![]()
|
||
| Ensimmäisen
maailmansodan aiheuttaman katkon jälkeen suomalainen levyteollisuus alkoi tuottaa
savikiekkoja 1920-luvun puolivälissä. Levytykset käsittivät lähinnä kupletteja ja
iskelmiä. Levyjä myytiin 1920-luvun loppupuolella vuosittain noin 100 000 kappaletta.
Korkeiden tullimaksujen vuoksi levyt olivat kalliita, ja siksi vasta 1929 kohosi
levymyynti yli miljoonan eduskunnan alentaessa tulleja. Yhtä suuri lisäys
äänitemyynnissä koettiinkin vasta 1970-luvun alussa, jolloin c-kasetti nousi suosioon.
|
![]() Hanurimerkistä nimensä ottanut Dallapé, kansan suussa "Tallapee", oli ensimmäisen tasavallan suosituin suomalainen tanssiorkesteri. Se yhdisteli menestyksekkäästi kotimaista ja ulkomaista musiikkiperinnettä 1920- ja 30-luvuilla. |
|
| Jazzmusiikki tuo
murroksen Amerikkalaisperäinen jazzmusiikki vastasi 1920-luvun kevyen musiikin murroksesta. Erityisesti Dallapé-orkesterin haitarijazz oli helsinkiläisen työläisnuorison suosiossa. Amerikkalaisen jazzin ja slaavilaisen musiikkiperinteen yhtyminen loi perisuomalaisen iskelmän, "iskusävelmän", joka oli sukua saksalaiselle schlagerille.
Flirttailusta tai laiskottelusta kertoneet iskelmät
herättivät pahennusta siinä missä toinenkin uusi viihteen laji, elokuva. Erityisesti
taidemusiikin harrastajat esittivät paheksuntansa iskelmää kohtaan. Kotimaiset aiheet
olivat tekstien riimittelyssä tärkeitä, vaikka myös pyrkimys kansainvälisyyteen
tajuttiin. Kirjailija Olavi Paavolainen oli yksi harvoista "neekerimusiikin"
puolustajia, hän kirjoitti kansojen sulautumisesta musiikin avulla.
|
Kuva: YLE-Kuvapalvelu |
|
| Savikiekot
löytävät tiensä kansan hyllyihin Myös Yleisradio suhtautui iskelmään nihkeästi, mutta uusi musiikinlaji oli tullut jäädäkseen. Topi Aaltonen, oikealta nimeltään Ture Ara, yhtyeineen myi "Emma" ja "Asvalttikukka" -levyjään vuonna 1929 yli 30 000 kappaletta, ja suuriin myyntilukuihin ylsi myös Georg Malmstén levyllään "Särkynyt onni". Ensimmäisen tasavallan aikana alkaneen viihdemusiikin kulta-ajan voimanäyttöjä oli Dallapé-orkesterin mittava kiertue vuonna 1932. Martti Jäppilän ja Valdo Tynnilän luotsaama yhtye matkusti Suomea ristiin rastiin käyden niin Varsinais- kuin Pohjois-Suomessakin. Kilometrejä kertyi matkamittariin 6000.
|
|
|