Joulukalenteri on Ylen jouluperinteistä kenties se odotetuin. Vuosien varrella on seurattu muun muassa toilailevia tai tähysteleviä tonttuja, puhuvia marionettihevosia, sekä satumaalauksia. Nostalgista joulunodotusta!
Adventti on jouluun valmistautumista sunnuntai kerrallaan. Jouluvirsillä on vankka asema luterilaisessa kirkossa ja suomalaisessa kulttuurissa. Virret myös kantavat mukanaan suuren palan historiaa ja kansanperinnettä. Rauhallista adventtisunnuntaita.
Joulu on perinteisesti vuoden lihavinta aikaa. Yltäkylläisyyden pauloissa on kuitenkin hyvä muistaa vähempiosaisia ja jakaa omastaan. Vilttitossun esimerkillisyydestä olisi monella oppimista - vaikka tontut eivät lihansyöjiä olekaan. Huolenpito, jos jokin, kuuluu jouluun.
Miitta-tädin puuhanurkassa kerholaisetkin pääsevät lojuskelemaan ja laiskottelemaan. Lepohetken kruunaa tai sitä vaikeuttaa tädin paatoksellinen runonlausunta.
Vaapukkalan Raatihuoneen tornikellossa on vika: täydenkuun aikaan kello pysähtyy. Mutta tekikö kello samalla kylän asukkaille palveluksen? Joulumarkkinointi aloitetaan vuosi vuodelta aikaisemmin. Samalla kiire ja stressi pitkittyvät. Hätäily ei kuulu jouluun. Jokainen voikin kokeilla ja julistaa itselleen joulurauhan jo nyt. Pysäytetään kellot ja puhalletaan hetki; joulu on kuitenkin vain kerran vuodessa.
Linnan juhlien pukuloiston ja kättelyjonon maratontelevisiointi tulee taas. Yläluokan esiintyminen on herättänyt kritiikkiä eriarvoisuudesta. Myös tapahtuman viihdearvo on kyseenalaistettu. Juhlaohjelma kerää vuosittain kuitenkin miltei puolet suomalaisista televisioruutujen äärelle. Itsenäisyys on vapautta valita. Jos juhlalähetys ei saa juhlatuulelle, voi vapaasti seurata vaikka hölmöläisten esimerkkiä. Sähköä voi säästää television lisäksi myös valaistuksessa. Itsenäiselle kansalle kuuluu tämäkin valinnanvapaus. Itsenäistä ja vapaavalintaista torstaita kaikille!
Kissa, hiiri ja pieni punainen Kana valmistautuvat jouluun kukin omalla tyylillään. Kaikille maistuisi pannukakku, mutta ei sen tekeminen. Tekosyiden taakse ei auta jouluna pakoilla. Yhteinen juhla onnistuu parhaiten yhdessä tekemällä.
Ärtynyt tonttu-ukko kohtaa tekoälyn. Punaisessa nurkassa Toljanteri ja sinisessä maireasti hymyilevä Tietokone. Ei luovutuksia, eikä hajaääniä. Ottelu jatkuu tyrmäykseen asti.
Avulias tyttö pääsee linnaan töihin. Yhteen huoneeseen on kuitenkin pääsy kielletty. "Mutta sitäpä mitä ei saa tehdä, sitä ihmisen aina tekee mieli", toteaa Kylli-täti ja mikä onkaan uteliaisuuden hinta?
Miitta-tädin huushollissa on kääritty hihat ja molemmat lahkeet ylös, vaikka toinenkin riittäisi. Ohjeet pitää kuunnella, joten täti käskee panemaan turvan rullalle ja rullan taskuun. Aletaan leipoa piippalakkeja, karvanuttuja, höpönassuja ja lörppäkorvia — mutta miltä näyttääkään rento, rujo tai rakastunut tonttu?
Titiina on vetäytynyt riippumattoon murehtimaan syntyjä syviä. Histamiini näyttää miten ihastuneen orin runosuoni hirnuu. Eipäs murehdita, jouluun on alle kaksi viikkoa.
Joulunodotus sujuu rattoisasti, kun välillä harjoittaa reipasta ulkoliikuntaa. Vaikka hiihtämään ei vielä pääsisikään, voi talviliikuntaa harrastaa muutenkin. Postinkantaja Immu Ilmonen on kuitenkin tainnut saada tarpeekseen kävelemisestä.
Lucia-neito tuo valoa vuoden pimeimmän ajan keskelle. Kynttiläkruunuinen, alkujaan katolinen, pyhimys on vähäosaisten ja heikompien auttaja. Suomeen perinne on rantautunut ruotsalaisesta juhlakulttuurista. Valoisampaa joulunodotusta kaikille!
Työt, siivoamiset, kaupat, ruoat, koristeet - mitä vielä? Näpithän tässä palaa, kysykää vaikka Toljanterilta. Kyllin tarinassa toivotaan joululahjaksi aikaa, Toljanteri taas lapsuuden joulumieltä kaipaa. Mutta muistakaa, joulunodotus on odotusta vain jos sitä ehtii viettää - senhän nyt kaikki tietää.
Metsätontun juhlassa ei vieraissa pihistelty: kutsuttujen listalla oli niin metsän kuin kotien eläimiä, erilaisia satuotuksia ja piipahti siellä kutsuttuna eräs tuttu muorikin. Joulun sääntö on, että kaikki ovat silloin sovussa keskenään.
Joulu ei tee poikkeusta Leilan ja Annukan vapaa-ajanviettoon. Leila saapuu Annukan kotiin juhlaa viettämään. Tällä kerralla tosin joulupukiksi pukeutuneena.
Joulu pysäyttää arjen. Joillekin juhla on kauan kaivattu hengähdystauko, mutta toisia joulu muistututtaa kalvaavasta yksinäisyydestä. Läheisten masennukseen paras lääke on heistä välittäminen. Muistakaa toisianne - myös arkena.
Kylli-täti muistelee lapsuuttaan ja sitä, miltä joulun odotus tuntui. Ohjelma jäi aikoinaan työnseisauksen takia esittämättä. Nyt hop-hop odottamaan sitä joulua.
Kaksi yötä jouluun, ollaankos sitä oltu kiltisti? Titiina saa helpotuksen, kun teatterinjohtaja myöntää erheensä. Miitta-tädin kovassa komennuksessa leivotaan karhu- ja tähtipullia. Äkkipikainen Toljanteri taas tajuaa väärinkäsityksensä ja tarttuu kitaraan. Mutta entäpä paha susi? Mikä on ruokavarkaan palkka?
Piparien tuoksua, kynttilöitä ja tietenkin kuusen koristelua. Ensimmäinen joulu muistuu pitkään. Neposelle joulu on aivan uusia asia, onneksi joulupukki lähetti jänölle tontun oppaaksi.
