Katajavuoren viides runoteos Kerttu ja Hannu kertoo sisaruudesta ja aikuisuudesta. Runot tavoittavat sen haikean tunteen, kun aikuisena muistaa lapsuuden sadunomaisuuden.

Katajavuori kuvaa hyvin meissä kaikissa olevaa lasta, joka ei ole kadonnut mihinkään.

Aikuisen maailma on Katajavuoren runoissa tyly ja julma. Peppi Pitkätossukin on kuollut.

Kokoelmassa mainitaan Kertun ja Hannun lisäksi toinenkin saduista tuttu sisaruspari Annikka ja Tommi.

Sisaruus on tuttu teema Katajavuoren tuotannossa. Metsän keskelle eksytetyt sisarukset ovat toisilleen ainut turva maailmassa, jossa aikuiset huolehtivat enemmän pöydän jalan vieressä olevasta pahviviinistä kuin omista lapsistaan. Sisaruuden turvasta ja voimasta Riina Katajavuori kirjoittaa tavattoman kauniisti mutta myös arkisen tunnistettavasti.

Yhtenä teemana runoissa on myös itse runojen kirjoittaminen ja niiden ymmärtäminen. Katajavuori antaa lukijalle jopa neuvoja miten runoja voisi lukea sellainen, joka inhoaa runoja.

Teksti: Nadja Nowak ja Seppo Puttonen