Ajankohtaisessa Ykkösessä joka tiistai.
EU kallein suomalaisille
Olen ollut panevinani merkille, että suomalaisia kiinnostaa EU:ssa erityisesti se, kuinka paljon rahaa me sinne lähetämme. Yleisesti tiedetään, että Suomi on nettomaksaja. Se merkitsee, että Suomen saama ”EU-raha” tähän tai tuohon tarkoitukseen on aina meidän omaa rahaamme, joka kierrätetään Brysselin kautta meille takaisin. Nettomaksu on hävikki, joka syntyy matkalla.
Viime vuonna hävikki oli valtion tilinpäätöksen mukaan 753 miljoonaa euroa, mikä oli uusi Suomen ennätys. Siihen on laskettu mukaan myös Suomen rajoilla perityt ja pääkonttorin käyttöön lähetetyt tullitulot, jotka Suomen itsenäisyyden aikaan pidettiin itsellä.
On myös toinen laskelma, ja siihen nojaa kokoomuslainen valtiovarainministeriö yhtä tanakasti kuin entinen maalaisliitto lakiin ja raamattuun. Kataisen valtiovarainministeriö tiedottaa Suomen kansalle neljänneksen pienemmän nettojäsenmaksun, jonka on meidän puolestamme laskenut EU:n komissio. Sen laskelma perustuu tiettyjen kulujen tietoiseen poisjättämiseen. Lukuja vähätellään siksi, että pääkonttori tietää nettomaksujen kuvaamalla rahojen hävikillä olevan monissa nettomaksajamaissa suuri vaikutus kansalaismielipiteeseen. Mukana eivät ole 40 000 ihmisen suuruisen virkamiesarmeijan ylläpidosta ja entisten virkamiesten eläkkeistä aiheutuvat hallintokulut eivätkä EU:n ulkopuolelle suuntautuneet maksut.
Suomen nettomaksu on kasvanut viime vuosina merkittävästi. Taakan kasvu johtuu niistä valtionpäämiesten Eurooppa-neuvostossa joulukuussa 2005 käydyistä neuvotteluista, joiden perusteella päätettiin nykyvuosien (2007-2013) jäsenmaksuperusteista. Silloin, yön pimeinä tunteina, Matti Vanhanen suostui lisäämään Suomen jäsenmaksutaakkaa ottamalla meille maksuun lisää myös muiden maiden jäsenmaksuja. Vanhastaanhan me olemme maksaneet jäsenmaksua Englannin puolesta, ja minullekin tuli yllätyksenä vasta tänä syksynä se, että Englannin puolesta maksettuun jäsenmaksuun on 10 vuoden ajan sisältynyt jäsenmaksua myös Saksan, Itävallan, Ruotsin ja Hollannin puolesta. Valtion tilinpäätöksessä tai valtiovarainministeriön tiedotteissa siitä ei ole ollut mitään mainintaa.
Vuonna 2005 Suomi otti maksaakseen lisää Saksan, Itävallan, Ruotsin ja Hollannin jäsenmaksua. Sekin selvisi vasta tänä syksynä, kun näiden muiden jäsenmaksua tuli meille maksuun taannehtivasti. Sen seurauksena Suomi teki vuoden 2009 nettojäsenmaksullaan uuden kaikkien aikojen Suomen ennätyksen: seitsemän ja puoli sataa miljoonaa euroa, mistä oli mainittujen muiden maiden puolesta maksettua jäsenmaksua kolmisen sataa miljoonaa.
Komission laskutavan mukaan Suomen nettomaksuosuus vuonna 2009 oli 0,32 % bruttokansantulosta (BKTL). Ennen edellä mainittua EU:n huippukokouksen päätöstä se oli vain kolmannes siitä.
Meitä suuremmiksi jäsenmaksujen nettomaksajiksi komissio on saanut – mitattuna jäsenmaksulla suhteessa kansantuloon – Belgian (0,49 %), Tanskan (0,42 %), Luxemburgin (0,39 %) ja Italian (0,34 %).
Kun otetaan huomioon komission laskelmasta pois jätetyt hallintomenot, Belgian ja Luxemburgin osuudet alenevat merkittävästi; ovathan ne EU:n kotipesä. Belgian maksuosuus laskee vieläkin enemmän, kun otetaan huomioon sen satamien kautta Keski-Euroopan sisämaahan, muihin maihin, tuoduista tavaroista perityt tullit ja niiden kantopalkkiot.
Kun muut maat saavat maataloustukiaisensa pääosin EU:lta, Suomi maksaa niistä valtaosan itse. Suomi on omien veronmaksajien varoista maksettujen kansallisten maataloustukien maksajana EU:ssa kolmannella sijalla heti suurten maiden Saksan ja Ranskan jälkeen. (Suomen kansallinen tuki maatalouteen vuonna 2008 oli 1 203 miljoonaa euroa ja Italian – maan kokoon nähden vaivaiset – 836 miljoonaa ja Tanskan vain 112 miljoonaa euroa.) Maataloustukiaiset eivät ole jäsenmaksua, mutta ne ovat Suomelle tavattoman suuri ja poikkeuksellinen kulu muihin maihin verrattuna.
Kun kaikki tämä otetaan huomioon, Suomi oli vuonna 2009 suhteessa kansantuloon EU:n suurin nettomaksaja! Iloista maksajaa rakastavat ainakin Englanti, Saksa, Itävalta, Ruotsi ja Hollanti, jotka ovat kansantuotteella mitattuna meitä rikkaampia maita ja joiden EU-jäsenmaksun maksamiseen meidät on pantu osallistumaan.
Esko Seppänen
Kommentit: Uusin ensin Vanhin ensin
Ajankohtainen 45-minuuttinen esittää kysymyksiä ja vaatii ymmärrettäviä vastauksia.
Ohjelmassa luodaan yhteyksiä erilaisten ihmisten, asioiden ja maailmojen välille.
Ajankohtainen Ykkönen
Kokemusta ja ennakkoluulottomuutta Heikki Peltosen johdolla.
Yle Radion ajankohtaisohjelmat
Tuottaja Kaisa Jaakkola.
Ajankohtaisen Ykkösen kolumni - uusimmat kuunneltavat
- Ajankohtainen Ykkönen - kolumni: Esko Seppänen 13.1.2011
- Ajankohtainen Ykkönen - kolumni: 28.12.2010 Arja Alho
Kolumneja ja puheenvuoroja
Kolumni
Tyttöjen juttuja
Saara Cantell | 19.6.2013
Ykkösaamun kolumni
Katainen Sorsan jalanjäljillä
Esko-Juhani Tennilä | 18.6.2013
Radio 1 vastaa
Hiljaisuus on tärkeää radiossa
Anna Simojoki | 15.6.2013
Ykkösaamun kolumni
Turvallisuuspolitiikka pöydällä ja pöydän alla
Risto Makkonen | 14.6.2013
Uusia keskusteluja
- Tyttöjen juttuja
- Hiljaisuus on tärkeää radiossa
- Valkjärvi
- Kuolema, elämän merkityksellisyys ja pahuus
- Lahjakkuus, luovuus ja kuri
- Voiko suomalaiseksi tulla? Vieraana Neil Hardwick
- Kesämökin syvin olemus
- Timo Soinin tulevaisuus poliittisena johtajana
- Suomalainen lapsuus
- Turvallisuuspolitiikka pöydällä ja pöydän alla
- Onko suomalainen elokuva kotikutoista vai kansainvälistä?
- Kuollutta elektroniikkaa
- M. A. Nummisen musiikkiohjelma 2/12: 1900-luvun avantgarde
- Yhdet hautajaiset kerrallaan - yhteensä kuitenkin
kymmeniä ja satoja - Pyhiinvaellusbuumin juuret löytyvät jo keskiajalta
- Maahanmuuttajien rikollisuustilastot mustavalkoisia?
- Anna vihje Viikon sitaatiksi
- Ilmianna fraasirikolliset!


