Muinaisina aikoina presidentti saatiin mutkikkaan valitsijamiesvaalin kautta. Kansa äänesti puolueiden ehdolle panemia valitsijamiehiä, itse presidentin taas valitsivat valituiksi tulleet valitsijamiehet - nimensä mukaisesti.
Vuonna 1968 presidentin valitsijamiesvaalien tulospalvelun vaiheisiin kuuluivat mm. monivaiheiset puhelinyhteydet, reikäkorttien lävistys, magneettinauhojen kirjoittaminen ja rivikirjoittimen tuloslistojen jakelu.
Sekä Pekka Haavisto että Sauli Niinistö ovat vastanneet kahdesti Miten minusta tuli minä -haastatteluun. Kaikki neljä haastattelua löytyvät Elävästä arkistosta - kuuntele ja tarkista muistikuvasi!
Presidentinvaalien ylivoimainen ennakkosuosikki Sauli Niinistö on saavuttanut kansansuosionsa poliittista eliittiä tai kansaa pokkuroimatta. Televisiossa Niinistön suusta on totuttu kuulemaan huumorintajuisia koukeroisia kielikuvia.
"Ei mun ehdokas kuitenkaan voita!" "En mä edes tiedä mitä siellä pitäis tehdä." "Ei sillä mun äänellä kuitenkaan oo mitään väliä..." Nukkuvien puolueella riittää selityksiä. Äänestämään kehottavien tietoiskujen kohdeyleisönä ovat perinteisesti olleet nuoret. 70-luvulla myös naisia patisteltiin vaaliuurnille. Mars matkaan ja lappua uurnaan. Jos ei äänestä, niin ei voi myöskään valittaa.
Presidentti Tarja Halosen kahdentoista vuoden kesäemännöintiin mahtui lukuisten arvovieraiden majoittamista sekä oman rauhan etsimistä. Presidentit eivät ole koskaan Kultarannassa täysin lomalla.
Päätös presidenttiehdokkuudesta on ollut Niinistölle vaikea jo kolmesti. "Pohdinta oli äärimmäisen vaikeaa vuonna 1999, helpompaa vuonna 2005 ja vuonna 2011 jossakin siinä keskivälissä."
Vuoden 2011 presidenttiehdokkaita tentattiin myös nuorten toimesta, jotka kaipasivat ehdokkailta heittäytymiskykyä ja selkopuheisuutta. Miten sujuu Paavo Väyryseltä musisointi kommuunissa tai Timo Soinilta graffitien teko?
Valtiovarainministerinä ollessaan Sauli Niinistö kyseenalaisti kuntien ilmaiset palvelut Ylen ruotsinkielisessä Aktuellt-ohjelmassa vuonna 1997. Esimerkiksi nousivat kirjastot. Nyt Niinistön sanomiset viime vuosituhannella puhuttavat muun muassa sosiaalisessa mediassa.
16-vuotiaasta politiikassa mukana ollut Timo Soini pyrkii nyt toista kertaa presidentiksi. Suomen poliittisen elämän populistipäälliköksi nimitetty Soini kantaa tittelinsä ilolla.
Entinen huippu-urheilija, evankelista Sari Essayah tietää, mistä ottaa voimia ankaraankin loppukiriin. Essayahin poliittinen ura on jo 15 vuoden mittainen, mutta hänet muistetaan yhä urheilijana.
Reippaudestaan tunnettu Eva Biaudet ei ole epäröinyt heittäytyä haasteisiin tv-kamerankaan edessä. Siellä hänelle on tarjoutunut myös mahdollisuus viettää päivä lapsuuden toiveammatissa, kätilönä.
Presidentinvaalit saivat vielä yhden kandidaatin, kun myös vasemmistoliiton puheenjohtaja Paavo Arhinmäki ilmoittautui olevansa valmis ehdokkaaksi. Vaalien kuopus saa vastaansa kokeneita poliitikkoja, mutta nuoria ovat hekin aikanaan olleet.
Paavo Lipponen on tullut vuosikymmenten saatossa tutuksi pistämättömästä tyylistään. Vahvatahtoinen voimahahmo on esittänyt kantansa mediaa mielistelemättä.
Nykyisiä valtaapitäviä on nähty aiemmin Ylen käytävillä vallan vahtikoirina. Ennen politiikan ammattilaisvuosiaan nuoret Paavot ja Mikko ruotivat yhteiskunnan epäkohtia toimittajina.
Ensimmäiset televisiossa esitetyt vaalit lähetettiin vuonna 1966. Paperilappuset ovat vaihtuneet jo sähköiseen äänestämiseen, mutta kehittyykö tekniikka aivan ongelmitta?
Kekkosen ajoista alkaen olemme oppineet tuntemaan myös valtionpäämiestemme lemmikkieläimet. Lähiviikkoina selviää, saammeko jälleen uuden tai uudet valtakunnanlemmikkimme.