Ajankohtaisessa Ykkösessä joka tiistai.

EU kallein suomalaisille

Olen ollut panevinani merkille, että suomalaisia kiinnostaa EU:ssa erityisesti se, kuinka paljon rahaa me sinne lähetämme. Yleisesti tiedetään, että Suomi on nettomaksaja. Se merkitsee, että Suomen saama ”EU-raha” tähän tai tuohon tarkoitukseen on aina meidän omaa rahaamme, joka kierrätetään Brysselin kautta meille takaisin. Nettomaksu on hävikki, joka syntyy matkalla.

Viime vuonna hävikki oli valtion tilinpäätöksen mukaan 753 miljoonaa euroa, mikä oli uusi Suomen ennätys. Siihen on laskettu mukaan myös Suomen rajoilla perityt ja pääkonttorin käyttöön lähetetyt tullitulot, jotka Suomen itsenäisyyden aikaan pidettiin itsellä.

On myös toinen laskelma, ja siihen nojaa kokoomuslainen valtiovarainministeriö yhtä tanakasti kuin entinen maalaisliitto lakiin ja raamattuun. Kataisen valtiovarainministeriö tiedottaa Suomen kansalle neljänneksen pienemmän nettojäsenmaksun, jonka on meidän puolestamme laskenut EU:n komissio. Sen laskelma perustuu tiettyjen kulujen tietoiseen poisjättämiseen. Lukuja vähätellään siksi, että pääkonttori tietää nettomaksujen kuvaamalla rahojen hävikillä olevan monissa nettomaksajamaissa suuri vaikutus kansalaismielipiteeseen. Mukana eivät ole 40 000 ihmisen suuruisen virkamiesarmeijan ylläpidosta ja entisten virkamiesten eläkkeistä aiheutuvat hallintokulut eivätkä EU:n ulkopuolelle suuntautuneet maksut.

Suomen nettomaksu on kasvanut viime vuosina merkittävästi. Taakan kasvu johtuu niistä valtionpäämiesten Eurooppa-neuvostossa joulukuussa 2005 käydyistä neuvotteluista, joiden perusteella päätettiin nykyvuosien (2007-2013) jäsenmaksuperusteista. Silloin, yön pimeinä tunteina, Matti Vanhanen suostui lisäämään Suomen jäsenmaksutaakkaa ottamalla meille maksuun lisää myös muiden maiden jäsenmaksuja. Vanhastaanhan me olemme maksaneet jäsenmaksua Englannin puolesta, ja minullekin tuli yllätyksenä vasta tänä syksynä se, että Englannin puolesta maksettuun jäsenmaksuun on 10 vuoden ajan sisältynyt jäsenmaksua myös Saksan, Itävallan, Ruotsin ja Hollannin puolesta. Valtion tilinpäätöksessä tai valtiovarainministeriön tiedotteissa siitä ei ole ollut mitään mainintaa.

Vuonna 2005 Suomi otti maksaakseen lisää Saksan, Itävallan, Ruotsin ja Hollannin jäsenmaksua. Sekin selvisi vasta tänä syksynä, kun näiden muiden jäsenmaksua tuli meille maksuun taannehtivasti. Sen seurauksena Suomi teki vuoden 2009 nettojäsenmaksullaan uuden kaikkien aikojen Suomen ennätyksen: seitsemän ja puoli sataa miljoonaa euroa, mistä oli mainittujen muiden maiden puolesta maksettua jäsenmaksua kolmisen sataa miljoonaa.

Komission laskutavan mukaan Suomen nettomaksuosuus vuonna 2009 oli 0,32 % bruttokansantulosta (BKTL). Ennen edellä mainittua EU:n huippukokouksen päätöstä se oli vain kolmannes siitä.

Meitä suuremmiksi jäsenmaksujen nettomaksajiksi komissio on saanut – mitattuna jäsenmaksulla suhteessa kansantuloon – Belgian (0,49 %), Tanskan (0,42 %), Luxemburgin (0,39 %) ja Italian (0,34 %).

Kun otetaan huomioon komission laskelmasta pois jätetyt hallintomenot, Belgian ja Luxemburgin osuudet alenevat merkittävästi; ovathan ne EU:n kotipesä. Belgian maksuosuus laskee vieläkin enemmän, kun otetaan huomioon sen satamien kautta Keski-Euroopan sisämaahan, muihin maihin, tuoduista tavaroista perityt tullit ja niiden kantopalkkiot.

Kun muut maat saavat maataloustukiaisensa pääosin EU:lta, Suomi maksaa niistä valtaosan itse. Suomi on omien veronmaksajien varoista maksettujen kansallisten maataloustukien maksajana EU:ssa kolmannella sijalla heti suurten maiden Saksan ja Ranskan jälkeen. (Suomen kansallinen tuki maatalouteen vuonna 2008 oli 1 203 miljoonaa euroa ja Italian – maan kokoon nähden vaivaiset – 836 miljoonaa ja Tanskan vain 112 miljoonaa euroa.) Maataloustukiaiset eivät ole jäsenmaksua, mutta ne ovat Suomelle tavattoman suuri ja poikkeuksellinen kulu muihin maihin verrattuna.

Kun kaikki tämä otetaan huomioon, Suomi oli vuonna 2009 suhteessa kansantuloon EU:n suurin nettomaksaja! Iloista maksajaa rakastavat ainakin Englanti, Saksa, Itävalta, Ruotsi ja Hollanti, jotka ovat kansantuotteella mitattuna meitä rikkaampia maita ja joiden EU-jäsenmaksun maksamiseen meidät on pantu osallistumaan.

Esko Seppänen

Esko Seppänen | 2.11.2010

Twitter

Kommentoi

Ajankohtainen 45-minuuttinen esittää kysymyksiä ja vaatii ymmärrettäviä vastauksia.

Ohjelmassa luodaan yhteyksiä erilaisten ihmisten, asioiden ja maailmojen välille.

Ajankohtainen Ykkönen
Kokemusta ja ennakkoluulottomuutta Heikki Peltosen johdolla.

Yle Radion ajankohtaisohjelmat
Tuottaja Kaisa Jaakkola.

Ajankohtaisen Ykkösen kolumni - uusimmat kuunneltavat

Ajankohtainen Ykkönen - kolumni: Esko Seppänen 13.1.2011
Ajankohtainen Ykkönen - kolumni: 28.12.2010 Arja Alho

Kolumneja ja puheenvuoroja

Kolumni

Tyttöjen juttuja

Saara Cantell | 19.6.2013

Esko-Juhani Tennilä. Kuva: Juha-Pekka Inkinen.

Ykkösaamun kolumni

Katainen Sorsan jalanjäljillä

Esko-Juhani Tennilä | 18.6.2013

Radio 1 vastaa

Hiljaisuus on tärkeää radiossa

Anna Simojoki | 15.6.2013

Ykkösaamun kolumni

Turvallisuuspolitiikka pöydällä ja pöydän alla

Risto Makkonen | 14.6.2013

Lisää kolumneja ja puheenvuoroja

Uusia keskusteluja

Muualla Yle.fi:ssä