Kaksitoista vuotta sitten Tarja Halosen tie maailman aniharvojen naispresidenttien joukkoon ei ollut helppo. Kirkkoon kuulumaton kansalaisjärjestöaktiivi ja avoliitossa elävä vasemmistodemari oli monelle liikaa. Enemmistö halusi kuitenkin naisen.

Halonen rikkoi rajoja jo ennen presidentin virkaa. Hän eteni politiikassa ensimmäisenä naisena oikeusministeriksi ja ulkoministeriksi.

Presidenttinä Tarja Halosesta tuli poikkeuksellisen suosittu, mutta hänen arvonsa - huoli syrjäytyneistä, globalisaation nurjista puolista ja epätasa-arvosta - ärsyttivät monia. Mutkattomuus oli kansan mieleen, mutta julkisuus odotti tasavallan presidentiltä lähes kuninkaallista esiintymistä ja rennot poikkeamat noteerattiin myös ulkomailla.

Kuusi vuotta sitten Halosen kausi oli katkolla. Tiukoiksi venyneissä vaaleissa Halonen päihitti Sauli Niinistön 51,8 prosentin äänisaaliilla. Halosen toista kautta leimasi keskustelu presidentin valtaoikeuksista. Valtaa vähennettiin vaikka Halonen kehotti kokeilemaan uuden perustuslain toimivuutta toisenkin presidentin aikana.

Halonen suuntautui yhä enemmän kansainvälisiin tehtäviin. Hän on ollut myös erityisen aktiivinen Venäjä-suhteiden ylläpitäjänä. Vastustajat ovat piikitelleet heikoista suhteista Yhdysvaltoihin, mitä eivät ainakaan uutiskuvat vahvista.

Tarja Halonen jää historiaan presidentti-instituution uudistajana.