-
Aiemmin: Puheen Iltapäivä - Miia Krause
Klo 16:03
Homma toimii. Kirjailija Anja Snellman ja päihdeterapeutti Eija Nyman-Janatuinen pohtivat kuinka alkoholi, päihteet ja psyykenlääkkeet - nuo kätevät mutta petolliset nollaajat ja virittäjät - vaikuttavat työelämässämme? 16.30 Populaarikultt...
-
Aiemmin: Puheen Iltapäivä -Miia Krause
Klo 17:08
Katsaus urheiluiltaan, 17.15 Teemana hyvinvointi ja terveys, 17.40 Alivaltiosihteeri. Virallinen ohjelma.
-
Aiemmin: Urheiluilta - Korisilta
Klo 18:03
Koripalloilusta ja tiistaina alkavista Korisliigan finaaleista ovat keskustelemassa Koripalloliiton kilpailutoiminnanjohtaja Tom Westerholm sekä Yle Urheilun selostajakaksikko Jouko Vuolle ja Antti-Jussi Sipilä. Puhetta johdattelee Marko Mi...
Aiemmin: Puheen ilta
Klo 19:10
Taustapeili: Miten pontikka valmistuu? 19:40 Arto Nybergin vieraina säveltäjä Lasse Mårtensson, ravi...
-
Radiossa nyt: Päivä tunnissa - Raimo Tyykiluoto
Klo 21:33
Päivä tunnissa summaa ja taustoittaa päivän uutisia ja puheenaiheita.
-
Seuraavaksi: Maria Pettersson
Klo 22:05
Impostor syndrome. Huijarisyndroomasta kärsivät kärsivät erityisesti lahjakkaat nuoret naiset, jotka työskentelevät muiden älykkäiden, lahjakkaiden ihmisten ympäröiminä ja jatkuvan seurannan alaisina. Vieraina psykologi Teemu Ollikainen sek...
-
Seuraavaksi: Politiikkaradio
Klo 23:30
Ihminen asialla. Oikeuspsykologi Helinä Häkkänen-Nyholm haluaa vainoamisen rangaistavaksi. Miten politiikan ulkopuoliset tekijät ajavat tärkeäksi kokemiaan asioita?
Seuraavaksi: Elävä arkisto: Populaarikulttuuri
Klo 00:00
Lapsi ja lastenkulttuuri. Lea Pennanen. (1969) Noita-akka ennen ja nyt. Lea Pennanen. (1967)
-
Seuraavaksi: Elävä arkisto: Kulttuuri
Klo 01:00
Toinen Amerikka. Keskustelu Rossin radiosarjan pohjalta. Olli Alho. (1970) Latinalaisen Amerikan ongelmat ja suomalaisten reaktiot. Jyväskylän Kesä. Juha Virkkunen. (1969) Kasvatus - avain kansainvälisyyteen. Seppo Väisänen. (1967)
Seuraavaksi: Elävä arkisto: Kotimaa
Klo 02:00
60-luvun ääni ja vimma 04. Maailma ja me. Olli Alho. (1969) Rodut ja rotuennakkoluulot. Pertti Heman...
-
Seuraavaksi: Elävä arkisto: Maailman tapahtumat
Klo 03:00
Kuuba. Knud Möller. (1964) Afrikkalainen lukutaito. Pentti Ruohonen ja Martti Timonen. (1968) Unesco 30 vuotta. Martti Silvennoinen. (1981)
Seuraavaksi: Elävä arkisto: Urheilu
Klo 04:00
Ralli vie - ralli tuo. Raimo Häyrinen. (1969) Monte Carlon-rallin voittaja Timo Mäkinen. Jukka Häyri...
-
Seuraavaksi: Elävä arkisto: Populaarikulttuuri
Klo 05:00
Lapsi ja lastenkulttuuri. Lea Pennanen. (1969) Noita-akka ennen ja nyt. Lea Pennanen. (1967)
Seuraavaksi: Yle Puhe esittää
Klo 06:00
Poiminta Yle Puheen ohjelmistosta.
-
Seuraavaksi: Puheen Aamu
Klo 06:40
Puheen Aamu herättää koko Suomen. Ajankohtaisia ilmiöitä ja uutisten taustoja. Vieraiden kanssa suke...
-
Seuraavaksi: Puheen Aamu
Klo 07:02
Puheen Aamu herättää koko Suomen. Ajankohtaisia ilmiöitä ja uutisten taustoja. Vieraiden kanssa suke...

Jari Sarasvuo: Armo on johtamisinnovaatioiden ässä
13.01.2013
Kulttuurievoluutio on voima ihmiskunnan kehityksen takana.
Niin ihminen kuin apinakin raiskaa ja murhaa lajitovereitaan. Mutta siinä missä apinat jatkavat kolttosiaan entiseen malliin, ihmisten käytös kohenee vääjäämättä. Toki karmeita taantumisia tapahtuu, mutta läpi vuosisatojen trendi on selvä: per syntynyt ihminen hirviömäisten tekojen ilmaantuvuus vähenee.
Kulttuurievoluutio selittää myös sen, miksi ihminen ei kuollutkaan sukupuuttoon silloin sivilisaation aamunkoiton aikaan, jolloin heimomme oli geenitutkijoiden mukaan surkastunut muutaman tuhannen tyypin pälyileväksi porukaksi Afrikassa.
Meidät erotti pandan kohtalosta kaksi asiaa. Ensinnäkin meille sattui seksi ja ruoka maistumaan, päinvastoin kuin tälle evoluution pudokkaalle. Toiseksi me keksimme uskonnon.
Vaikka uskonnot eivät täytä lupauksiaan markkinointiväittämiensä mukaisesti ja vaikka uskonnoista on koitunut kaikenlaista häpeällistä haittaa, niistä on ollut myös hyötyä ihmisarvoisen elämän rakentamisessa. Niiden myötä kielen ja kulttuurin jäsentyminen saivat perustan.
Pohdin uskontoja ja uskoa tarkemmin myöhemmin keväällä, mutta tällä viikolla haluan keskittyä historian tärkeimpään innovaatioon, armoon. Nyt ei puhuta pelastusopista, vaan ihan käytännön elämästä.
Juu, työkalut, tuli ja talous ovat olleet eloonjäämisemme kannalta suuria siunauksia, mutta ilman armoa meno olisi ollut tylyä eikä tulevaisuuteen olisi luottamista.
Armo on vaikea käsite, varsinkin suomeksi. Englanniksi armo avautuu kahden pääkäsitteen kautta, mercy ja grace. Ensimmäinen liittyy syntisen anteeksiantoon. Toinen taas lahjaan, suojaan ja suosioon, joka annetaan ilmaiseksi myös kyvyttömälle ja kelvottomalle.
Armo on ansaitsematonta hyvää, rakkautta ja anteeksiantoa. Vaikka teemme pahaa, peli ei ole ohi. Vaikka emme omilla teoillamme pysty kattamaan tarpeitamme, meistä silti huolehditaan.
Vertaa Hammurabin lakia nykyaikaiseen tapaan, armollisempaan oikeuskäytäntöön. Raiskaajille ei anneta samalla mitalla. (Suomessa heitä usein vain nuhdellaan, mutta sivistysvaltioissa sentään pannaan jäähylle, toivottavasti pitkälle.) Kansanmurhaajan sukua ei surmata, jos oikeus saa päättää. Pahoinpitelijän hampaita ei hakata irti, vaikka nakkikioskilla tuli siroteltua kaverin leegot hankeen.
Kiitos kulttuurievoluution, oikeus ei enää ole kostamista. Pahantekijän rangaistus ei ilmennä samantasoista alhaisuutta yhteisön puolelta. Oikeus pyrkii nimensä mukaisesti oikaisemaan sekä rikollisen että uhrin sijoiltaan mennyttä tunne-elämää, ei vääristämään niitä entisestään. Jos haluaa kostaa, on paras kaivaa kaksi hautaa. Toinen tulee omaan käyttöön.
Koska meille annetaan anteeksi, me saatamme oppia antamaan anteeksi toisille ja itsellemme. Ilman tätä taitoa ei kestä.
Elämä on helminauha, joka kootaan luopumisesta ja pettymyksistä. Kaikki mihin kiinnyt, otetaan pois. Vasta luopumisen jälkeen asiat paljastavat todellisen arvonsa. Entäpä ne pettymykset? Jos elät täydesti ja yrität tosissasi, niin petyt, petyt, petyt, kunnes lopussa petyt niin, että et jaksa enää yrittää. Välissä voi olla onnistumista, kukoistusta ja menestystä. Kysykää keneltä tahansa täyttymystään kohti työskennelleeltä huippu-urheilijalta tai yrittäjältä.
Luopumisen ja pettymyksen rajaama elämä kysyy meiltä tunnetaitoja. Ehkä tärkein niistä on surutyö, kyky käsitellä menetystä. Tekemätön surutyö voi johtaa masennukseen, uupumukseen ja sielun kuolioon. Surutyössä on kyse anteeksiannosta. Taas ollaan armon ytimessä.
Koska anteeksiannon ehto ei ole hyvyys vaan tapahtuneen kohtaaminen, se on useimpien ulottuvilla. Jos ehdot olisivat kovemmat, kenellä riittäisi happi?
Armo tarkoittaa lupaa aloittaa alusta, mahdollisuutta yrittää uudestaan. Mille tasolle ihmiskunnan osaaminen olisi noussut, jos ei olisi saanut epäonnistua, eksyä, erehtyä? Moni ihme olisi jäänyt näkemättä.
Hyvässä työyhteisössä on johtamiskulttuuri, jonka suojissa on turvallista pelätä. On turvallista panna kaikki likoon ja päätyä kontilleen haasteensa edessä. Siellä missä on armoa, siellä heittäydytään peliin täydestä sydämestä, leikitään tilaisuudella ja nauretaan epäonnistumisen riskille päin naamaa. Siellä missä taas ei ole naurua, siellä ei ole armo saanut aloittaa työtään. Joku pyhä heppu jakoi tällaisia johtamisoppeja.
Kirkkoisä Augustinus taisi olla pettynyt, kun Jesse ei noudattanutkaan ilmoittamaansa paluuaikataulua. Edes Rooman raiskaaminen ei saanut Hippon piispaa luopumaan toivosta ja hylkäämään armon idean jatkokehittelyä. Hän ehdotti, että rakennetaan se uusi Jerusalem sitten ihmisvoimin. Lutterin Martti tarttui runsaat tuhat vuotta myöhemmin Augustinuksen ajatukseen siitä, miten se armo oikein tulee ymmärtää.
Mutta vasta työväenliike, herätysliikkeet ja sivistysliike veivät projektin maaliin. Ne tekivät tuonpuoleisesta tämänpuoleista.
Syntyi yhteiskunta, joka perustui armoon eli ansaitsemattomaan rakkauteen.
Toimiessaan yhteiskunta mahdollistaa sen, että takamatkalaisetkin saavat mahdollisuutensa vahvistua, rakastaa ja tehdä työtä - ja palvella siten niitä, jotka eivät enää pysty, vaan tarvitsevat huolenpitoa. Tämä yhtälö pysyy kasassa vastuulla ja kiitollisuudella.
Jos johtaminen määritellään tavaksi käyttää yhteisön voimavaroja mahdollisimman hedelmällisesti, armo on kaikkien aikojen johtamisinnovaatio.
Tämän tarkoitus ei ollut loukata uskovia tai uskonnon kriitikkoja. Tämän tarkoitus oli stimuloida ajatuksia ja vuoropuhelua.
Jos nyt kumminkin loukkaannuit, kavensit itse omaa maailmaasi. Omapa on tonttisi. Sinne saa pystyttää aitaa ja kaivaa juoksuhautaa ilman rakennuslupaa. Valitettavasti.
Jari Sarasvuo
Jaksot
Jari Sarasvuo: Kutsumus on kaunis sana, kauniimpi kuin menestys
2013-05-05
Yksi elämän suurista tehtävistä on löytää kutsumuksensa.
Jari Sarasvuo: Mielenterveys – entä jos se on ymmärretty väärin?
2013-04-28
Kun tarpeeksi kriittisesti tutkii suomalaisten suurimpia murheita, niiden taustalta löytyy mielenterveyteen liittyviä kysymyksiä.
Jari Sarasvuo: Sielunhoitoa häkämyrkytykseen
2013-04-21
Elämä rikkoo meidät. Onneksi meidät voi ehjätä. Tutkimaton elämä ei lopulta ole elämää, vaan elossapysymistä.
Jari Sarasvuo: Sielurämeen raivaustyökalu
2013-04-14
Ylpeä katsoo, että muiden oikeudet eivät sido häntä, koska ylemmille on omat oikeutensa.
Jari Sarasvuo: Kulttuuria kannattaa opiskella
2013-04-07
Yrityksistä saa tiristettyä lisää rahaa yhteiskunnan moninaisiin tarpeisiin tasan kahdella tavalla. Yritystä voi vahvistaa tai yritystä voi heikentää.
Jari Sarasvuo: Toivo on kiitollisuuden arvokkaimpia muotoja
2013-03-31
Toivo on kiitollisuuden arvokkaimpia muotoja, sillä toivo on elämisen rohkeutta. Toivo tekee tulevaisuudesta nykyhetkeä ravitsevan elävän voiman ja lisää vaihtoehtojen määrää tässä hetkessä, oli tilanne kuinka tukala tahansa.
Jari Sarasvuo: Kuolemalle kiitos, sain siltä paljon
2013-03-24
Elämä on luopumista. Elämä on menetyksistä koostuva helminauha, joka pysyy kasassa surutyön avulla.
Jari Sarasvuo: Meidän ei ole pakko taantua barbaareiksi. Voimme myös kasvaa vanhemmuuteen
2013-03-17
Tämä koskee erityisesti sinua, lapseton. Koska vain kylä voi kasvattaa lapsen, et voi enää kääntää päätäsi pettymyksesi, elämäntilanteesi tai valintasi oikeutuksella.
Jari Sarasvuo: Terveyden vahvistaminen on velvollisuus
2013-03-10
Jos olet sairas, voit ehkä saada lohtua siitä, että tilasi on ennemmin tai myöhemmin jokaisen ihmisen osa, ellei äkkikuolema armahda. Moni saa voimaa stoalaisesta tyyneydestä.
Jari Sarasvuo: Me olemme kiusaajakansaa
2013-03-03
Moraalinen nälänhätämme huutaa tämän ajan sivistysliikettä.
Jari Sarasvuo: Kilpailun paradoksi
2013-02-24
Kilpailu on yhtä terveellistä ihmisen itsetunnolle kuin sokeri hampaille.
Jari Sarasvuo: Rakkaus on ajanjakso yksinäisyyden ja kyllästymisen välissä
2013-02-17
Rakkaus ei ole tunne. Se on päätös. Kun toinen on ensimmäinen, harvoin jää itse ilman tai edes tappiolle.
Jari Sarasvuo: Johtajalla olkoon bulldogin lärvi ja särkynyt sydän
2013-02-10
Johtajan tehtävä ei ole ensisijaisesti tuottaa tuskaa, vaan sietää sitä, ja pyrkiä minimoimaan vastuullisesta työstä vääjäämättä syntyvä tunnemyrkky.
Jari Sarasvuo: Keskustelukulttuurissa on meneillään käänne
2013-02-03
Ihmismielen kollektiivisissa viemäreissä ryömivien morlokkien rinnalle on nousemassa keskustelukulttuurin rauhanliike.
Jari Sarasvuo: Tulokset tulevat toipumisesta. Addiktina tiedän tämän
2013-01-27
Addiktioista syntyvää pahoinvointia ei tulisi niin yksinuottisesti panna tämän ihan paskan kapitalistisikojen riistoyhteiskunnan piikkiin. Sellainen siirtää vastuun toipumisen mahdollisuudesta väärään osoitteeseen.
Jari Sarasvuo: Kun yhteiskunta ja mieli hajoavat, muiden menestys auttaa
2013-01-20
Tässä ajassa on kaksi suurta haastetta, suorastaan kohtalonkysymystä. Ihmisyyden kaksi polaarista napaa, yhteiskunta ja mieli, ovat molemmat hajoamassa.
Jari Sarasvuo: Armo on johtamisinnovaatioiden ässä
2013-01-13
Meidät erotti pandan kohtalosta kaksi asiaa. Ensinnäkin meille sattui seksi ja ruoka maistumaan, päinvastoin kuin tälle evoluution pudokkaalle. Toiseksi me keksimme uskonnon.
Jari Sarasvuo: Miksi idealistit eivät tee ihmeitä?
2013-01-06
Idealisti on kuin Nuuksion metsässä eksyvä suunnistaja. Kun maasto ja kartta eivät vastaa toisiaan, idealisti julistaa, että maasto on väärässä. Jari Sarasvuo pohti ensimmäisessä lähetyksessään sitä, miksi idealistit eivät tee ihmeitä.
Jari Sarasvuo
Tiistaisin klo 13.00-14.00 ja klo 22.00-23.00

Jari Sarasvuo kertoo haluavansa taistella taikauskoa, sivistymättömyyden levittämistä ja vaarallisen löysää ajattelua vastaan ihmettelemällä, mitä kaikkea saa aikaiseksi kun harjoittaa kriittistä ajattelua kiinnostavien ihmisten ja ilmiöiden äärellä.
Jari Sarasvuon kolumni julkaistaan aina lähetystä edeltävänä sunnuntaina.
Aamun parhaat palat
Vieraat Kaikki vieraat »
”Olen ehdottomasti idealisti, mutta mun ideat ja visiot on sen verran käytännönläheisiä, että pyrin varmistamaan sen, että ne ovat myös konkreettisilla ratkaisuilla toteutettavissa”, totesi ympäristöministeri Ville Niinistö Politiiikkaradiossa.
"Elimistö on rakentunut niin, että kaikki tieto tulee ensin tunnealueiden läpi. Varsinkin päätöksissä tunteilla on suuri rooli", toteaa tunteita työelämässä tutkinut kirjailija, psykologi Jarkko Rantanen.
"Mua on ainakin koko elämän seurannut sellanen Peter Pan -syndrooma, että en haluaisi kasvaa aikuiseksi ja haluisin aina, että isä ja äiti pitää huolta", sanoo näyttelijä Pihla Penttinen. Hän on pääroolissa yhdessä Kreeta Salmisen kanssa Helsingin Kaupunginteatterin Onnellissa ja Annelissa.
"Tän päivän nuoret ne on ihan valtavia, ne on uskomattomia", sanoo elokuvaohjaaja Maarit Lalli.
"Silloin se huumorinteko on parhainta ja uskottavinta, kun nauraa ittelleen ja löytää ittestään sen pointin mille nauraa", kertoo Jope Ruonansuu.
Tulossa Urheilulähetykset »
- Tiistaina 7.5. klo 7.50 › Aamun vieraana toimittaja, kirjailija Minna Lindgren.
- Tiistaina 7.5. klo 9.03 › Polkupyöräilyn hurmaa. Studiovieraana Petteri Nisula.
- Tiistaina 7.5. klo 12.30 › Päivän kansanedustaja: Mats Nylund (r).
- Tiistaina 7.5. klo 13.02 › Jari Sarasvuo: Kutsumus on kaunis sana, kauniimpi kuin menestys.
- Tiistaina 7.5. klo 18.03 › Urheiluilta: Koripallon ensimmäinen SM-loppuottelu.
- Keskiviikkona 8.5. klo 9.03 › Aamun vieraana laulaja Laura Närhi.
- Keskiviikkona 8.5. klo 12.30 › Päivän kansanedustaja: Jussi Niinistö (ps).
- Keskiviikkona 8.5. klo 13.02 › Perttu Häkkinen: Miksi suomalaisesta mediasta on tullut osa trollausteollisuutta? Vieraina Uusi Suomi -verkkojulkaisun päätoimittaja Markku Huusko sekä tutkija ja toimittaja Janne Zareff.
- Torstaina 9.5. klo 12.30 › Lääke talouskriisiin: ”Kaikkien oma peffa likoon. Haastattelussa Euroopan tilintarkastutuomioistuimen entinen jäsen ja ex-kansanedustaja Olavi Ala-Nissilä.
- Torstaina 9.5. klo 16.30 › Urheiluilta: Jalkapallokierros. Honka - RoPS, Inter - Lahti, JJK - VPS, KuPS - TPS, MYPA - Jaro.
























