Näytä vaalidatan ohjeistukset

Virheiden lähteet puoluekannatusarvioissa

1. Virhemarginaali

Mikään kannatusarvio ei voi aina olla täysin oikein. Tutkimuslaitokset tekevät puoluekannatusarvionsa yleensä noin 3000 hengen otoksella. Sen mukaisesti virhemarginaali on noin 1,4%.

Tämä merkitsee, että jos puolueen kannatukseksi arvioidaan 22 prosenttia, se on 95 prosentin todennäköisyydellä välillä 20-24. Kaikkein todennäköisimmin se on kuitenkin juuri ilmoitettu 22. Mitä kauemmaksi ennustetusta luvusta mennään, sitä epätodennäköisempää on, että se vastaisi todellista kannatusta.

2. Kysymyksen muotoilu

Tutkimuslaitos voi ihmisiltä puoluekannatusta useilla eri tavoilla. Heiltä voidaan kysyä aikomuksia äänestää tai yksinkertaisesti puoluekannatusta. Heille voidaan muistuttaa tarjolla olevista puolueista tai jättää kysymys avoimeksi. Nämä vaikuttavat kyselyn tuloksiin.

3. Painotus

Tutkimuslaitos yrittää varmistaa, että otos on edustava eli pienoismalli koko tutkittavasta väestöstä. Tämän saavuttamiseksi laitokset etsivät tietyt kriteerit täyttäviä ihmisiä vastaajiksi. Vastauksia voidaan myös painottaa, jotta edustavuus toteutuisi. Otoksen edustavuudessa otetaan huomioon esimerkiksi ikä, sukupuoli, asuinpaikka, ja sosiaaliset tunnusmerkit. Esimerkiksi puhelinhaastatteluissa otoksen laatimiseen vaikuttaa se, kenellä on puhelimia tai matkapuhelimia, keistä heistä on tiedot numerotiedustelussa ja ketkä ovat antaneet puhelimeensa markkinointikiellon.

4. Äänestäminen edellisissä vaaleissa

Äänestysaikomuksia kartoittavissa tutkimuksissa tarvitaan tämänkin jälkeen tuloksen korjaamista. Jotkut tutkimuslaitokset painottavat vastauksia aiemman äänestyskäyttäytymisen mukaan. He kysyvät vastaajilta, mitä puoluetta nämä äänestivät edellisessä tai jossain edellisessä vaalissa. Otosta muokataan ja painotetaan, jotta se vastaisi myös puoluekannatusmielessä edustavuudeltaan koko kohdeyleisöä.

Ongelmana on, että ihmiset muistavat väärin äänestämisensä edellisissä vaaleissa, jättävät vastaamatta tai jopa valehtelevat siitä. Niinpä tämäkin asia pitää arvioida ja korjata tutkimusmenetelmässä. Yleensä tämän mentelmän pohjana on aiempien kannatusarvioiden tekemisen yhteydessä saadut tiedot. Mitä kokeneempi tutkija, sitä paremmin hän voi arvioida asiaa aiempien kyselyiden kokemusten perusteella ? mikäli asiat menevät niin kuin ennen.

5. Äänestämisen todennäköisyys

Useimmat tutkimuslaitokset painottavat tai suodattavat vielä tämän jälkeen tuloksia sillä perusteella, kuinka todennäköisesti vastaaja käy äänestämässä. Todennäköisesti äänestäville annetaan suurempi paino kuin niille, joiden oletetaan herkemmin jäävän kotiin äänestyspäivänä.

Tämä tapahtuu jättämällä osa näistä vastauksista huomiotta tai painottamatta, joka itse asiassa kasvattaa tutkimusmentelmän todellista virhemarginaalia.

6. Ujot vastaajat

Useat tutkimuslaitokset laskevat puolueiden kannattajiksi myös osan "en-osaa-sanoa" tai "en-halua-sanoa" -vastaajista. Tällöin heidän oletetaan äänestävän sitä puoluetta, jota äänestivät edellisellä kerralla. Yleensä tällaisia ääniä lasketaan sellaisille puolueille, joiden äänestämistä jostain syystä kainostellaan kertoa haastattelijalle.

Taloustutkimus Oy:n Yle Uutisille tekemä puoluekannatusarvio

1. Virhemarginaali

Kannatusarvion tilastollinen virhemarginaali on 3000 henkilön otoksella. Sen mukaisesti virhemarginaali on noin 1,4%.

Tämä tarkoittaa, että jos puolueen kannatukseksi arvioidaan 22 prosenttia, se on 95 prosentin todennäköisyydellä välillä 23,6 - 20,4. Kaikkein todennäköisimmin kannatus on kuitenkin juuri ilmoitettu 22.

Taloustutkimuksen puoluekannatusarviot tehtiin maaliskuuhun 2007 saakka noin 2000 henkilön otoksella, jolloin virheamarginaali oli plus/miinus 2 prosenttiyksikköä. Huhtikuussa 2007 otos oli lähes 4000 henkilöä ja virhemarginaali plus/miinus 1,2.

2 Haastateltavien valinta

Tutkimus on tehty atk-avusteisina puhelinhaastatteluina. Haastattelujen kohderyhmä on 18-79-vuotias väestö Ahvenanmaan maakuntaa lukuunottamatta. Haastateltavat valittiin satunnaisotannalla väestötietojärjestelmästä. Otokseen tulleille henkilöille etsittiin puhelinnumero seuraavassa järjestyksessä:- ko. henkilön matkapuhelinnumero- ko. henkilön kiinteä puhelinnumero- samassa taloudessa asuvien täysi-ikäisten henkilöiden kiinteä puhelinnumero.

3. Kysymyksen muotoilu

Elokuussa 2008 Taloustutkimuksen kannatusarvion laskentatapaa uudistettiin. Korjauskertoimen laskemisessa otetaan tämän jälkeen huomioon sekä viime eduskuntavaalien että viime kunnnallisvaalien tulos. Aina ennen lokakuussa järjestettäviä kunnallisvaaleja mitataan elo-,syys- ja lokakuussa kuntavaalikannatusta. Marraskuussa taas siirrytään mittaamaan eduskuntavaalikannatusta.

Vastaajille esitetään aina kolme kysymystä. 1. Minkä puolueen tai ryhmittymän listalla olevaa ehdokasta äänestitte vuoden (edellinen kuntavaalivuosi) kunnallisvaaleissa? 2. Minkä puolueen tai ryhmittymän listalla olevaa ehdokasta äänestitte vuoden (edellinen eduskuntavaalivuosi) eduskuntavaaleissa? 3. Minkä puolueen tai ryhmittymän listalla olevaa ehdokasta äänestäisitte, jos eduskuntavaalit olisivat nyt?

4. Kannatusarvion laskeminen

Kannatusarvion pohjana on kullakin tutkimuskerralla saadut tulokset. Suomessa on todettu todellisen äänestyskäyttäytymisen poikkeavan jonkin verran siitä, mitä kansalaiset vastaavat haastattelututkimuksissa. Tutkimuksessa on esimerkiksi helpompi ilmoittaa vaihtavansa puoluetta kuin vaaliuurnilla. Samoin moni kantansa ilmoittaneista jättääkin vaalipäivänä äänestämättä.

Tästä syystä lopullisen kannatusarvion laskemiseen Taloustutkimus Oy käyttää aikaisemmasta vaalituloksesta johdettuja puoluekohtaisia korjauskertoimia, joiden avulla tulokset sovitetaan simuloimaan tilannetta, jos äänestäjä olisi vaaliuurnilla juuri haastatteluhetkellä. Elokuusta 2012 eteenpäin korjauskertoimen laskemisessa käytetään sekä viime eduskuntavaalien että viime kuunnallisvaalien tulosta ja lasketaan niistä keskiarvo. Kaksien vaalien tuloksella oikaistaan puolueen yhden poikkeuksellisen hyvän tai huonon vaalituloksen vaikutus tuleviin kannatusarvioihin.

Samoin \"uudet äänet\" (ei äänestänyt eduskuntavaaleissa 2007, mutta kertoi puoluekantansa nyt) lisätään puolueiden kannatukseen pienentävällä painokertoimella. Tämä kerroin ei ole puoluekohtainen, vaan kaikille puolueille sama.

Kannatusarvio kuvaa haastatteluajankohdan tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa, paitsi elo-lokakuussa 2012 kuntavaalikannatusta.

Kannatusmittaukset tähtäävät kunnallisvaaleihin

Yleisradion puoluekannatusmittauksissa tähdätään nyt lokakuun kunnallisvaaleihin.

Yleensä kuukausittain julkaistavissa puoluekannatusarvioissa selvitetään puolueiden eduskuntavaalikannatusta. Kannatusarviot perustuvat kyselytutkimuksiin, joissa vastaajille esitetään kysymys: \"Minkä puolueen listoilla olevaa ehdokasta Te äänestäisitte, jos eduskuntavaalit olisivat nyt?\" Elokuusta kunnallisvaaleihin 26.10. asti mitataan puolueiden kunnallisvaalikannatusta. Sen jälkeen palataan taas normaaliin käytäntöön ja kysytään eduskuntavaalikannatusta.

Korjauskerroin tarkentaa kannatusarvioita

Kuten tunnettua, puoluekannatusarvioiden laskemisessa hyödynnetään kyselytutkimuksen tulosta ja korjauskerrointa, joka lasketaan vastaajan ilmoittaman aikaisemman äänestyskäyttäytymisen ja edellisten vaalien todellisen tuloksen perusteella. Kyselytutkimuksissa ihmisiltä kysytään juuri senhetkisen puoluekannatuksen lisäksi, minkä puolueen ehdokasta he äänestivät edellisissä vaaleissa. Näitä lukuja verrataan vaalitilastoista löytyvään toteutuneeseen vaalitulokseen, jolloin saadaan korjauskerroin.

Korjauskertoimella siis kurkistetaan menneisyyteen, jotta nähtäisiin kirkkaammin tulevaisuuteen.

Korjauskertoimien käyttö perustuu siihen, että vastaajien ajatukset äänestää eri puoluetta kuin edellisissä vaaleissa eivät kaikkien osalta kuitenkaan äänestyskopissa toteudu.

Koska tulevien vaalien tulosta ei vielä tiedetä, korjauskerrointa ei voida laskea suoraan, vaan korjauskertoimessa täytyy käyttää hyväksi aikaisempia vaaleja.

Jos puolue menestyy vaaleissa selvästi tavallista paremmin tai huonommin, vaalien tulos saattaa vaikuttaa korjauskertoimeen varsin voimakkaasti. Veret seisauttava vaalivoitto tai kirvelevä tappio voi vaikuttaa tuleviin kannatusmittauksiin niin, että puolueen kannatus arvioitaisiin tulevissa mittauksissa suuremmaksi tai pienemmäksi kuin se todellisuudessa onkaan.

Tähän asti korjauskertoimen laskemisessa on hyödynnetty edellisten vastaavien vaalien eli eduskuntavaalikannatuksen laskemisessa edellisten eduskuntavaalien tulosta ja kunnallisvaalikannatuksen laskemisessa edellisten kuntavaalien tulosta.

Nyt elokuun 2008 alusta Yleisradiolle kannatusmittauksia tekevä Taloustutkimus Oy ryhtyy käyttämään uutta tapaa korjauskertoimen laskemiseen: Tästä eteenpäin otetaan huomioon viime eduskuntavaalien ja kunnallisvaalien vaalitulokset ja lasketaan niistä keskiarvo. Aikaisemmin korjauskerroin laskettiin vain edellisistä vastaavista vaaleista.

Kaksien edellisten vaalien tulosten keskiarvo kertoo jo jotain puolueen pitkäaikaisesta kannatuksesta, joten se tarjoaa hyvän vertailukohdan korjauskertoimen laskemiseen. Puolueella voi olla takana yksi erityisen hyvä tai huono vaalitulos, jonka vaikutus sen hetken kannatusarvioon voi olla epätodellisen suuri. Kaksien vaalien tuloksen huomioiminen oikaisee tätä.

Mielipidetutkimuksia koskevissa selvityksissä on lisäksi havaittu, niin Suomessa kuin ulkomaillakin, että ihmisillä on taipumus yliraportoida äänestysaktiivisuuttaan. Toisin sanoen mielipidetutkimuksissa hieman todellista suurempi osa ilmoittaa äänestäneenä edellisissä vaaleissa. Korjauskerroin oikaisee tätäkin vääristymää. Vastaajalla on mahdollisuus uudessa tavassa ilmoittaa myös viimeksi toimitettujen vaaliensa käyttäytyminen, joka on mahdollisesti tuoreemmassa muistissa.

Vaikka kunnallisvaalit ovatkin paikallisvaalit, vaalien alla käsitellään yhä enemmän valtakunnallisia teemoja, joten ne lähestyvät luonteeltaan eduskuntavaaleja.

Äänestämisen todennäköisyys

Taloustutkimuksen Yleisradiolle tekemissä kannatustutkimuksissa arvioidaan myös sitä, miten todennäköisesti kunkin puolueen kannattajat käyttävät äänioikeuttaan. Aikaisempien vaalien yhteydessä on todettu eri puolueiden kannattajien äänestysaktiivisuudessa selviä eroja.

Puoluekannatuksen yhteydessä vastaajilta kysytään, kuinka varmasti he kävisivät äänestämässä, jos kunnallisvaalit olisivat nyt. Kun verrataan jonkin puolueen kannattajien ilmoittamaa aktiivisuutta kaikkien puolueiden keskiarvoon, voidaan puolueille laskea omat äänestämisen todennäköisyyden kertoimet.

Tämä tarjoaa mahdollisuuden tarkastella kannatusarvioita ja äänestämisen todennäköisyyttä rinnakkain, mikä muuttaa kannatusarviota vaaliennusteen suuntaan.

Kannatusarvio pysyy kuitenkin kannatusarviona. Mikäli äänestämisen todennäköisyyttä hyödynnetään, esitetään äänestämisen todennäköisyydellä \"terästetyt\" luvut rinnakkain kannatusarvion kanssa.

Koko kysymys äänestysaktiivisuuden huomioon ottamisesta tulee tärkeäksi vaalien lähestyessä.