Rakastetuimmat iskelmätekstit ovat tuttuja klassikkoja, joiden tarinaan kuuntelija voi samaistua ja löytää oman elämänsä kipupisteitä. Iskelmä-Suomi sarjan alkaessa Yle Teemalla ja Radio Suomessa käynnistettiin myös äänestys kaikkien aikojen parhaasta iskelmätekstistä. Äänestyksessä ei ollut mitään ennalta annettua listaa, vaan kansa sai itse mainita eniten arvostamansa kappaleen. Yhteensä ehdotettiin 324 eri iskelmää. Tuloksista näkyy vanhojen mestareiden valta-asema, jota 2000-luvun iskelmät eivät vielä hätyyttele. Lähimmäs kärkeä uusista iskelmistä kipusivat Juha Tapion laulut ja Jenni Vartiaisen esittämä Missä muruseni on (san. Mariska). Äänestyksessä selkeästi erottui 19 kappaleen kärki, jossa on useita kappaleita Juicelta, Reino Helismaalta, Jukka Kuoppamäeltä, Unto Monoselta ja Juha Vainiolta. Ainut naissanoittaja kärkijoukossa oli Arja Tiainen.
Paras suomalainen iskelmäsanoitus TOP 19 äänestäneiden perusteluilla varustettuna:
1. Satumaa - san. U. Mononen
-Unto Mononen on löytänyt tekstiinsä sen suuren unelman, että jossain on se meidän jokaisen suuri unelma joka kenties joskus toteutuu. Ajaton lyriikka kestää vuosikymmenien saatossa eikä kulu kuin ns. kertakäyttöiskelmät.
-Mikäpä Suomalaista sielunmaisemaa ja/tai kaihoa paremmin kuvaisi? Ikävä on johonkin parempaan, josta ei kuitenkaan mitään tiedä.
-Siinä uskoo pääsevänsä jonnekkin aivan ihanaan paikkaan vaikka tietää sen olevan mahdotonta. Kuunnellessa tulee suunnaton ilon tunne ja kyyneleet silmiin. Usein on tunne jota ei voi sanoin kuvata. Satumaa kruunaa tanssi-illan.
-llmentää taivaskaipuuta? Tai vaan onnen autuutta. Olen pyytänyt sen esittämistä hautajaisissani sitten joskus. Ellei pappi suostu, niin kantakoot hänet ensin ulos!
2. Albatrossi - san. J. Vainio
-Kertoo erittäin koskettavasti nuoren ihmisen valinnoista oman elämänsä suhteen: uskaltaako olla oma itsensä, toteuttaa omia unelmiaan ja mikä on kasvattajien elämänkatsomuksen osuus? Useimmat meistä valitsevat sen turvallisen ja ehkä vanhempiensa osoittaman elämänkaaren. Jotkut katuvat valintojaan, valitsi sitten kumminpäin tahansa, jotkut tyytyvät "kohtaloonsa" koko elämänsä, osa herää lasten kasvettua ulos kotitalosta, osaa oireilee ja kiukuttelee kykenemättä missään elämänsä vaiheessa sen omannäköiseensä hallintaan, jotkut saattavat jopa osata nauttia elämästä ja suhtautua siihen turhia stressaamatta. Näin epäilen Vainion tehneen.
-Ihmisten valinnanmahdollisuudet ovat kappaleen sanoitusajankohtaan nähden huomattavasti suuremmat ja kenties vapaammatkin. Joten sanojen aikaa sietävä kestävyys ja ajankohtaisuus ovat osoitusta Watt Vainion poikkeuksellisista sanoittajan kyvyistä.
-Ihmisen elämänkaari hienon tarinan muodossa, nuoruuden unelmat, arjen todellisuus ja vanhuuden haikeus hukatun elämän perään.
-Sanoitus kuvaa osuvasti elämän totuuksia lapsuusvuosista vanhuuteen. Omia unelmia pitäisi uskaltaa lähteä toteuttamaan, vaikka siihen sisältyykin
riskejä. Muuten oma elämä jää täysimääräisesti elämättä. Näitä "naurulokkeja" roikkuu nykyään paljon työpaikoilla: Työ ei vastaa odotuksia, mutta siitä ei myöskään pystytä irtautumaan.
- Albatrossi on teksti, joka tavoittaa oman sielunelämäni aika täydellisesti. Pelkkä tarina ei kuitenkaan riitä, vaan kappale on myös teknisesti täydellisesti riimitetty. Täyttä Junnua siis.
3. Kolmatta linjaa takaisin - san. J. Vainio
-Rehellisen tuntuinen ja tunteellinen tilitys elämän ehtoolla. Menestystä on tullut, mutta onko jotain tärkeää todella saavutettu? Nuoruus on takana ja voi vain ihmetellä miten nopeasti aika onkaan kulunut. Rahaa on vanhojen velkojen maksamiseen, mutta kuitenkaan ei voi ostaa mennyttä aikaa takaisin. KOSKETTAVAA!
-Junnu on oivaltavasti riimitellyt ajankuvan sekä ihmisen nuoruudenkaipuun. Kun ikää tulee lisää, sitä omakohtaisemmalta kappale tuntuu. Valitsin kappaleen Junnun sanoituksista - Vexi Salmi oli kova kilpailija - koska Junnu teki useimpiin lauluihin tarinan, ei mitään passivissa lueteltuja verbejä peräkkäin ilman todellista kertomusta.
4. Paratiisi - san. Arja Tiainen - R. Somerjoki
-Varmaan moni on kokenut jossain vaiheessa historiaansa suurinpiirtein samanlaista, mistä kappaleessa kerrotaan ja tästä jää hyvä mieli.
-Musiikki sekä sanat luo kaihoisan ja mieltä hykerryttävän tunnelman. Kesän haistaa ja maistaa ja ikäänkuin tuntee ihon pinnalla laulun fiiliksestä. Hieno rakkauslaulu.
-On se vaan niin hyvä, että vaikka äänestettäisiin kauneimmasta virrestä, Rauli olisi kolmen parhaan joukossa.
5. Vanhoja poikia viiksekkäitä - san. J. Vaino
-Paremmin ei voi kukaan kuvata sanoilla sitä tunnelmaa Saimaan saaressa, jonka laulun sanoitus ja melodia yhdessä tuovat esille. Kun syventyy kuuntelemaan sanat, näkee silmillään rauhallisen iltahetken, peilityynen Saimaan, yksinäisen erakoituneen vanhanpojan ja läheisellä repokivellä ilta-auringossa lepäävän norpan; viiksekkäitä, elämän ehtoopuolella ilman elämänkumppania molemmat.
-Kappaleen sanoitus on uskomattoman osuvaa realismia ja osittain voisi melkein sanoa, että verbaaliakrobatiikkaa. Siinä on jotain sanomatonta kaipausta; siinä voi suorastaan aistia yksinäisen, vanhassa villapaidassa, vaatimattomassa mökissä asustavan miehen uurastuksen ja arjen ja hänen ainoan ystävänsä ja juttukaverinsa; norpan, jonka luottamuksen mies on voittanut.
6. Päivänsäde ja menninkäinen - san. R. Helismaa
7. Kulkuri ja joutsen - san. R. Helismaa
8. Mun sydämeni tänne jää - san. J. Vainio
9. Myrskyn jälkeen - san. K. Tapio
9. Ihmisen ikävä toisen luo - san. M. Alatalo
11. Sininen ja valkoinen - san. J. Kuoppamäki
11. Anna mulle tähtitaivas - san. J. Kuoppamäki
13. Yksinäinen saarnipuu - san. J. Vainio
14. Norjalainen villapaita - san. J. Leskinen
15. Rentun ruusu - san. V. Salmi
16. Viidestoista yö - san. J. Leskinen
17. Tähdet meren yllä - san. U. Mononen - Saukki
17. Aamu toi ilta vei - san. V. Juntunen
17. Jokainen ihminen on laulun arvoinen - san. V. Lavi
