Märät säpikkäät - kuolla vai nuolla?

Märät säpikkäät - kuolla vai nuolla?

14.03.2013 | Toimittaja Lauri Leskinen

Märät säpikkäät: Dán ija (Jenni Vartiainen: Mä en haluu kuolla tänä yönä)

Areena-sisältöä ladataan..
Jos soitin ei lataudu, voit katsoa klipin myös Areenassa

Areena-sisällön näkyminen vaatii Javascriptin päälläolon sekä Flash-liitännäisen

 

Märät säpikkäät -sarjan uudet jaksot alkavat TV2:lla 14.4.2013. Jokainen osa sisältää yhden musiikkivideon ja ne julkaistaan verkossa huhti- ja toukokuun aikana. Kysymyksiin sarjan musiikista vastasi ja omat suosikkinsa saamelaisesta musiikista listasi Suvi West. Märät säpikkäät -duon toinen osapuoli on Kirste Aikio.

Miksi teette tunnetuista hiteistä saamennosversioita?

Musiikkivideoiden tekeminen oli ensimmäisen kauden tuottajan idea ja sitten päätettiin vaan, että tehdään. Musiikin ja videoiden tekeminen on ollut kaikkein hauskinta: niin kirjoittaminen ja levyttäminen kuin kuvaaminen. Oli itsestäänselvyys, että tehdään saameksi. Sitä ei olla sen tarkemmin analysoitu. Se tuli luuytimestä.

Miten valitsette kappaleet sarjaan?

Me kuuntelemme hirveästi musiikkia ja rupeamme helposti hokemaan kertosäkeitä tai muita laulujen koukkuja. Jos on lause tai sana, jonka voi muuttaa, niin meidän versio kappaleesta lähtee muotoutumaan usein siitä. Me versioidaan artisteja, joilla on itseironiaa ja huumorintajua eli antavat luvan biisinsä käyttämiseen.

On aika yleistä muuttaa esimerkiksi sanoja, moni tekee sitä. Se on ns. helppoa huumoria ja ei erityisen uniikkia, ovathan sitä muutkin tehneet.

Ensin me mietitään, mitä biisejä olisi kiva tehdä ja sitten biisit jaetaan minun ja Kirsten välillä. Me myös ideoidaan tekstejä yhdessä. Kumpikin kirjoittaa ja sitten toinen kommentoi sekä mahdollisesti jatkaa kirjoitettua tekstiä. Jos vaikka joku biisi ei etene, niin toinen saattaa nähdä, mistä juttu kiikastaa. Meillä on samanlainen huumorintaju Kirsten kanssa. Yhteistyö on tosi saumatonta ja välillä tuntuu, että on yksi ja sama ihminen. Siinä me ollaan tosi onnekkaita, että on löytynyt hyvä työpari.

Mikä oli lähtökohta Mä en haluu kuolla tänä yönä -biisiin?

Kun kuulet kyseisen biisin kertosäkeen, niin miten kääntäisit sen asian tai tekstin? Tämäkin kappale lähti siitä, että alettiin hokemaan kertosäettä ja sitten haluttiin muuttaa sana ’kuolla’ sanaksi ’nuolla’. Teksti liittyy vahvasti seksuaalisuuteen. Biisi tulee olemaan homoteemaisessa jaksossa ja homoseksuaalithan mielletään seksuaalisemmiksi kuin valtaväestö, mutta asiahan ei ole näin mustavalkoinen. Vaikka sanat voivat olla ronskit ja humoristiset, niin taustalla voi olla vakavakin teema. Ja tässä tapauksessa on kyse on siitä, että ei halua harrastaa seksiä.

Mikä oli ensimmäinen sarjaan valittu kappale?

Leivänmuruseni (Missä muruseni on?) ainakin oli ihan ensimmäisten joukossa ja tuli aika nopeasti. Me oltiin Kirsten kanssa minun kotona tekemässä töitä ja olisikohan minun siskokin ollut siinä… Brainstormattiin ja syötiin Tenon siikaa. Pohdittiin ja heiteltiin toisillemme juttuja, kirjattiin ylös ideoita ja hekoteltiin. Että ei se sen glamourimpaa!

 

Kuivaliha loppuu ensimmäisenä, koska se on todella hyvää!

 

Muuttuuko tekemisen tapa kakkoskaudella?

Musiikkivideot pysyvät samoina. Meillä on mahtava musiikkituottaja Pasi Siitonen, joka on tehnyt kaikki musiikkitaustat sarjan biiseihin. Kakkoskaudella me versioidaan ainakin Chisun, Jukka Pojan, J. Karjalaisen, Jenni Vartiaisen, Arttu Wiskarin, Robinin, Virve Rostin, Laura Närhen ja Irinan kappaleita. Meillä on myös Stigin kanssa yhteistyötä, nimittäin meidän ihan oma biisi!

Siinä, missä ison maailman videoita saatetaan kuvata kuukausia, niin meillä on aikaa yhden videon tekemiseen parista tunnista päivään. Suuri kiitos kuuluu siis sarjan ja musiikkivideoiden ohjaajalle Oskari Sipolalle, että videot myös näyttävät hyvältä.

Mistä mielestäsi kertoo, että ns. vakavat musiikintekijät alkavat teidän kanssa yhteistyöhön?

Ei voi sanoa, että ovat ruvenneet yhteistyöhön, vaan ovat antaneet luvan. Meidän versioimat artistit ovat asemansa vakiinnuttaneita esiintyijä, jotka eivät ota itseään liian vakavasti ja osaavat nauraa itselleen. He jopa ehkä nauttivat siitä, että heidän biisejä versioidaan. Nuorempien artistien voi olla vaikeampi lähteä mukaan, koska omaa imagoa ja vaikutusta uraan mietitään enemmän. Ehkä se kertoo meistä, että kukaan ei halua yhteistyötä meidän kanssa! Erityisen iloinen olen, että PMMP ja Jenni Vartiainen ovat antaneet meidän käyttää biisejään. Loppujen lopuksi Märät säpikkäät -sarjassa olevat kappaleet ovat sellaisia, joista itse tykätään ja kuunnellaan. Ne ovat kunnianosoituksia tekijöille meidän puolelta.

Mikä olisi se unelmabiisi, jonka haluaisitte toteuttaa Märät säpikkäät -versiona?

Rihannan Umbrella. Siinä on se ”ella ella ella e-e-e” -kohta sekä muutenkin hyvä sanojen rytmistö ja melodia, joista saisi irti aineksia.

 

Rihanna hokee koukuttavasti

 

Mikä on sinun Top3-lista saamelaisesta musiikista, jota suosittelisit suomalaisille?

1. Mari Boine: I Come From The Other Side

Tämä on yksi lempibiisejäni. Murtuu sisäiset padot ja jäät lähtee, sekä ulkoiset että sisäiset pakoitteet ja rajoitteet. Mari Boine on ehdottomasti edelleen saamelaisen musiikin kirkkain tähti. Joskus pakotan ihmisiä jatkoille mun luo ja rupean soittamaan saamelaisia biisejä ja tämä on suosikki.

 

2. Ailu Valle: Buhtismuvvat baluin ja háluin feat. Asa

Ailu on nuori ja uusi räppäri, jonka lyriikat on tosi syvällisiä ja filosofisella tavalla kantaaottavia. Hän puhuuu mm. mielestä, kielestä ja luonnosta.

 

3. Sančuari: Šleaŋgáčuoivvat

Pakko valita yksi joiku, koska se on niin ihanaa. Tässä on taustalla kyllä instrumentaalia, mutta ei se haittaa. Mahtava jatkobiisi! Tätä aina soitellaan jatkoilla, vaikka onkin vanha biisi...

Kommentit (12)

Ai oliko tässä sanatkin...Haloo "pihtiputaan mummot" Wake up you mornig, pääasia että likat liikehtii kissamaisesti...;) Sitäpatsi biisi toimii kun kuuntelee muutaman kerran...Yesch...;=)

Courace^* La 6.4.2013, klo 08.25

Arvoisa nainen Perä-Lapista!

Mitä on rienaaminen? Ja miksi tässä tapauksessa se on typerää.

Taitaa kyllä olla aika kevyttä verrattuna siihen mitä tapahtui 1600-1700-luvuilla saamelaisille ja heidän uskolleen. Käännytystyötä. Hyi hitto!

Ai niin, kirkkohan pyysi tätä anteeksi jo viime vuonna. ;)

Etelän Varis Ma 25.3.2013, klo 22.24

Aihehan herättää keskustelua, hienoa! Pidetään kumminkin asialinja ja jätetään esim. kiroilu kotiin, eiks je.

T. Ylläpidon puolesta,

Lauri To 21.3.2013, klo 11.52

No joo onhan näit jopet show kummelii putousta vejetään hatusta,luin näit kommentteja mitä laitettu. Nii toi yhren kommentti melua tyhjäst suksikoo hää kuuseen.Nää suomalaiset ei tiiä ei ymmärrä saamelaisuudest MITÄÄN,tosin en mäkään ymmärtäny ekas hyvän ystävän kautta oppinu tuntee saamelaisuutta.Heillä samat oikeudet ku meill tavan tallaajil.

TERVEISIN LAPIN TONTTU

Anonyymi Ke 20.3.2013, klo 15.04

Paljon melua tyhjästä. Otetaanpa noista lauluista suomenkieliset tekstit pois, mitä jää käteen ei mitään, keskinkertaista! Jope takaisin!

Anonyymi Ke 20.3.2013, klo 11.38

Siistii ku saamee tuodaan julki näitten säpikkäiden tempauksil,eihän nää urpanisoituneet kaapuntilaiset tiiä saamenkulttuurist yhtää mitään,tosin en tiiä itekkään heh heh,mutt liputan enemmän saamelaisuutta se on osa suomalaisuutta niiku pohjoismaalaisuutta.

Anonyymi Ke 20.3.2013, klo 10.07

Kaunis kappale mutta vanhempien saamelaisten mielestä ei ole yhdentekevää, mihin sitä `kieltä´ käytetään.

Anonyymi Ti 19.3.2013, klo 15.43

Hyvä tytöt! Aina hymyilyttää ja yllättää teidän rohkeus!

Anonyymi Ti 19.3.2013, klo 12.07

Nyky yhteiskunnassamme ei uskalleta poiketa valta virrasta,emme uskalla pukeutua kuten haluaisimme tai kokisimme ne miellyttäväksi.Emme uskalla kertoa oikeasti mielipiteitä asioista vaan kerromme mielipiteemme siten kun kuulijat ne oletettavasti haluaisi kuulla....on paljon asioita jotka on kulisseissa ja esirippujen takana, esitämme asiat ja elämämme rooleina ja todellinen minä ja ajatus on salattuna jopa läheisimmiltämme. Sitten ihmettelemme kun on mielenterveysongelmia tai parisuhteet tökkii tai ystävyys suhteet....
Kirste ja Suvi on tuoneet paljon asioita puntaroitavaksi,vakavia ja hyvin herkkiä asioita monelle mutta valta osa ihmisistä katsoo ja kuuntelee tyttöjen shöuta vain sketsinä ja huumorina,he eivät näe asian ydintä. Mielestäni tyttöjen tuomat asiat juuri huumorin kautta on helpommin lähestyttävissä,on paljon helpompi kahvipöytä keskusteluissa ja vakavammissakin tilaisuuksissa puntaroida ottaa asia esille tyttöjen sketsin alustusella . Tätä kautta monesti päädymme keskustelemaan vaikka nyt Saamelaisten todellista asemaa yhteiskunnassamme tai vastaavaa.
Kuvittelin jo ettei tytöt pääse sopimukseen tuotantoyhtiön kanssa,sain vihiä että neuvotteluita käydään ja viime syksynä heitin kirveen kaivoon(oli hyvi kirves vielä..) Oli rehellisesti sanottuna juhla hetki koko pesueessamme kun fasepuukissa oli uutinen että he palaavat :) Olisi suunnatonta naiskauneuden tuhlausta ensinnäkin se ettei koko Suomi ja mailma saisi ihastella tyttöjen ulkoista kauneutta, ja yhtä törkeää ja itsekeskeistä että tytöistä saisi nauttia pieni ystävien ja sukulaisten joukko Pohjoisessa. Suomi on sorrettujen maa.....minulle on aina opetettu että meillä aurinko paistaa etelän suunnalta, nyt olen oppinut että vanhempani on kuzettaneet minua koo ikäni koska koen että tälläkin hetkellä aurinko paistaa idästä että pohjoisesta. Telluksemme ja tähtisikermämme mailmankaikkeudessa on muuttanut olemustaan,kiitos Suvin ja Kirsten!

Anonyymi Ti 19.3.2013, klo 08.53

Viime tuontantokaudella laulettiin ja naurettiin myös monen muun ihmisryhmän kustannuksella. Myös heidän omien - esim. saamelaisten. Sallitaakoon!

MR Ma 18.3.2013, klo 22.54

kyllä tytöt osaa hämmentää. mennään siinä rajoilla ihan että onko maukas vai mauton

Anonyymi Ma 18.3.2013, klo 22.48

Typerää yhden ihmisryhmän rienaamista - jopa kristinuskon symbolin kera. Hyi hitto!

Nainen Perä-Lapista Ma 18.3.2013, klo 22.15

Toimittaja

Lauri Leskinen (kuva: Yle)

Toimittaja:

Lauri Leskinen

Uusimmat

  • Pikku Kukan Voimalaulut

    Pikku Kukan Emilian ja Lotan kasaamien Viikonloppulistojen aiheena ovat "Voimalaulut elämämme varrelta". Millaiset kappaleet ovat Pikku Kukka -laulajattarien kohdalla valaneet uskoa parempaan huomiseen ja saaneet tunnelman kohoamaan ikävien asioiden painaessa mieltä? Entä toimivatko kaksikon listat sinun kohdallasi?
  • Arttu Wiskari - Ikuisesti kahdestaan

    Arttu Wiskari kertoi Suorana: Kortesmäki -ohjelmassa, että muusikon arki Suomessa on kaikkea muuta kuin halailua ja pussailua festareilla muiden artistien kanssa. Laulaja tunnustautui myös fanaattiseksi lätkämieheksi. Wiskari esitti ohjelmassa kappaleen Ikuisesti kahdestaan.
  • Unohtumattomia hetkiä Laosissa

    Niin kuin melkein kaikki parhaat asiat elämässä, myös matkalla suurimmat elämykset tulevat yllättäen. Hienoimmat hetket ovat usein myos hyvin pieniä tapahtumia - tunnelmia, joita on vaikea selittää, kirjoittaa Yona matkablogissaan.

Suosituimmat

  • Pikku Kukan Voimalaulut

    Pikku Kukan Emilian ja Lotan kasaamien Viikonloppulistojen aiheena ovat "Voimalaulut elämämme varrelta". Millaiset kappaleet ovat Pikku Kukka -laulajattarien kohdalla valaneet uskoa parempaan huomiseen ja saaneet tunnelman kohoamaan ikävien asioiden painaessa mieltä? Entä toimivatko kaksikon listat sinun kohdallasi?
  • Märät säpikkäät - kuolla vai nuolla?

    Märät säpikkäät -sarja jatkuu TV2:lla 14.4. Musiikkivideoilla on näkyvä rooli myös tulevissa jaksoissa. 17.3. Marian päivän kunniaksi julkaistaan yksi uusi saamennosmusiikkivideo: Dán ija - versio Jenni Vartiaisen hitistä Mä en haluu kuolla tänä yönä. Kysymyksiin sarjan musiikista vastasi ja omat suosikkinsa saamelaisesta musiikista listasi *Suvi West*. Märät säpikkäät -duon toinen osapuoli on *Kirste Aikio*.
  • Nibelungin sormuksessa jumalat tuhoutuvat (kuva: Yle)

    Ylen musiikkitarjonta Top5 - toukokuu

    Valitsimme 5 helmeä televisiosta, radiosta ja netistä. Mukana Richard Wagner ja Nibelungin sormus, Krista Siegfrids ja Euroviisut, Timo Lassy Band ja M1-studio, Olavi Uusivirran lähikuva sekä Leonard Cohenin soundtrack elokuvaan McCabe ja Mrs. Miller.

Kommentoiduimmat

  • Toivo Kärki on yksi suomalaisen tangon peruspilareista (kuva: Yle Kuvapalvelu / Kerttu Forsman)

    Iskelmä-Suomen tunnaribiisin säveltäjän karavaanarielämää säesti Meksikon pikajuna - haastattelussa Tuure Kilpeläinen

    Tango sai Suomen valtaansa 1900-luvun puolivälissä. Argentiinasta, Saksasta, Venäjälta ja Amerikasta lainatut raaka-aineet mankeloitiin yhteen, ja lopputuloksena oli uusi, suomalainen tango. 3. osan päähenkilöt ovat Toivo Kärki, Unto Mononen, Olavi Virta, Eino Grön, Reijo Taipale, Taisto Tammi, Markus Allan, Agents ja Rainer Friman. Iskelmä-Suomen tunnuslaulun tekijä Tuure Kilpeläinen on nolostunut iskelmästä.
  • Treme - sukellus New Orleansin musiikkiin

    Treme on draamasarja, joka sijoittuu Katrina-hirmumyrskyn jälkeiseen New Orleansiin. Sarjassa on vahvasti läsnä kaupungin merkittävä musiikkihistoria ja -kulttuuri, joita Bluesministeri Esa Kuloniemi avaa ja syventää artikkelisarjassaan. Tässä pikapohjustus Tremeen: kaupunginosaan, vaskiyhtyeiden kulkueperinteeseen ja intiaaniheimoihin. Keskiviikkoisin 30.1. alkaen TV1 klo 22.00. Lisää musiikkia Radio Suomen Bluesministerissä, kuuntele täältä.
  • Unto Mononen oli itseoppinut säveltäjä ja sanoittaja. (kuva: Yle)

    "Suomalaisessa iskelmässä pitää olla oikean elämän tuntu" - Sanoitusäänestyksen tulokset

    Rakastetuimmat iskelmätekstit ovat tuttuja klassikkoja, joiden tarinaan kuuntelija voi samaistua ja löytää oman elämänsä kipupisteitä. Iskelmä-Suomi sarjan alkaessa Yle Teemalla ja Radio Suomessa käynnistettiin äänestys kaikkien aikojen parhaasta iskelmätekstistä - tulokset ovat tässä.
Muualla Yle.fi:ssä