Parisprintin lyhyessä historiassa Suomi on napannut kuusi mitalia. Naisten puolella Suomi on lajin ehdoton ykkönen ja koko mitalitaulukossakin toisena, vain yhden mitalin päässä Norjasta. Suomen molemmilla parisprintin mestaruuksilla on yhteinen tekijä: Virpi Kuitunen.
Marjo Matikainen sai ensimmäisen arvokisavoittonsa hiihdon MM-kisoissa Oberstdorfissa 1987. Historiaan jäi hänen huutonsa: "Havuja... perkele!" Janne Ahonen otti ensimmäisen suurmäen maailmanmestaruutensa vuonna 2005. Oberstdorfin kulta oli hänen kymmenes MM-mitalinsa.
Hiihdon vuoden 2009 MM-kilpailut pidettiin Tshekin Liberecissä. Kisojen suomalaistähti ja hiihtokuningatar oli Aino-Kaisa Saarinen. Saarinen voitti kultaa naisten 10 km:llä, 4 x 5 km:n viestissä ja sprinttiviestissä yhdessä Virpi Kuitusen kanssa.
Suomalaiset muistavat Italiassa vuonna 2003 pidetyt MM-hiihdot joukkuemäen mestaruudesta ja hiihtäjä Kaisa Variksen dopingkärystä. Virpi Kuitunen palasi tuolloin kahden vuoden kilpailukiellon jälkeen muuttuneen lajin pariin. Sapporossa 2007 Kuitunen oli kisojen kunigatar, joka saavutti maailmanmestaruuden 30 kilometrillä, parisprintissä ja 4x5 kilometrin vietissä. Lisäksi hän hiihti sprinttipronssia.
Kotiyleisö odotti Lahden MM-hiihdoista kuumeisesti mitaleja. Jo ennen kisoja oli kuitenkin alkanut vyyhti, joka purkautui kisojen aikana koko karmeudessaan. Kesken kisojen alkoi selvitä, että Suomen hiihtojoukkueessa oli käytetty laajalti kiellettyjä aineita. Mitali toisensa jälkeen suli dopingkäryihin.
Suomen maailmanmestareita Norjassa 1997 olivat Mika Myllylä ja Janne Ahonen. Kisojen kirkkaimmat tähdet tulivat kuitenkin Norjasta ja Venäjältä. Ramsaun MM-hiihdot 1999 olivat Mika Myllylän kisat. Myllylä otti kultaa miesten 10:llä, 30:llä ja 50 kilometrillä. Lisäksi hän sijoittui hopealle 10+15 km:n takaa-ajossa. Kolmesta kultamitalista huolimatta Norja sijoittui mitalitilaston ykköseksi.
Ulkomaalaiset urheilutoimittajat voivat jo aloittaa suomen kielen ääntämisharjoituksensa, sillä vuoden 2017 hiihdon MM-kisat järjestetään jo seitsemättä kertaa Lahden Salpausselällä.
Salpausselän MM-hiihdot alkoivat vuonna 1926 pidetyistä "kongressikisoista", joihin osallistui hiihtäjiä 15 eri kansakunnasta. Ohjelmassa oli kaksi hiihtomatkaa, yhdistetyn kilpailu ja mäkihyppy. Suomi voitti hiihdot, mutta Norjan kolmoisvoitot muissa lajeissa toivat sille ykkössijan mitalitilastossa.
Vuonna 1938 pidetyissä MM-kisoissa ylitettiin jo 100 000 katsojan raja. Juhlamieltä nosti eritoten se, että Suomi voitti kaikki maastohiihtolajit.
Hiihdon maailmanmestaruudesta kilpailtiin Lahdessa vuonna 1958 kolmatta kertaa ja kisoja oli seuraamassa yli 200 000 henkeä. Suomi oli kisojen ykkösmaa yhteensä kymmenellä mitalillaan. Suomi ja Ruotsi jakoivat miesten matkojen kultamitalit, ja naisten hiihtoa hallitsi Neuvostoliitto. Suomen tilastovoiton varmistivat yhdistetyn ja mäkihypyn kultamitalit.
Zakopanessa 1962 naisten matkoilla juhlivat venäläiset, mieshiihdossa ruotsalaiset - mutta miesten 30 kilometrillä Suomen nouseva tähti Eero Mäntyranta. Puolan MM-hiihdoissa vuonna 1970 Suomi selviytyi kolmella mitalillaan kakkoseksi. Sinivalkoisia sankareita olivat Kalevi Oikarainen ja Marjatta Kajosmaa. Molemmissa kisoissa Neuvostoliitto oli mitalitaulukon ylivoimainen ykkönen.
Holmenkollenin hiihtokisat 1966 olivat Norjan riemujuhlaa. Särön isäntien maastohiihtomenestykseen toi vain Eero Mäntyrannan voitto 30 kilometrillä. Myös vuonna 1982 norjalaiset juhlivat kahmittuaan kaikkiaan 14 mitalia, joista kultaisia oli seitsemän. Suomen ainoan kultamitalin toi Matti Nykänen suurmäestä. Hilkka Riihivuori hiihti hopeaa vitosella ja kympillä ja selviytyi pronssille 20 km:llä. Hopeaa toivat myös yhdistetyn joukkue sekä Jari Puikkonen normaalimäessä.
Salpausselän suomalaistähtiä olivat vuonna 1978 naiset, jotka toivat kaksoisvoiton 5 kilometrillä ja kukistivat viestissä Neuvostoliiton. Miesten hiihtokullat jakautuivat Puolan, Neuvostoliiton ja Ruotsin kesken. Juha Miedon huima taistelu toi hänelle pronssia 15 kilometrillä. Yhdistetyssä ja mäessä oli puolestaan DDR vahvoilla. Sen kultaketjun rikkoi vain Tapio Räisäsen suurmäen voitto.
Lahti toimi hiihdon MM-kilpailujen isäntänä viidettä kertaa vuonna 1989. Suomi otti kisoista kaikkien aikojen mitalisaaliin: kuusi kultaa, viisi hopeaa ja neljä pronssia. Suomen menestyneimpiä urheilijoita olivat Marjo Matikainen (2 kultaa, 1 hopea, 2 pronssia), Marja-Liisa Kirvesniemi (2 kultaa, 1 hopea), Jari Puikkonen (2 kultaa) ja Harri Kirvesniemi (2 kultaa).
