan ja rikkooko Suomi niitä? Haastateltavina ovat europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen ja kansliapäällikkö Hannele Pokka ympäristöministeriöstä. Toimittajana on Maija Elonheimo.
- EU yrittää leikata henkilöstömenojaan
Komissio antoi suunnilleen vuosi sitten esityksen siitä, kuinka EU:n tulisi säästää henkilöstömenoissaan. Eri maat ovat sen jälkeen keskustelleet aiheesta keskenään, ja Suomi muiden maksajamaiden kanssa on kannattanut tiukkaa menokuria.
- EU:n Saharov-palkinto meni Iraniin
Euroopan parlamentti myöntää vuosittain Saharov-palkinnon mielipiteenvapauden ja ihmisoikeuksien puolesta tehdystä työstä. Palkinnon arvo on 50 000 euroa, jonka saajat jakavat keskenään. Saajan valitsevat europarlamentin poliittiset ryhmät.
Akatemiatutkija ja islamin tuntija Susanne Dahlgren Helsingin yliopistosta iloitsee tämän vuotisesta Saharov-valinnasta, sillä nyt palkinto myönnettiin iranilaisille elokuvaohjaaja Jafar Panahille ja asianajaja Nasrin Sotoudehille, jotka ovat taistelleet vaarallisissa olosuhteissa ihmisoikeuksien ja sananvapauden puolesta. - Eurokriisissä peli kovenee
Pelastuspakettien ja yhteisvastuun muiden EU-maiden veloista piti alun perin olla mahdotonta, mutta pikkuhiljaa on luisuttu nykytilanteeseen, jossa pelastuspaketit ovat jo mahdollisia EVM:n kautta, tosin kovin ehdoin.
- Eurokriisi on monin eri tavoin luottamuskriisi
Talousasiantuntija Johnny Åkerholmin mukaan nykyinen euron kriisi johtuu luottamuksen ja uskottavuuden menetyksestä. Vaikka markkinat rauhoittuvatkin hetkeksi erilaisten päätösten jälkeen, niin pian ne taas tuntevat epäluuloisuutta, menettävät luottamuksensa ja muuttuvat rauhattomiksi. Sen jälkeen olemme taas enemmän tai vähemmän alkupisteessä.
- Euro hajoaa - entä sitten?
Kansainvälisen politiikan professori Heikki Patomäki Helsingin yliopistosta on niitä harvoja, jotka ovat julkisesti kertoneet yksityiskohtaisesti mitä euron hajoamisesta voisi seurata. Mutta miten Suomen käy mahdollisen euron hajoamisen jälkeen? Entä mitä tapahtuisi jos Suomi eroaisi eurosta?
- EU:n integraatio on erivauhtinen
Erivauhtinen integraatio tai erotteleva integraatio toimii unionissa tällä hetkellä kaikkein parhaiten. Näin kertoo Jean Monnet-professori Pami Aalto Tampereen yliopistosta.
- Miten käy EU:lta paikallisdemokratia?
Eurooppa muistuttaa tällä hetkellä näivettyvää suomalaista seutukuntaa, jossa kunnat keskenään nahistelee, sanoo asiamies Antti Mykkänen Kunnallisalan kehittämissäätiöstä. Tuolle asiallehan kunnat eivät voi mitään, mutta talouskriisi vaikuttaa tai tulee vaikuttamaan paikallishallinnon toimintaan eri EU-maissa. Yllättäen kaikkien kriisimaidenkaan kunnat eivät silti nyt ole isoissa ongelmissa.
- Rikkipilvet Itämeren yllä
Rikkidirektiivistä päätettiin tiistaina EU parlamentin täysistunnossa. Tällä hetkellä laivaliikenteen saasteiden sanotaan aiheuttavan Euroopassa 50 000 ihmisen kuoleman vuosittain. Kun autojen polttoaineiden rikkipitoisuutta on laskettu huomattavasti ja tehtaiden piipuissa on suodattimet, myös laivojen päästöjen rajoittaminen on looginen jatko ilmansaasteiden vähentämiseksi.
- Eurokriisi fifty-sixty
Erikoistutkija Heikki Taimion mukaan euro tulee hajoamaan jollain lailla. Ainoa kestävä ratkaisu euron toimivuuden jatkumiseen olisi täysimittainen liitovaltio, mutta siihen taas ei löydy monessakaan maassa riittävästi poliittista tahtoa.
- Ehdota uusia aiheita Brysselin koneen käsittelyyn
Ehdota EU-aiheisia kysymyksiä ja aiheita, joita voimme käsitellä ohjelmassa ja joihin koitamme etsiä ohjelmassa vastauksia.
- EU Suomen metsissä
Suomalainen metsänomistaja teki EU-historiaa. Brysselin koneessa haastateltavana on menestyksellisen EU-kantelun Suomen metsäasioista tehnyt Timo Kujala.
- EU:n harmaan talouden musta logiikka
Kuinka paljon EU:ssa on harmaata taloutta ja mitä sille voisi tehdä? Haastateltavana SAK:n ekonomisti Erkki Laukkanen. Toimittajana on Maija Elonheimo. Ohjelma on uusinta toukokuulta.
- Suomi ja EU:n tulevaisuus
Onko jo aika aloittaa laaja avoin keskustelu siitä, mitä vaihtoehtoja meillä on EU-politiikassamme? Mitä eri strategioita Suomella on käytettävissään, jos integraatio syvenee, jos euro hajoaa tai jos EU:n sisäiset ratkaisut eivät meitä miellytä? Ketkä sitä keskustelua voivat käydä? Ja keiden pitäisi? Haastateltavana Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä ja toimittajana Maija Elonheimo.
- Suomi ja EU:n talouskriisi
Alivaltiosihteeri Martti Hetemäki Valtiovarainministeriöstä keskustelee toimittaja Maija Elonheimon kanssa siitä, millaiselta hänen silmissään EU:n talouskriisi näyttäytyy.
- Julkisia hankintoja säätelevä direktiivi uusiksi
Julkisia hankintoja säätelevä direktiivi on menossa uusiksi - kilpailutusrumba saattaa rauhoittua. Haastateltavana europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen. Toimittajana on Maija Elonheimo.
Ohjelma on uusinta huhtikuulta 2012. - Maaseutu ja EU:n jäljet
EU on jättänyt ja jättää jälkensä monin tavoin siihen miltä maaseutu ja maatalous näyttävät ja tuntuvat. Tilakoot ovat suurentuneet vauhdilla ja samalla pikkutilat ovat lopettaneet tuotantonsa. Maisemat ovat autioituneet. Pieniä muutaman lehmän karjoja ei enään näy teiden varsien laitumilla.
- Itsenäisyysmies haluaa kuopata EU:n
Itsenäisyyspuolueen puheenjohtaja Antti Pesonen haluaisi Suomen luopuvan eurosta ja eroavan EU:sta. Taistelua puolue on käynyt jo vuosia, mutta mitkä ovat tunnelmat nyt? Joko EU natisee liitoksissaan? Jos natisee, niin mitä EU:n jälkeen? Miten Suomi hyötyisi tilanteesta?
- Mitä hyötyä on EU:n rakennerahastoista?
Miksi EU:n rakennerahojen hallinto on meillä niin monimutkaista? Minkälainen poliittinen tahto on nykyisen systeemin takana? Entä mitä seurauksia rahavirtoihin nykyisen kaltaisella rakennerahoitusjärjestelmällä on? Ketkä tästä systeemistä lopulta hyötyvät? Haastateltavana on finanssineuvos Jan Holmberg Valtiovarainministeriöstä.
- Euroopan unionin säädösten syövereissä
Etenkin maaseudulla EU:n byrokratian ja sääntelyn koukerot määrittävät jo kovin monin tavoin tavallisten unionin kansalaisten elämää ja rahanansaintakeinoja. Kokemuksistaan kertoo EU-kansalainen, maanviljelijä ja hanketoimija Lea-Elina Nikkilä.
- Tuoko EU toivoa eläimille?
Eläinkuljetuksista on taas noussut kohua, tällä kertaa kalkkunoista. Minkälaisia ohjeita Brysselistä tulee eläinten kohtelussa? Haastateltavina ovat eläinlääkintöneuvos Pirkko Skutnabb Maa- ja metsätalousministeriöstä ja Kati Pulli Animaliasta.
- EU turvaa Suomen susia
Brysselin kone -ohjelmia uusitaan kesäkuussa. Ensimmäisenä niistä kuullaan kuinka EU turvaa Suomen susia. Haastateltavina ovat apulaisosastopäällikkö Christian Krogell ja neuvotteleva virkamies Sami Niemi Maa-ja metsätalousministeriöstä.
Toimittajana on Maija Elonheimo. - EU ja vasemmiston nousu
EU:n alueen vasemmisto on ollut nousussa monien maiden kansallisissa vaaleissa.
Europarlamentaarikko Liisa Jaakonsaari iloitsee asiasta, ja uskoo kansan alkaneen huomata, että oikeiston keinoin unionin nykyisistä kriiseistä ei ole poispääsyä. - Voiko EU:n kansantalouksia pelastaa budjettipolitiikalla?
Suhdanneyksikön päällikkö, finanssineuvos Mika Kuismanen valtiovarainministeriöstä kertoo millaisia seurauksia erilaisilla talouskriisin ratkaisuvaihtoehdoilla voi olla EU-maiden talouteen. Ohjelmassa keskustellaan myös siitä, millä logiikalla valtion menoja kireinä aikoina kannattaa leikata.
- Kasvaako EU:n budjetti?
Parhaillaan komissio, jäsenmaiden hallitukset ja europarlamentaarikot vääntävät kättä EU.n tulevasta budjetista. Pitääkö sen nousta lähes 7 %:lla kuten komissio esittää? Eurooppapäivän haastateltavana on meppi Anneli Jäätteenmäki. Toimittajana on Maija Elonheimo.
- Mihin suuntaan EU kulkee?
Talouskriisi on tällä hetkellä iso keskustelun aihe unionissa, ja se hautaa alleen melkein kaiken muun EU-keskustelun. Miten huolestuttavalta siis Espanjan tilanne vaikuttaa? Mitä siitä puhutaan?
- Uudempia ratkaisumalleja velkakriisiin
Helsingin ja Turun yliopistoissa toimiva poliittisen taloustieteen tutkija Lauri Holappa on sitä mieltä, että EKP:n rooli EU:n talouskriisin hoidossa on aivan liian pieni.
- Muuttaako mikään EU:n maatalouspolitiikkaa?
Euroopan unionin rahavirroista lähes puolet ohjautuu edelleen maataloudelle. Maatalous on täysin yhteisöpäätösten ja siten Brysselin ohjauksen varassa. Onko EU:n maatalouspolitiikka jämähtänyt paikoilleen ja pystyykö kurssia mikään muuttamaan? Näihin kysymyksiin vastaa maa-ja metsätalousministeri Jari Koskinen. Toimittajana on Maija Elonheimo.
- Asenteet Euroopan unioniin lientyneet
Vaikka Euroopan unionilla onkin juuri nyt vakavia ongelmia, niin EVA:n uusimman tutkimuksen mukaan suomalaisten suhtautuminen unioniin on muuttunut myönteisemmäksi kuin koskaan aiemmin. Enemmistö suomalaisista (55%) suhtautuu EU:iin myönteisesti.
- EU:n säädösten syövereissä
Etenkin maaseudulla EU:n byrokratian ja sääntelyn koukerot määrittävät jo kovin monin tavoin tavallisten unionin kansalaisten elämää ja rahanansaintakeinoja. Kokemuksistaan kertoo EU-kansalainen, maanviljelijä ja hanketoimija Lea-Elina Nikkilä.
- Europarlamentin päätökset voivat olla yllättäviä
Europarlamentin päätöksiä on vaikea ennakoida. Ratkaisut eivät aina suinkaan noudata puolueryhmittymärajoja ja valiokunnat tekevät merkittävää valmistelutyötä. Haastateltavana on Euroopan parlamentin Suomen tiedotustoimiston päällikkö Pekka Nurminen. Toimittajana on Maija Elonheimo.
- Kansalaisaloite voimaan
Huhtikuun alusta astuu voimaan kauan valmisteltu mahdollisuus tehdä kansalaisaloite Euroopan unionissa. Kuinka tätä aloitetta voi hyödyntää? Siihen vastaa entinen oikeusministeri, kansanedustaja Tuija Brax.
- Kuinka EU:n aluerahat ohjautuvat?
Huomattava osa EU-rahoista ohjautuu aluetukena. Alueiden komitea, jossa on edustettuna eri jäsenmaat, antaa kohdentamisesta lausuntoja. Kuinka EU:n aluerahat ohjautuvat? Sitä kertoo Alueiden komitean jäsen, professori Markku Markkula.
- Elinkeinoelämä ja palkansaajat etujaan valvomassa
Niin ammattiliittojen kuin työnantajienkin pitää nykyään seurata tiiviisti EU:n kehitystä. Millaista linjaa työmarkkinajärjestöt ajavat Brysselissä? Kuka on työnantajan ystävä? Komissioko? Entä ajaako parlamentti palkansaajan asiaa?
- Tehokkaampaa energiantuotantoa EU:n alueella - mutta miten?
Tämä talvi on taas ollut haastava erityisesti itäisessä Euroopassa. Kuinka enrgiantuotantoa voisi kehittää tehokkaammaksi? Tästä kertoo ylitarkastaja Maria Kekki Työ- ja elinkeinoministeriöstä. Toimittajana on Maija Elonheimo.
- Luottamus hyvä - valvonta parempi
Suomalaisten edustaja EU:n tilintarkastustuomioistuimessa vaihtuu. Europarlamentaarikko Ville Itälä valittiin uudeksi tilintarkastajaksi. Väistyvä EU:n rahoituksen valvonnasta vastaava Euroopan tilintarkastustumioistuimen jäsen KHT, Olavi Ala-Nissilä kertoo miltä osin valvonta toimii ja missä ovat suurimmat epäkohdat. Toimittajana on Maija Elonheimo. Keskustele ja kommentoi.
- Putoaako Iso-Britannia EU-junasta?
Iso-Britannia kertoi jäävänsä pois uudesta taloussopimuksesta. Maa on ennenkin neuvotellut itselleen erivapauksia, mutta joutuuko Iso-Britannia lopulta täysin unionin ulkokehälle? Miksi euroskeptisyys maassa vain lisääntyy? Haastateltavana on entinen Lontoon kirjeenvaihtaja ja suurlähettiläs, nykyinen kansanedustaja Pertti Salolainen (kok). Toimittajana on Maija Elonheimo.
- Estääkö varainsiirtovero tulevat velkakriisit?
Niin sanotulle Tobinin verolle on löytynyt nykyisessä finanssikriisissä paljon tukea yllättävistäkin piireistä erityisesti euromaissa. Haastateltavina ovat Finanssialan keskusliiton toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi ja europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen. Toimittajana on Maija Elonheimo.
- Onko unelma EU:n yhteisestä ulkopolitiikasta haudattava?
Ottavatko suuret valtiot EU:ssa kokonaan vallan? Vai viekö Saksa koko unionia ja muut seuraavat? Haastateltavana on EU-tutkimusohjelman johtaja Juha Jokela Ulkopoliittisesta instituutista.
Toimittajana on Maija Elonheimo. - Kuinka EU turvaa Suomen susia?
Vuoden ensimmäisessä Brysselin kone -ohjelmassa on aiheena Suomen sudet ja EU:n niille antama turva. Haastateltavina ovat apulaisosastopäällikkö Christian Krogell ja neuvotteleva virkamies Sami Niemi Maa-ja metsätalousministeriöstä. Toimittajana on Maija Elonheimo.
- Monimutkainen unioni
Onko EU jo liian monimutkainen toimiakseen kunnolla? Haastateltavana Juha Raitio, eurooppaoikeuden professori Helsingin yliopistosta. Tavataan EU-asioita ajavia henkilöitä ja setvitään Brysselin päätöksiä. Toimittajana Maija Elonheimo.
- Kuinka talouskomissaaria neuvotaan?
Talouskomissaari Olli Rehn on ollut jo kuukausia myrskyn silmässä. EU:ssa yhteisten talouspäätösten aikaansaaminen on kiven takana. Mutta miten toimii talouskomissaarin neuvonantaja Vesa Vihriälä? Ja kuinka Olli Rehnin asema muuttui sen jälkeen kun hänet valittiiin myös komission varapuheenjohtajaksi? Maija Elonheimo haastattelee Vihriälää Brysselissä.
- Pakko toimia yhdessä eli kuinka EU:n neuvosto toimii?
Eurooppaneuvosto eli EU:n huippukokous on parhaillaan koolla Brysselissä ratkaisevaksi kutsutussa tapaamisessa. Kuinka jäsenvaltoiden hallituksen edustajista koostuva EU:n neuvosto toimii ja mitä on talouskriisin taustalla? Näistä kertoo EU:n neuvoston sihteeristön pääjohtaja Reijo Kemppinen. Toimittajana on Maija Elonheimo.
- Pysyvätkö suuren valiokunnan rivit suorina?
Hajoavatko suuren valiokunnan rivit EU-paineissa? Haastateltavana on kansanedustaja, suuren valiokunnan puheenjohtaja Mia-Petra Kumpula-Natri (sd).
Tavataan EU-asioita ajavia henkilöitä ja setvitään Brysselin päätöksiä.
Toimittajana Maija Elonheimo. - Miten ammattitutkinnot EU:ssa tunnustetaan?
Työvoima liikkuu rajojen yli - miten ammattitutkinnot tunnustetaan? Kuinka saadaan selville henkilön pätevyys? Haastateltavana opetusneuvos Carita Blomqvist.
Toimittajana on Maija Elonheimo. - Italia huojuttaa nyt euroa
Italia elää poliittisen ja taloudellisen kriisin keskellä. Miten saapasmaa oikein voi? Sitä selvittää ekonomisti, entinen maailmanpankin johtaja Pekka Korpinen, joka on harrastanut Italiaa lähes koko ikänsä. Toimittajana on Maija Elonheimo.
- Lisääntyvätkö mellakat EU:ssa talouskriisin myötä?
Kreikassa on ollut levotonta, mutta nyt on tyyntä myrskyn edellä. Lisääntyvätkö mellakat muuallakin EU:ssa talouskriisin myötä? Haastateltavana on tutkija Teemu Sinkkonen Ulkopoliittisesta instituutista. Toimittajana on Maija Elonheimo.
- Miten EU pelastetaan talouskriisistä?
Haastateltavana on eduskunnan valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Kimmo Sasi. Toimittajana on Maija Elonheimo.
- Vaikuttaako EU-kritiikki?
EU:n parlamentissa toimii moni sellainen euroedustaja, joka haluaisi nykyunionin kuoppaamista. Kuuluuko perussuomalaisten Sampo Terho heihin? Toimittajana on Maija Elonheimo.
- Miten EU on muuttumassa?
Euroopan unionia ravistelevat paitsi talouskriisi, myös tiukentuvat kansallismieliset ja populistiset asenteet. Kuinka EU:n muutosta arvioi entinen pääministeri ja nykyinen Perheyritysten liiton toimitusjohtaja Matti Vanhanen? Hän on nyt mukana parissa eurooppalaisessa ajatushautomossa. Toimittajana on Maija Elonheimo.
- Mitä voi tehdä euron kriiseille?
Mitä voi tehdä euron kriiseille?
Haastateltavana on Suomen Pankin rahoitusmarkkina- ja tilasto-osaston osastopäällikkö Kimmo Virolainen.
Toimittajana Maija Elonheimo. - EU:n maanviljelijät velkaantuvat
EU:n maatalous velkaantuu kovaa vauhtia. Maanviljelijöiden asema on kuitenkin hyvin vaihteleva unionin eri jäsenmaissa.
- Ovatko tilastot EU:ssa ajan tasalla?
Euroopan unioni tarvitsee paljon tilastoja päätöksenteon turvaksi. Suomen tilastokeskuksen tuotannosta suunnilleen 80 % perustuu siihen minkälaista tietoa EU haluaa, sanoo pääjohtaja Heli Jeskanen-Sundström. Tilastokeskus tuottaa valtaosan Suomen virallisista tilastoista ja suomalainen tilastointi on EU:n mittakaavassa korkeatasoista.
Kreikan talouskriisi opetti koko unionille aikoinaan miten tärkeää on se, että tilastotoimi on kunnossa. - Mikä on Suomen Eurooppa-linja?
Suomen eurooppapolitiikka on saattanut viimeaikoina ulkopuolisen silmissä näyttää sekavalta. Mikä on Suomen Eurooppa-linja talouskriisin keskellä? Tähän vastaa eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Alexander Stubb. Toimittajana on Maija Elonheimo.
- Tarvitseeko Suomi vakuuksia?
Suomi haluaa ja vaatii Kreikalta sille tulevaisuudessa myöntämilleen luotoille jonkunlaisia vakuuksia. Ajatus ei vaikuta Aaltoyliopiston kansainvälisen talouden professori Pertti Haaparannan mielestä onnistuneelta. Hän on sitä mieltä, että järkevintä olisi aloittaa heti Kreikan velkojen uudelleenjärjestely, koska maa on jo käytännössä maksukyvytön.
- EU:n maatalouspolitiikka uudistuu - miten käy viljelijän?
EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uusia linjauksia tehdään keskellä talouskriisiä ja uusien maiden mukaantulo EU-kakkua jakamaan muuttaa myös varmasti pelin henkeä.
- Onko EU:n pakko kehittyä kohti liittovaltiota?
Lisääntyykö EU:n valta suhteessa jäsenmaihin? Kulkeeko kehitys väistämättä kohti tiukempaa federalisaatiota eli liittovaltiota? Haastateltavana on Suomen Euroopan unioniin liittymistä aikoinaan vastustanut europarlamentaarikko Sari Essayah.
- Rapautuuko Schengenin sopimus?
Schengen sopimus, joka takaa vapaan liikkuvuuden sopimusmaidensa keskinäisten rajojen yli, ei ole murtumassa, mutta sen kehittäminen on menossa, sanoo neuvotteleva virkamies Maarit Nikander Sisäasiainministeriöstä. Suurin osa EU:n jäsenmaista kuuluu Schengen -alueeseen ja suurin osa Schengenmaista kuuluu EU:hun.
Siksi sopimuksen kohtalo kiinnostaa myös EU:ta - Muuttuuko Eurooppalainen talouspolitiikka?
Löytääkö Eurooppa yhteisen sävelen talousongelmiinsa vai alkaako hajaannuksen aika? Haastateltavana on Helsingin yliopiston kansainvälisen politiikan professori Heikki Patomäki.
Toimittajana on Maija Elonheimo. - Alueiden kehittämisrahat
EU:n budjetissa alue- ja rakennepolitiikka on maatalouspolitiikan jälkeen toiseksi suurin menoerä. Alue- ja rakennepolitiikan tarkoitus on vähentää kehityseroja EU:n eri alueiden ja jäsenvaltioiden välillä.
Siihen käytetään rakennerahastojen välityksellä EU:n budjettivaroista. 36% eli 360 miljardia euroa kaudella 2007-2013. - Vaikuttaako EU koulutuspolitiikkaan?
EU aikoo ratkaista monta ongelmaansa parantamalla kansalaistensa koulutusta. Koulutuksen avulla on tarkoitus sekä turvata EU:n kipailukyky, että poistaa köyhyyttä.
- Lobbarit EU:ssa
Lobbareiden työnä on saada yksityinen etu vaikuttamaan yhteiseltä edulta. Kuinka iso osa lobbareilla on EU:n päätöksenteossa ja esimerkikisi nykyisen talouskriisinkin synnyssä? Ja entä mikä on heidän roolinsa nyt kun EU:n ydinturvaa mietitään?
- Kenen kanta on Suomen kanta EU:ssa?
Mitä todella tahpahtuu EU:n huippukokouksissa? Millä porukalla sinne mennään, millä kielellä puhutaan ja kuinka virkamiehet kokousta seuraavat? Entä miten demokratia toteutuu kun meitä koskevia päätöksiä tehdään?
- Ydinvoiman riskit ja EU
Euroopan unionin alueella on nykyisellään 143 ydinvoimalaa 14 eri maassa, ja lisää voimaloita on rakenteilla ja suunnitteilla. Kaikki ydinvoimalat ovat yksilöitä, joiden turvallisuuden olisi syytä olla kunnossa.
- "Suuri valiokunta on tärkein"
Moni kansanedustaja elää "kotosuomea", jota ei enää ole. Valtaa on siirretty rajusti Brysseliin. Mutta kaikki Suomen sielläkin omalta osaltaan tekemät päätökset kulkevat eduskunnan suuren valiokunnan kautta. Miten toimii EU-valiokunnaksi kutsuttu suuri valiokunta, siitä kertoo luopuva pitkän linjan kansanedustaja Esko-Juhani Tennilä (vas.). Häntä haastattelee Maija Elonheimo.
- Miten käy EU:n pakolaispolitiikan?
EU on uuden haasteen edessä joutuessaan ratkaisemaan miten auttaa mahdollisesti Pohjois-Afrikan maista pakenevia ihmisiä. Vaarana pakolaistulva Pohjois-Afrikasta. Miten käy EU:n pakolaispolitiikan?
- Missä ovat EU:n takuiden rajat?
Bryselin koneessa puhutaan siitä, miten talouskriisi EU:ssa etenee ja ihmetellään miltä näyttää EU:n talouspolitiikan koordinaatiopaketti. EU:ssa pohditaan parhaillaan kiivaasti sitä miten unioni selvittäisi nykyisen talouskriisinsä ja estäisi uudet.
- Kuka hyötyy uudesta Eu:n potilasdirektiivistä?
Eu-kansalaiset saavat tulevaisuudessa oikeuden käyttää muiden Eu-maiden terveyspalveluita ja saada korvauksia omasta maastaan. Ideana on se, että hoitoa muissa EU-maissa saa tulevaisuudessa samoin perustein kuin saisi kotimaassaan.
- Ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikainen
Kuinka Lissabonin sopimus muokkasi jäsenmaiden tapaa hoitaa yhteistä ulko-ja turvallisuuspolitikkaa? Miten Suomen asema on todellisuudessa muuttunut? Teija Tiilikainen oli aikanaan neuvottelemassa Lissabonin sopimuksesta. Ensin sitä tosin kutsuttiin EU:n perustuslailliseksi sopimukseksi.
- Maatalousneuvos Kari Valonen
Komission tiedonanto 'EU:n yhteinen maatalouspolitiikka vuoteen 2020' ilmestyi syksyllä, ja siinä kuvatut haasteet uuden maatalouspolitiikan luomiseen ovat valtavia.
- Ylijohtaja Minna Kivimäki Liikenne- ja viestintäministeriöstä
"Meillä liikennealan säännöistä 80-90 % tulee EU:sta", sanoo haastateltavana oleva ylijohtaja Minna Kivimäki liikenne- ja viestintäministeriöstä. Ohjelman toimittajana on Maija Elonheimo.
- EK:n johtaja Jukka Ahtela
Työnantajapuolen sitoutuminen Euroopan Unioniin on ollut vahva. Millaista linjaa Elinkeinoelämän Keskusliitto ajaa nyt suhteessa Brysseliin? Tästä kertoo 12 vuotta aikanaan myös siellä asunut johtaja Jukka Ahtela. Toimittajana on Maija Elonheimo.
- Palkansaajien EU-asiantuntija Reijo Paananen
Millaista työelämää SAK:n EU-asiantuntija Reijo Paananen ajaa Brysselissä? Ohjelmassa tavataan EU-asioita ajavia henkilöitä ja setvitään Brysselin päätöksiä. Toimittajana on Maija Elonheimo.
- Eikka Kosonen, EU-komission Suomen edustuston päällikkö
Brysselin kone on uusi viikoittaissarja, jossa tavataan EU-asioita ajavia henkilöitä ja setvitään Brysselin päätöksiä. Ensimmäisessa ohjelmassa on haastateltavana EU-komission Suomen edustuston päällikkö Eikka Kosonen. Hän kertoo minkälaisia suunnitelmia EU:lla on selvitä tulevien vuosien haasteista. Toimittajana on Maija Elonheimo.
- Brysselin kone
Brysselin koneessa tavataan EU-kokouksissa matkustava ja kysytään, mitä juuri hän käy niissä tekemässä ja tavoittelemassa ja miksi. Ja kenen etuja hän on nyt ajamassa. Ohjelmassa haastatellaan poliitikkoja, virkamiehiä, lobbareita ja tavallisia ihmisiä.
Suomalaiset virkamiehet, poliitikot, lobbarit ja muut asianosaiset kulkevat jatkuvasti Brysselissä ajamassa eturyhmiensä asioita ja seuraamassa miten heille tärkeiden asioiden tilanne kehittyy.
Brysselin koneessa kysytään mitä asioita yritetään ajaa ja millä keinoin. Kuinka tehokkaasti ja miten Brysselin kone jyskyttää? Kenelle on tulossa säästöä kenelle taas rahanmenoa?
Keskustele EU:sta Brysselin koneen blogisivuilla. (blogit.yle.fi/brysselin-kone)
Ehdota uusia teemoja Brysselin koneen käsittelyyn.
Toimittajana Maija Elonheimo.
Tuottajana Juha Kulmanen.
Brysselin kone uusimmat kuunneltavat
- Brysselin kone: EU ja reilu työelämä
- Brysselin kone: Brysselin kone. EU ja eduskunnan tahto
- Brysselin kone: Mihin suuntaan EU:ta kehitetään?
- Brysselin kone: Europarlamentti ja muutosten aika
- Brysselin kone: Kreikan säästöjen tie
- Brysselin kone: Miten käy EU:n kilpailukyvyn?
- Brysselin kone: Eurokriisin ratkaisuvaihtoehdot
- Brysselin kone: EU ja kemikaalien riskit
- Brysselin kone: EU ja jäsenmaiden taloudellinen valta
- Brysselin kone: Miten EU:sta oikeutta haetaan
