Gorbatshovia vastustaneet vanhoilliset kommunistit yrittivät kaapata vallan Moskovassa elokuussa 1991. Kömpelö kaappausyritys johti kuitenkin koko Neuvostoliiton kaatumiseen.

Vanhoillisten vallankaappausyritys alkoi päivää ennen uutta liittosopimusta neuvostotasavaltojen kanssa. Gorbatshovin kannattama sopimus olisi taannut tasavalloille enemmän valtaa.

Varapresidentti Gennadi Janajevin johtama vanhoillisten ryhmä vastusti uutta sopimusta. Lisäksi he eivät hyväksyneet Gorbatshovn tukea Itä-Euroopan sosialististen maiden uudistuksille ja Saksan yhdistymiselle.

Presidentti Gorbatshov oli kotiarestissa loma-asunnollaan Krimillä. Janajevin johtama hätätilakomitea oli määrännyt Moskovaan ja useille muille paikkakunnille poikkeustilan. Suuria mielenosoituksia oli tuolloin ainakin Moskovassa ja Leningradissa.

Vanhoillisten vallankaappauksen näkyvin vastustaja oli Venäjän presidentti Boris Jeltsin. Jeltsiniä tukevat venäläiset pystyttivät katusulkuja pitkin Moskovaa vanhoillisten hyökkäystä vastustaakseen.

Elokuun 21. päivän yönä vanhoilliset hyökkäsivät tankein kohti parlamenttitaloa. Katusuluilla olleet ihmiset vastustivat sotilaita käsivoimin. Ainakin viisi ihmistä kuoli tankkien alle tai sotilaiden luoteihin. Seuraavana päivänä sotilaat valtasivat mm. Tallinnan televisiotornin.

Vallankaappausyritys kaatui, kun KGB:n johtaja Vladimir Krjutshkov käski panssareiden vetäytyä parlamenttitalolta seuraavana päivänä. Gorbatshov palasi jatkamaan presidentin tehtäviä. Vallankaappaajat pidätettiin myöhemmin, ja moni heistä teki itsemurhan.

Jeltsinin ja Gorbatshovin vallan määrä mitattiin viimeistään elokuun tapahtumissa. Seuraavaksi oli vuorossa neuvostotasavaltojen jo alkaneen itsenäisyysprosessin sinetöinti.

Teksti: Paavo Rytsä