pix.gif (43 bytes)


Ensimmäisen tasavallan viihdemusiikki

Ensimmäiset suomalaiset levytykset tehtiin jo 1900-luvun alussa, jolloin oopperalaulajatar Aino Achté levytti tuotoksensa. 1910-luvulla kansanlaulut ja J. Alfred Tannerin kupletit löysivät tiensä Emil Berlinerin viime vuosisadan lopulla kehittämille gramofonilevyille. Levyt valmistettiin kuitenkin vielä ulkomailla, sillä ensimmäinen levyprässäämö saatiin Suomeen vasta 1930-luvun lopulla.

 

Ensimmäisen maailmansodan aiheuttaman katkon jälkeen suomalainen levyteollisuus alkoi tuottaa savikiekkoja 1920-luvun puolivälissä. Levytykset käsittivät lähinnä kupletteja ja iskelmiä. Levyjä myytiin 1920-luvun loppupuolella vuosittain noin 100 000 kappaletta. Korkeiden tullimaksujen vuoksi levyt olivat kalliita, ja siksi vasta 1929 kohosi levymyynti yli miljoonan eduskunnan alentaessa tulleja. Yhtä suuri lisäys äänitemyynnissä koettiinkin vasta 1970-luvun alussa, jolloin c-kasetti nousi suosioon.

kuuntele luentoa kulttuurihistorian professori Hannu Salmi


 

Dallapé

Hanurimerkistä nimensä ottanut Dallapé, kansan suussa "Tallapee", oli ensimmäisen tasavallan suosituin suomalainen tanssiorkesteri. Se yhdisteli menestyksekkäästi kotimaista ja ulkomaista musiikkiperinnettä 1920- ja 30-luvuilla.
Jazzmusiikki tuo murroksen

Amerikkalaisperäinen jazzmusiikki vastasi 1920-luvun kevyen musiikin murroksesta. Erityisesti Dallapé-orkesterin haitarijazz oli helsinkiläisen työläisnuorison suosiossa. Amerikkalaisen jazzin ja slaavilaisen musiikkiperinteen yhtyminen loi perisuomalaisen iskelmän, "iskusävelmän", joka oli sukua saksalaiselle schlagerille.

kuuntele luentoa kulttuurihistorian professori Hannu Salmi



Flirttailusta tai laiskottelusta kertoneet iskelmät herättivät pahennusta siinä missä toinenkin uusi viihteen laji, elokuva. Erityisesti taidemusiikin harrastajat esittivät paheksuntansa iskelmää kohtaan. Kotimaiset aiheet olivat tekstien riimittelyssä tärkeitä, vaikka myös pyrkimys kansainvälisyyteen tajuttiin. Kirjailija Olavi Paavolainen oli yksi harvoista "neekerimusiikin" puolustajia, hän kirjoitti kansojen sulautumisesta musiikin avulla.

kuuntele luentoa kuuntele luentoa kulttuurihistorian professori Hannu Salmi


 

 

Kuva: YLE-Kuvapalvelu

Savikiekot löytävät tiensä kansan hyllyihin

Myös Yleisradio suhtautui iskelmään nihkeästi, mutta uusi musiikinlaji oli tullut jäädäkseen. Topi Aaltonen, oikealta nimeltään Ture Ara, yhtyeineen myi "Emma" ja "Asvalttikukka" -levyjään vuonna 1929 yli 30 000 kappaletta, ja suuriin myyntilukuihin ylsi myös Georg Malmstén levyllään "Särkynyt onni".

Ensimmäisen tasavallan aikana alkaneen viihdemusiikin kulta-ajan voimanäyttöjä oli Dallapé-orkesterin mittava kiertue vuonna 1932. Martti Jäppilän ja Valdo Tynnilän luotsaama yhtye matkusti Suomea ristiin rastiin käyden niin Varsinais- kuin Pohjois-Suomessakin. Kilometrejä kertyi matkamittariin 6000.

kuuntele luentoa kulttuurihistorian professori Hannu Salmi


Tuure Ara

Oopperalaulaja Ture Ara levytti
salanimellä Topi Aaltonen vuonna
1929 jättimenestyksen "Asfalttikukka".

Kuva: YLE-Kuvapalvelu