YLE

Hae YLEstä:  

YLE A-Ö

---

Käsikirjoitusarkisto

TV1 maanantaina 27.11.2006 klo 21.00

Nyt puhuu vaiettu Ari Ojapelto

Toimittaja: Petri Sarvamaa

Ari Ojapelto - ikä, 63 vuotta.

Virhe: talouselämän ja politiikan tinkimätön arvostelu jo 20 vuoden ajan.

Rangaistus: Ojapelto on leimattu kylähulluksi. Päättäjät ja vaikuttajat kieltäytyvät julkisuudessa keskustelemasta hänen talousajatuksistaan.

Mutta nyt, tässä ohjelmassa, on Ari Ojapellon puheenvuoro.

"Yhä useamman suomalaisen mieleen on hiipinyt selittämätön pelko. Melkein
kaikilla on nykyään huoli työpaikan säilymisestä ja toimeentulosta.

Massatyöttömyys tuli Suomeen jo 90-luvun alussa ja sen jälkeen työelämä on
muuttunut pelonsekaiseksi sinnittelyksi osa-, määräaika-, vuokra- ja muissa
epätyypillisten pätkätöiden viidakossa palkoilla, joilla ei enää elä.

Silti poliitikot väittävät kaiken olevan hyvin. Paavo Lipponen on kehunut
luoneensa 300 000 uutta työpaikkaa ja Matti Vanhanen puolestaan 80 000. Tätä
valhetta mediat ovat kritiikittä toistaneet kuin papukaijat, vaikka vuodesta
1990 lähtien Suomesta on kadonnut lähes puoli miljardia tehtyä työtuntia.

Vähentynyt työ tehdään nykyisin vain niin sanotuilla ³paskatyöpaikoilla²,
joiden palkkataso tai tuntimäärä ovat niin pieniä, että pysyäkseen hengissä,
joutuu käymään sosiaaliluukulla. Työssäkäyvän selviytymisstrategiaan kuuluu
nykyään leipäjonot, soppatykit ja kirpputorit. Suomessa on jo 600 000
köyhää.

Miten tähän kollektiivisesti vaiettuun tilanteeseen on tultu? Suomellahan on
mennyt taloudellisesti kymmenen viime vuoden aikana loistavasti.
Bruttokansantuote ja tuotanto on kasvanut neljä kertaa kovemmin
kuin EU-maiden keskiarvo, tuotanto on kaksinkertaistunut ja vienti
kolminkertaistunut.

Mihin kasvun hedelmät ovat menneet?

Pääoman edustajille kymmenen viime vuotta on sitä vastoin ollut laatuaikaa.
Vuokratulot ovat kaksinkertaistuneet, toiminnalliset voitot ja myyntivoitot
ovat kuusinkertaistuneet sekä osingot peräti kymmenkertaistuneet. Rikkaat
ovat rikastuneet ja köyhät köyhtyneet työväenpuolueen pääministerin johdolla
sekä ay-liikkeen myötävaikutuksella.

Nyt teknologia vie duunarilta markkina-arvon ja aina kuin vain
mahdollista, hänet korvataan koneella tuottavuuden ja kilpailukyvyn nimissä.
Tehtaat on jo automatisoitu ja robotoitu tai siirretty pääosin
matalapalkkamaihin, palvelut ovat siirtymässä internetpohjaisiksi
itsepalveluiksi ja suunnittelu ja tuotekehityskin on siirtymässä kovaa
vauhtia Intiaan ja Kiinaan.

Tämän pääomalle mieluisan kehityksen jäljet näkyvät nyt pelkotiloina
suomalaisen duunarin alitajunnassa. Stressi, loppuunpalaminen, lasten
pahoinvointioireilut, avioerot, psyykelääkkeet, päihde- ja huumeongelmat
ovat räjähdysmäisesti lisääntyneet. Mielenterveysongelmat ovat jo suurin
sairaseläkkeelle siirtymisen syy.

Mikseivät kansanedustajat ole enää huolissaan isänmaasta ja edustamiensa
kansalaisten hyvinvoinnista? Onko kansanedustajasta tullut pelkästään
pääomanedustaja?

Näistä ikävistä tosiasioista nykyiset päättäjät eivät uskaltaudu julkisesti
keskustelemaan kanssani. Ehkä juuri siksi, että edellä esittämäni pelkoa
lietsovat esimerkit sattuvat olemaan juuri sitä vaiettua todellisuutta.

Mitkä sitten olisivat lääkkeet?

Uunituoreessa kirjassani on 50 sivua lääkkeitä. Tässä pari tärkeintä.
Verotusjärjestelmämme on kehryyjennyjen aikakaudelta. Nyt verotuksen painopiste kohdistuu yhä vähenevään ihmistyöhön, ja tuotannon muut komponentit, kuten pääoma, raaka-aineet ja energia on unohdettu vähemmälle. Nyt teknologian hyväksikäyttö on laillistettua veronkiertoa, josta ei jää yhteiskunnalle mitään jaettavaa. Siksi valtion budjetti ei enää kasva tasatahtia tuotannon kasvun kanssa.

Toinen ongelma on globalisaatio ja pörsseissä alle sekunnissa maapallon toiselle puolelle vilahtava liika raha ja uhkapeli. Se pitäisi saada verotuksellisesti hyödyttämään myös kansalaisia.
Ehdotankin, että mitä lyhytaikaisempi sijoitus, sitä korkeampi leimavero. Siten keskimäärin kaksi viikkoa salkussa viipyvä keinotteluraha muuttuisi takaisin pitkäjänteiseksi sijoitukseksi tuotantoelämään.
Nykyisin joka ainut päivä 2000 miljardia dollaria vaihtaa omistajaa. Siitä maailman kaikkiin investointeihin ja maailmankauppaan tarvitaan ainoastaan 5-10 prosenttia. Loput on pelkkää kansantalouksia heiluttavaa spekulaatiorahaa."

Sarvamaa: Oletteko kommunisti?

Ojapelto: En ole. En usko ihmiskuvaan, jossa yksilö asettaa yhteiskunnan edun oman etunsa edelle.

Sarvamaa: Oletteko sosialisti?

Ojapelto: En tiedä. En usko, että demaritkaan tietävät. Lipponen ajaa nykyääm Niinistön ohi oikealta.

Kysyimme seuraavilta, entisiltä ja nykyisiltä vaikuttajilta, josko he haluaisivat kommentoida Ojapellon talousajattelua.

yliasiamies Esko Aho, Sitra
professori Erkko Autio, Helsingin Kauppakorkeakoulu
Lauri Ihalalainen, SAK
professori Paul Lillrank, Teknillinen Korkeakoulu
valtiosihteeri Raimo Sailas
professori Matti Wiberg, Turun Yliopisto

Eivät halunneet, ei sopinut.

Simo Pinomaa, EK

Muuttovapaa, joka kesti ensin viime torstain ja perjantain.

Sitten myös tämän maanantain.

puheenjohtaja Jyrki Katainen, Kansallinen Kokoomus

Katainen ainoana halusi kommentoida ja vastaa Sarvamaan kysymyksiin lentokentällä. Katainen kertoo, mistä asiasta on samaa mieltä ja mistä eri mieltä Ojapellon kanssa. Kataisen mukaan on tärkeää puhua tällaisista asioista.

Sarvamaa: Oletteko utopisti?

Ojapelto: Ehkä. Olen huolissani markkinatalouden tulevaisuudesta, koska tuotanto kasvaa nopeammin kuin ostovoima ja markkinat. Jos tällä yhtälöllä joku poliitikko väittää, että voidaan luoda lisää työpaikkoja, heitä voi syyttää vastuuttomasta valehtelusta.

Tasavero on jo täällä

Toimittaja: Markku Lehtola
Tästä jutusta maksettava palkkio on aivan pieni, mutta eipä tästä paljon tuloveroakaan mene, joten ei muuta kuin kulutusjuhliin.

Pieni juhlija ei vielä tiedä, että kaupassakin väijyy verokarhu. Se popsii veronamut pienituloisen joka ostoksesta.

professori
Markus Jäntti
Åbo Akademi
-Nyt kun yli kymmenen vuotta julkinen keskustelu on niin täysin takertunut näihin välittömiin veroihin, niin mun mielestä niin ku sijaa siis sille, että keskusteltaisiin kokonaisverotuksen oikeasta kohdentumisesta, niin ei oikein oo ollut.

Keskustelu veroalesta on koskenut vain verojen viidesosaa, käytännössä ainoaa progressiivista veroa. Vain valtion tuloveroa hyvätuloiset maksavat korkeamman veroprosentin mukaan kuin pienituloiset.

professori
Markus Jäntti
Åbo Akademi
-No, perinteisesti ollaan lähdetty siitä, että suurempituloisilla on parempi veronmaksukyky eli tavallaan niin ku yks lisäeuro kovin suurituloiselle tuottaa pienemmän lisähyödyn kuin yks lisäeuro pienituloiselle, josta syystä sitten, kun täytyy julkisia menoja, yhteisiä menoja jollakin tavalla rahoittaa, niin katsotaan, että näillä suurituloisilla on sitten parempi, parempi kyky tätä veroa kantaa.

Nykyisen tapainen progressiivinen tulovero syntyi kansalaissodan murroksen myötä. Silloin eliitin mielestä oli oikeudenmukaista tasata tuloeroja ja verottaa sitä varten suuria tuloja verraten ankarasti.

Nyt ainakin talouseliitti hinkuu ansiotulojen tasaveroa, jossa veroja maksettaisiin pienistä ja suurista tuloista lähes yhtä iso osa.

kansanedustaja
Jari Koskinen (kok.)
-No, meidän mielestä on oikein se, että meillä on jonkinasteinen progressio eli ne jotka vähän enemmän saa tuloja, niin maksaa vähän enemmän veroja, mutta niin kuin oon sanonu, että nykyinen veroprogressio on Suomessa liian kova.

kansanedustaja
Matti Ahde (sd.)
Yks periaate tämän fiskaalisen tavoitteen lisäksi on että että verotuksella täytyy tasata tuloja ja että verotuksen täytyy perustua veronmaksukykyyn.

Veronmaksukyvyn periaate kuulostaa lempeältä, mutta mitäs tämä sitten on? Maitolitrastakin lirahtaa valtiolle 10 sentin arvonlisävero, olipa veronmaksukykyä tai ei.

Taloustieteilijä arvioikin, että jos kaikki tavaroihin ja palveluihin kätketyt välilliset verot lasketaan mukaan, niin olemme käytännössä edenneet jo pitkälle kohti tasaveroa.

professori
Markus Jäntti
Åbo Akademi
-Yhteisten menojen kerääminen on nyt huomattavasti vähemmän progressiivista kuin ennen eli tässä suhteessa jos progressiolle oli keskeinen argumentti se, että se on oikeudenmukainen tapa rahoittaa yhteiset menot, niin tässä mielessä meillä on nyt vähemmän oikeudenmukainen tapa näitä menoja rahoittaa.

Vuonna 1985 välittömien verojen osuus bruttotuloista eri tuloluokissa näytti tältä. Vasemmalla pienituloiset ja oikealla ankarammin verotetut suurituloiset.

Tämä kuvio taas osoittaa, että välilliset verot rappasivat tylymmin pienituloisia.

Välittömän ja välillisen verotuksen tiedot yhdessä kertovat pieni- ja suurituloisten koko verorasituksesta vuonna 1985.

Tuoreimmat tiedot ovat vuodelta 2001. Niiden mukaan pieni- ja suurituloisten verorasitus oli lähestynyt 1980-luvun puolivälistä selvästi kohti tasaveroa. Jäntti arvioi saman menon jatkuneen vuoden 2001 jälkeenkin.

professori
Markus Jäntti
Åbo Akademi
-Vähän tarkastelutavasta riippuen kokonaisverojärjestelmä on vielä niukasti progressiivinen tai sitten ei ja on epäiltävissä, että että jahka tiedot tästä tulee että tää ei enää voida sanoa, että verojärjestelmä on kokonaisuudessaan edes progressiivinen.

Kokoomus ja sosiaalidemokraatit ovat istuneet hallituksessa 1980-luvulta asti lähes koko ajan. Ne sanovat, etteivät halua tasaveroa, mutta jos tutkija on oikeassa, tasaveron ne ovat meille kätilöineet.

kansanedustaja
Matti Ahde (sd.)
-Tämän kahdenkymmenen vuoden aikana on tapahtunut muutokset, että nimenomaan täällä pääomatulojen puolella käytetään tasaveroperustetta, ja se tietenkin on tehnyt verotukseen elementtejä, jotka ovat niin ku voidaan sanoa kulkeneet tasaveron suuntaan, mutta mutta todellakaan Suomessa ei olla tasavero-olosuhteissa.

kansanedustaja
Jari Koskinen (kok.)
-No, Suomessa veroprogressio on edelleen EU-maiden jyrkimpiä, ett me ollaan ehkä pikkusen päästy lähemmäks sitä mitä EU:ssa keskimäärin on, mutta sinne sinne EU:n keskiarvoonkin meillä on vielä tosi pitkä matka.

Tätä linjaa myös pienituloiset tukevat. Akavan parin vuoden takainen gallup kertoi, että yli puolet alle 1000 euroa kuussa ansaitsevista oli sitä mieltä, että 5800 euroa kuussa ansaitsevat joutuvat maksamaan liikaa veroja.

kansanedustaja
Jari Koskinen (kok.)
Pitääkö tuloverotusta mielestänne jatkossakin kautta linjan keventää?
-Kyllä, mun mielestä tää on osoittanut toimivuutensa jo voi sanoa viimeisen kymmenen vuoden aikana kun ollaan maltillisesti alennettu tuloverotusta, niin se on ollut hyödyksi koko yhteiskunnalle ja kaikille suomalaisille.

kansanedustaja
Matti Ahde (sd.)
Minkälaiset alennukset eri tuloluokkiin pitää tehdä?
-No, meiän lähtökohta on ollut ja sitä myös tällä vaalikaudella on voitu toteuttaa, että pieni- ja keskituloisten veroastetta voidaan alentaa enemmän, että se painopiste ansiotuloverotuksessa on tällä puolella, ja että tätä ansiotulon ihan verovapaata osuutta kasvatetaan, ja näinhän on tehty koko tämän vaalikauden ajan.

kansanedustaja
Jari Koskinen (kok.)
Kelpaisiko kokoomukselle jatkossa semmoiset tuloveroalennukset, että kaikissa tuloluokissa veronalennus olisi euroina yhtä suuri?
-No, yleensä palkankorotuksetkin maksetaan prosenteissa sille palkalle, niin minä luulen, että samalla tavalla myös sitten veronalennuksetkin menee prosentuaalisesti.

Tämä prosenttien tasa-arvo tuo isotuloisen käteen enemmän kahisevaa sekä palkkoja korotettaessa että veroja alennettaessa. Näin se menee.

Toimittajaressun Älä osta mitään -päivän ostoksiin muuten hupeni 48 euroa. Verokarhu haukkasi siitä tällä kertaa 22 euroa eli 45 prosenttia. Näinkin se menee.

Sivun yläreunaan

---

---

---

---

---

---

---