Suomi maailman paras pesismaa jo 90 vuotta

Voihan rähmä – palo!

Teeman Elävä arkisto juhlii 90-vuotiasta pesäpalloa

Suomen kansallispelin juhlavuonna muistellaan Lauri ”Tahko” Pihkalan elämäntyötä ja sen johdannaisia.

Listoissa:

Urkkikin kuului pesiskauden avajaiskalustoon

Pesiksen Suomen mestaruudesta on kamppailtu vuodesta 1922

Pesäpallo oli 1950- ja 1960-luvuilla suursuosiossa, ja myös presidentti Urho Kekkonen oli mukana sarjan avausotteluissa. Vuonna 1990 SM-sarja muuttui Superpesikseksi, jonka ensimmäinen vuosikymmen kuului Sotkamon Jymylle. Elävän arkiston videoissa nähdään nostalgisia välähdyksiä niin lajin kestomenestyjistä kuin historiaan jääneistä joukkueista.

Listoissa:

Itä ja Länsi – ikuiset viholliset

Pesäpallon Itä–Länsi-ottelut alkoivat 80 vuotta sitten

Idän ja Lännen väliset kohtaamiset ovat pesäpallon arvo-otteluita, joita voi verrata muiden pallolajien maaotteluihin. Pesäpallossa Suomi on yhä niukasti itäisen valtikan alla.

Listoissa:

"Junttipallolla" onkin myös stadilaiset juuret

Nykyään monet pitävät pesäpalloa maalaisten lajina, mutta tosiasiassa lajin ensimmäiset julkiset näytösottelut – Jyväskylässä suoritettujen koululaiskokeilujen jälkeen – pelattiin Helsingin Kaisaniemessä vuonna 1920. Pääkaupungissa harrastettiin pesistä aktiivisesti vuosikymmenien ajan.

Listoissa:

Kansallislajilla oli militaristinen lapsuus

Pesäpallon virallinen peluu alkoi vuonna 1922

Kun Tahko Pihkala paloi ja pahoitti mielensä perinteisessä kuningaspallossa, pesiksen kehitys alkoi. Uuden pelin keskeinen levityskanava olivat nuoren valkoisen Suomen suojeluskunnat, joille se ”myytiin” taisteluharjoituksena.

Listoissa:

Pesis oli Tahkon lapsi, muttei lemmikki

Pesäpallon luoja keksi myös laturetket ja salamapallon

Lauri "Tahko" Pihkala kehitti pesäpallon, mutta kritisoi keksintöään myöhemmin: koululiikunnassa siinä oli "mahdottoman helppo pinnata". Uudeksi lempilapsekseen Tahko ottikin soikko- eli salamapallon. Tärkeimmäksi saavutuksekseen hän laski kuitenkin laturetkien edistämisen.

Listoissa:

Naispesis alkoi hameväen hommana

1920- ja 1930-lukujen naispesäpallo oli alkuun sananmukaisesti hameväen toimintaa, sillä peliasuina käytettiin kapeampia tai leveämpiä hameita. Naisten SM-sarjaa on pelattu vuodesta 1931, ja 30 vuotta myöhemmin aloitettiin naisten Itä–Länsi-ottelut. Uuden vuosituhannen menestynein joukkue on ollut Jyväskylä, jonka edellinen pitkä mitalikausi sijoittui 1990-luvun puoliväliin.

Listoissa:

Kun mailalla alettiin lyödä rahaa

Pesiksestä tuli 1990-luvulla bisnestä

Pesäpalloa nostettiin viime vuosituhannen lopulla uuteen kukoistukseen rahalla ja brändäyksellä. Pelin säännötkin ruuvattiin uusiksi pitkävetoveikkauksen ja television ehdoilla. "Luultiin, että rahaa vedellään kuokalla", luonnehtii muuan aktiivi aikakauden ilmapiiriä. Rahaa ei kuitenkaan virrannut tasapuolisesti kaikille. Se oli yhtenä syynä surullisenkuuluisaan sopupeliskandaaliin, joka tahrasi lajin mainetta 1990-luvun lopussa.

Listoissa:

Suomi on pesiksen ykkönen – silloinkin kun häviää tahallaan

Pesäpallon ensimmäinen maailmancup pelattiin 20 vuotta sitten

Unohtakaa jääkiekko ja jalkapallo - tässä palloilulajissa Suomi ei voi eikä saa hävitä! Paitsi jos kyseessä on neuvostoliittolainen ystävyysvaltuuskunta ja Matti Ijäksen tv-elokuva.

Listoissa:
Muualla Yle.fi:ssä