Omaa epämusikaalisuuttaan vakuutteleva Vexi Salmi tunnetaan Irwin Goodmanin taustapiruna ja lukemattomien iskelmäklassikoiden kirjoittajana. Hän on ollut itse asiassa yksi aikansa vaikutusvaltaisimpia suomen kielen viljelijöitä ja suomalaisen omakuvan rakentajia – ei hullummin entiselle hämeenlinnalaiselle lättähatulle.
Vuoden 1958 Miss Suomesta, Pirkko Mannolasta, tuli suosittu myös Saksan liittotasavallassa. Laulavan missin duettoparina oli laulaja Wyn Hoop, jonka kanssa hän osallistui myös Saksan euroviisukarsintaan. Mannola itse tunnettiin tuolloin Pirko Manolana.
Musiikkia ei enää 1980-luvulla tarvinnut synnyttää vaikeakäyttöisillä ja hintavilla suurtietokoneilla. Säveltäjä Otto Romanowski näyttää, kuinka helposti homma käy pöytämikropohjaisella syntetisaattorilla.
Kari Tapiota nimitettiin joskus "Suomen Johnny Cashiksi". Amerikkalaisen kantrilegendan tavoin hän koki myös rankan ammatin varjopuolet ja onnistui nousemaan miehekkään vakuuttavuuden ja elämänkokemuksen kansalliseksi ikoniksi.
Nykyaikainen kansanmusiikki eli "suomietno" syntyi 1970-luvulla, kun nuoret muusikot alkoivat ennakkoluulottomasti yhdistellä koti- ja ulkomaista kansanmusiikkia jatsiin, rokkiin ja kantriin. Urheat kokeilijat raivasivat tietä folkin myöhemmille menestyjille.
Eero Koivistoinen on yksi nimekkäimmistä suomalaisista jazzmuusikoista ja saksofonisteista. Koivistoisen foni on soinut hänen omissa kokoonpanoissaan ja Koivistoisen sävellyksiä on kuultu myös muiden menestyjien mehevinä tulkintoina.
Suomessakin hurahdetaan aina silloin tällöin maailmalta rantauvuviin uutuustansseihin, 60-luvun kuuminta hottia oli letkajenkka, 80-luvulla väännettiin tiputanssia ja vatkattiin lambadaa...
Yö oli 80-luvun Porirockin ensimmäinen lipunkantaja. Olli Lindholmin taustaan kuuluivat niin punk kuin äidinmaidossa imetty suomi-iskelmäkin. Lauluntekijänä vaikutti Jussi Hakulinen, joka lähti bändistä sittemmin omille teilleen. Vuonna 1984 tehdyssä dokumentissa pojat pyristelevät irti punkbändin maineesta ja suunnittelevat soittavansa 90-vuotiaiksi.
1970-luvun lopussa Suomea pyyhki rockabillyn ja muun 50-luvun rockin hyökyaalto. Teddy and The Tigers valloitti maata, ja kyläteillä treenattiin Elviksen elkeitä.
Sielun Veljet tuli tunnetuksi erityisesti intensiivisistä keikoistaan. Raaka ja energinen tyyli vaikutti suuresti heitä seuranneisiin uusiin rock-yhtyeisiin. Sielun Veljet esiintyi jonkin verran myös ulkomailla esittäen englanniksi käännettyjä kappaleitaan nimellä "L'Amourder". Yhtyeen tunnetuimpia kappaleita ovat muun muassa "Peltirumpu", "Aina nälkä", "Säkenöivä voima" ja "Rakkaudesta".
Miljoonasateen läpimurtobiisi Marraskuu kuvasi niin ankeasti syksyistä yksinäisyyttä, että Suomen kansa innostui siitä välittömästi. Heikki Salo sai kappaleeseen innoituksen katsellessaan kaatopaikalle lentävää varisparvea.
Hanoi Rocksin hajoamisen jälkeen bändin jäsenet kehittelivät uusia kokoonpanoja. Andy McCoyn ja Nasty Suiciden duo-projekti The Suicide Twins kaatui sisäisiin ristiriitoihin, eikä kaksikon ainokaista levyä julkaistu Suomessa. Nasty Suiciden Cheap And Nasty keikkaili neljä vuotta, kunnes Nasty loikkasikin perustamastaan bändistä Mike Monroen ja Sam Yaffan Demolition 23:een.
Kun vihapuheesta on tullut käsite, on sitä alettu etsiä kaikkialta. Elokuun lopussa nousi kohu, kun Helsingin Sanomien mielipideosastolla dosentti kirjoitti Maamme-laulussakin olevan vihapuheen piirteitä.
"Katu täyttyy askelista, elämä on kuolemista..." Säkeet kajahtavat karaokeilloissa, soivat toivottuina levyinä ja moni hyräilee kappaletta ulkomuistista. Vuonna 1975 julkaistusta Syksyn sävelestä kasvoi vuosien saatossa yksi Juicen suurimmista hiteistä.
