Juri Gagarinista tuli kansainvälinen julkkis lennettyään ensimmäisenä ihmisenä avaruudessa. Heinäkuussa 1961 sankarilentäjä sai vastaansa innostuneen väkijoukon Helsingin rautatieasemalla.

Tv:n uutistoimitus haastatteli Gagarinia hänen kolkutellessaan kiskoja kohti päämääräänsä. Toimittaja Antti Kovanen kysyi muun muassa, näkikö avaruusmies lennollaan Suomen tuhansia järviä. Valitettavasti reitti ei kulkenut Suomen yli.

Gagarin kuvaili myös taivasta ylhäältä käsin. Taivaansinen värin hän kertoo olevan musta - maasta näkyvän sinisen sijaan.

Majuriksi ylennetty kosmonautti kertoi iloitsevansa siitä, että suomalaiset ovat Neuvostoliiton suuria ystäviä. Suomi-Neuvostoliitto-Seura järjestikin Helsingin Messuhallissa hänen kunniakseen juhlan, joka myös radioitiin.

Gagarin aloitti puheensa noin kuuden minuutin mittaisella pakollisella ystävyysliturgialla, mutta pääsi tämän jälkeen kertomaan matkastaan "avaruuskojeessa".

Gagarinin avaruuslaivassa oli 20 000 hevosvoimaa. Aluksessa oli mukana myös tietojenkäsittely- ja matematiikkakoneita, jotka olivat tuohon aikaan poikkeuksellisia.

Alan suuri ajankohtainen haaste oli hänen mukaansa kehittää keinoja, jotka turvaisivat ihmisen elintoiminnot avaruudessa. Gagarin painotti, että sen vuoksi kannattaa tehdä työtä.

Gagarinin vierailua seurasi mm. valokuvaaja Caj Bremer. Hänestä lentäjäkuuluisuus poikkesi edukseen poliittisista neuvostovieraista. "Hän oli koko ajan iloinen ja sai kaikkialla sydämellisen vastaanoton."

Avaruuden valloitus oli Bremeristä 1960-luvun alkuvuosina kiihottava ajatus. "Koskaan ei tiennyt, mitä seuraavana vuonna tapahtuu."

Teksti: Paavo Rytsä & Jukka Lindfors