YLE

Hae YLEstä:  

YLE A-Ö

---

Käsikirjoitusarkisto

TV1 maanantaina 25.9.2006 klo 21.00

RAUTAKOURAN JÄTTIMÄTKYT (tarina siitä, miten työn perässä matkustaminen voi johtaa kymmenien tuhansien eurojen veromätkyihin)

Toimittaja: Kai Byman

Asentaja Juhani Kakko (Raisio): "Joulukuussa niin 2004 tuli verottajalta selvityspyyntö 5 vuoden takasista päivärahoista ja matkakustannuksista. Aikaa selvittää 2 viikkoo."

Kakko: "En niinko uskonu toreks. Et täsä täytyy joku väärinkäsitys olla. Mut kyl se vaan, ko rupesin sitä selvittämään ni näin on käyny."

Kakko: "Öitä valvotaan ja pohditaan ja päätä särkee ja vattasa kolottaa ja orotellaan täsä nyt, et mihin päin tämä lähtee. Et koska tämä verottajan saattohoito loppuu."

Kakko: "Pääs on pyäriny kaikenlaisia hullujakin ajatuksia ja kaikennäkösii, et mitä täsä ny sit tekee oikeen, et kestääks tään ruljanssin loppuun saakka."

Raisiolaisen asentajan, Juhani Kakon elämässä mikään ei ole ollut entisellään sen jälkeen, kun verottaja ryhtyi puristamaan häneltä yli 70 000 euron jälkiveroja kaikkiaan seitsemältä vuodelta. Kohta kuusikymppinen Kakko on työskennellyt komennusmiehenä vuodesta 1970 lähtien. Työmaita on ollut eri puolilla Suomea ja Keski-Eurooppaa niin paperitehtailla, jalostamoissa kuin prosessiteollisuuden kunnossapitotöissäkin:

Kakko: "Se oli semmosta yhtä reissaamista: illalla tuli kotiin, ni aamulla ei tiätäny yhtään, et mihis sitä huamen mentiin."

Kakon elämä komennusmiehenä ei ole ollut kadehdittavaa: viikot alkeellisessa majoituksessa usein satojen kilometrien päässä perheestä vuosien ajan:

"70-luvullakin sitä melkein heinälarossa asuttiin ja sosiaalitilat oli -välil oli puunoksalla vaatteet ja välil oli jossain pilarin nurkas tual tehtaalla. Et sosiaalitilat oli kummoset oli."

Nyt -1,5 vuotta- Juhani Kakko on työskennellyt tässä lietolaisessa metallialan yrityksessä, jolla ei ole mitään tekemistä puheena olevien veromätkyjen kanssa.

Kakolla on monta kohtalotoveria Turun, Porin ja Rauman seuduilla. Lounais-Suomen verovirasto on määrännyt alueen kymmenille alihankkijayrityksille ja yli kahdeksalle-sadalle komennustyöntekijälle massiiviset jälkiverot vuosien 1998-2004 työkomennuksilta. Kaikkiaan verohallinto on maksuunpannut lähes 4 miljoonan euron jälkiverot. Työntekijöiden osalta perittävä summa on keskimäärin kahdeksasta-kymmeneen-tuhatta euroa komennusmiestä kohti.

Kai Byman
Turku:
"Tuo takanani oleva Lounais-Suomen verovirasto on katsonut oikeudekseen tulkita, milloin pitkä työkomennus muuttuu vakituiseksi asumiseksi ja oikeus verottomiin päivärahoihin katoaa. Täällä Lounais-Suomessa reppumiesten päivärahojen ja matkakorvausten verokohtelu on ollut selvästi muuta maata kireämpää."

Verojohtaja
Jyrki Lehto
Lounais-Suomen verovirasto
(Lounais-Suomen uutiset 20.12.2004):
"Nää meidän veroratkasut perustuu kolmeen KHO:n ratkaisuun vuodelta 1987 ja koko joukkoon Turun hallinto-oikeudesta tulleisiin ratkaisuihin ja lähtökohta on tuloverolain säännökset. Ja olemme pyrkineet käsitykseni mukaan tekemään oikeita ratkasuja."

Komennusmiesten verotuskiistaa läheltä seurannut ay-toimitsija antaa huutia verolainsäädännön puutteille:

Ay-toimitsija
Jyrki Yrttiaho
Metalli 49, Turku:
"Kaikki jää tulkintojen varaan ja KHO:n ristiriitasten päätösten varaan ja sitten taas täällä hallinnon tasolla yksittäisten viranomaisten kannanottojen ja linjauksien varaan."

Lounais-Suomen veroviraston linja johti tilanteeseen, jonka takia eduskunta viime joulukuussa muutti tuloverolakia. Tällöin eduskunta edellytti, että jo maksuun pantuja veroja voitaisiin huojentaa, jos periminen on ilmeisen kohtuutonta. Laki valmisteltiin ja säädettiin kuitenkin kovalla kiireellä ja se osoittautui heti alkuunsa riittämättömäksi. Sitä paitsi: eduskunta ei voi puuttua verotukseen taannehtivasti.

Yrttiaho: "On hullu tilanne, että meillä on voimassa uusi lainsäädäntö, mutta hallinto pöyhii vanhoja papereita vanhan lain perusteella otettujen mielivaltaisten tulkintojen perusteella."

Vanhasen-Heinäluoman -punamultahallitus on ottanut työvoiman liikkumisen edistämisen yhdeksi tavoitteekseen. Eduskunnan syksyn käynnisti kiistely Heinäluoman lanseeraamasta 700 euron muuttorahasta.

KYSYMYS: "Maan hallitus kannustaa muuttamaan tai matkustamaan muualle työn perässä. Samanaikaisesti verohallinto rankaisee siitä. Aika omituinen ristiriita?"

Yrttiaho: "Tässä on niin huutava ristiriita, että..." "Toivois, että nyt kun muuttoavustuksia aletaan puuhata ja myöntää, niin siivottaisiin ensiksi tämä vanha sotku pois."

Jättimäisten veromätkyjen seurauksena satoja metalli- ja laivanrakennusteollisuuden komennusmiehiä on nyt Lounais-Suomessa vailla työtä. Reppuhommiin ei uskalleta lähteä, kun ajatellaan, että verottaja kuitenkin lopulta tulkitsee kaiken oman tahtonsa mukaan. Päivärahasotkun takia kotimaista työvoimaa korvataan jo täyttä päätä ulkomaisella:

Yrttiaho: "Pystyn luettelemaan lukuisia firmoja, joissa aiemmin saatto olla 40-50 suomalaista; nyt on 4-5 suomalaista ja loput on vuokratyövoimaa Baltiasta, Puolasta ja Venäjältä."

Tilanteen epävarmuus on ajanut jo kymmeniä ja taas kymmeniä rautakouria Norjan työmarkkinoille. Suomessa kymmenien tuhansien jälkiverot ovat suistaneet jotkut niin syvään toivottomuuteen, ettei inhimillisiltä tragedioiltakaan ole vältytty:

Yrttiaho: "No ei ole vältytty. Että tässä on todellakin sitten myös pettänyt kantti…että niitäkin tapauksia muutamia on."

KYSYMYS: "Siis jotkut komennusmiehet ovat ajautuneet itsemurhaan?"

Yrttiaho: "Kyllä. Tiedän kolme sellasta tapausta, että…"

Tästäkin huolimatta komennusmiesten pompottelu senkun jatkuu:

Kakko: "Nyt lähti hallinto-oikeuteen viimeset valitukset ja nyt orotellaan hallinto-oikeuden päätöstä. Saattaa mennä vuoden päivät, et ko tulee. Et ainaki vuoden päivät ollaan löysässä hirressä viälä."

Verojen, veronlisäysten ja korkojen kanssa Kakon päivärahoista menee huikea veroprosentti:

Kakko: "No jos nyt nämä kaikki tuloutetaan, mitä he on uhannu, ni se tää viimenen 7 vuotta ni noin 80%:a menee tuloista veroo."

Kakko: "Kyl täs on tullu niinko selkään puukotetuks pahemman kerran."

KYSYMYS: "Voitko vielä joskus kuvitella palaavasi komennustöihin?"

Kakko: "En, en. Ei kyl tää on sellanen opetus, et kyl tää riitti mulle…et mää en missään nimessä lähre enää."

KELPAAKO VAMMAINEN YHTIÖN HALLITUKSEEN?

Toimittaja: Sari Helin

Tässä on Kimmo-Koiso-Kanttila, 56 vuotta. Hän on entinen Saab-auton johtaja ja nykyinen hallitusammattilainen, mikä tarkoittaa sitä, että hän on muun muassa retkeilyvaatettaja Haltin hallituksen jäsen.

Kimmo Koiso-Kanttila on aktiivinen hallitusammattilaiset ry:n jäsen. Hallitusammattilaiset taas on taustajärjestö yhtiöiden hallituksissa istuvien miehien ja naisien taustajärjestö, jonka tarkoituksena on yhdistyksen sääntöjen mukaan edistää hyvää, ammattimaista ja eettisesti korkeatasoista yritysten hallitustyöskentelyä.

Ja tässä on Hallitusammattilaisten oma lehti: Boardnews. Uusimmassa hallitusammattilaisten lehdessä on Kimmo Koiso-Kanttilan haastattelu, jossa hän sanoo näin hallituskiintiöistä kysyttäessä:

"Miten joku ulkopuolinen taho voi määrätä, miten yhtiöitä hallinnoidaan? Seuraavaksi kai vaaditaan maahanmuuttajille ja vammaisille 10 prosenttia hallituspaikoista!"

Kimmo Koiso-Kanttila ei suostunut A-pisteen haastatteluun, mutta sanoi näin: "Vapaassa Suomen maassa jokainen saa ilmaista mielipiteensä, niin minäkin olen tehnyt"

Hallitusammattilaiset ry:n hallituksen puheenjohtaja TomPalmberg: Yhdistys ei ota minkäänlaista kantaa siihen mitä yksittäiset jäsenet sanovat.

Voisitteko te itse sanoa tällä tavalla?
Palmberg: Itsenäisesti ajattelevat henkilöt ilmaisevat itsensä eri tavalla eli mä olisin ehkä sanonut eri tavalla tän asian. Ei, mutta olen Koiso-Kanttilan kanssa täysin samaa mieltä siitä, että tästä kiintiövillityksestä pitää päästä eroon, mutta hän on käyttänyt ehkä pikkasen räväkkäämpää kieltä kuin mihin minä olen tottunut. Mutta hän on erinomaisen hyvä hallituksen jäsen siinä missä hän toimiii, hän saa edelleen puhua itsenäisesti.

Toimittaja: Istutte useissa hallituksissa muun muassa Ålandsbanken, jonka suuri yleisö tuntee. Onko teidän vierellänne hallituksissa maahanmuuttajia tai vammaisia?

Palmberg: No, Ålandsbankenin hallituksessa on maahanmuuttaja sikäli, että minä olen maahanmuuttaja, koska en ole oolantilainen, vaan mannersuomesta. Olen pikkusen ulkopuolinen minäkin. Pankin hallituksessa haluttiin, että siellä on muitakin kuin oolantilaisia. Tämä on minusta hyvä kuva siitä, että tämä niinkuin toimii.

Kynnys ry:n hallituksen puheenjohtaja Jukka Kumpuvuori:Kyllä tää lausunto loukkaa minua ja minun yhteisöäni vammaisia. Tuntuu siltä, että tämä Koiso-Kanttilan lausunto kertoo muustakin kuin tästä kiintiöasiasta ja kertoo yleisemmin hänen asenteestaan ja myös hänen edustamansa taustayhteistön asennoitumisesta vammaisiin.

Kumpuvuori: Kyllä nämä henkilöt edustaa todella merkittävää toimijaa tässä suomalaisessa yhteiskunnassa sekä liiketalouden puolelta että poliittisten kytkentöjen kautta eli kyllä siinä mielessä pitää miettiä, mitä sanoo ja voi esimerkiksi lukea Suomen perustuslakia, jossa vammaisuus on kielletty syrjintäperuste. Tässä mielessä olisin erittäin kiitollinen, jos Koiso-Kanttila ja hänen taustayhteisönsä esittäisivät julkisen anteeksipyynnön tästä lausunnosta.

Eli Kynnys ry haluaa anteeksipyynnön? - Kyllä.

HOITOTAKUUN MUSTAT AUKOT

Toimittaja: Pasi Särkelä

Tarja Kiviniitty sairastui vakavaan depressioon jo 16 vuotta sitten.

TARJA KIVINIITTY VEIKKOLA
"Sillon alkuun pääsin aika hyvin hoitoon, mutta tässä matkan varrella ollu tilanteita, jolloin esimerkiksi päivystykseen mennessä on kysytty et miks mä haluan sairaalaan, miks mä en menis kylpylään, oon sanonu sit etjos mä oon sairas haluun sairaalaan, jos haluan huvitella meen kylpylään"

Nykyään Tarja taistelee yhä sairautensa kanssa ja auttaa kohtalotovereitaan. Hoitotakuu on pahentanut tilannetta entisestään etenkin pääkaupunkiseudulla.

KIVINIITTY
"Sanotaan että tällaset yli 50 vuotiaat, jotka ei tavallaan enää töihin kuntoutettavissa niin heidät on siirretty pois psykiatrisen avohoidosta"

Hoitotakuun myötä tilastot olikin saatava kuntoon. Jonoja ei tarvitse purkaa, jos niitä ei päästetä syntymään.

PUHEENJOHTAJA PEKKA SAURI MIELENTERVEYDEN KESKUSLIITTO
"Ensiapu toimii myös mielenterveyspuolella, mut sit syntyy pyöröovitilanne, et ihminen pääsee kyllä ensiapuun, mut sitten pannaan ulos eikä tehdä mitään hoitosuunnitelmaa ja kun mitään hoitosuunnitelmaa ei ole ei synny myöskään mitään jonoa ja tulee tämmönen näköharha että ei ole olemassa mitään hoitotakuuseen oikeuttavaa jonojärjestelmää"

Hoitotakuulla pyritäänkin siivoamaan potilasjonot ja takamaan hoidon saanti määräajassa.

Kirsti Venhon reuma oireilee. Polvi on kipeä.

TOIMITUSJOHTAJA KAARINA LAINE-HÄIKIÖ SUOMEN REUMALIITTO
"Kun tätä hoitotakuujärjestelmää kehitetään niin pyrittäis siihen, yritettäis nähdä vähän syvemmin erilaiset sairaudet, esim. nivelreuna on semmonen sairaus, että siinä tilanne vaihtelee ihan päivittäin ja tällaset teollisuudesta lainatut hoitotakuuaikataulujärjestelmät ei sovi kaikille ja eri tavalla sairastaville ihmisille"

Reumaliitto osallistui potilasjärjestöjen selvitykseen. Sillä kartoitettiin hoitotakuun toteutumista potilaan näkökulmasta. Todellisuus osoittautui teoriaa monimutkaisemmaksi. Hoitotakuu tökkii.

LAINE-HÄIKIÖ
"Ihmiset eivät pääse määräajassa hoitoon, on vaikea saada puhelinyhteyttä terveyskeskukseen, lähetteitä on edelleen vaikea saada ja kaikkein heikoimmassa asemassa ovat ne potilaat, joilta ei löydy oikeaa diagnoosia."

Tarkkaivaisuus- ja ylivilkkaushäiriöistä eli aadeehoodeestä kärsivät ihmiset saavat valmennusta.
Hoito on ostettava yksityiseltä, koska sitä ei muualtakaan saa. Suurin ongelma on se, että tautia ei tunnisteta.

PSYKIATRINEN SAIRAANHOITAJA KIRSI SAUKKOLA
"Diagnoosia on vaikea saada aikaiseksi ja sen jälkeen vaikka diagnoosin saisikin - sen jälkeen on vaikea saada hoitoa.
Särkelä: Onko sinulla kokemusta, muuttiko hoitotakuu mitään?
Ei varsinaisesti muuttanu, edelleenkin adhd aikuisen on vaikea saada hoitoa perusterveydenhoidossa julkiselta sektorilta, sitä ei oikeastaa saa lainkaan ja erikoisterveydenhoidossakin tilanne on hankala"

Vaikein ongelma on lääkäripula. Potilaat joutuvat opettajan rooliin jankuttaessaan samaa asiaa jatkuvasti vaihtuville keikkalääkäreille.

LAINE-HÄIKIÖ
"Siksi olisi tärkeää, että juuri niille potilaille, jotka ovat riippuvaisia terveydenhuoltojärjestelmästä tää jatkuva perehtyneen lääkärin suhde"

Tilastojen valossa mennään toki parempaankin suuntaan. Leikkausjonot ovat lyhentyneet, vaikka lakia ei vielä kaikkialla osata lukeakaan. Eihän yli puolen vuoden jonoja pitäisi olla enää lainkaan. Osaa hoitoväestä myös pylväiden piirtely on alkanut tympiä.

LAINE-HÄIKIÖ
"Hoitotakuu on tämmönen deadlinejärjestelmä, tietyt asiat pitä hoitaa kolmessa päivässä, 3 viikossa tai 3 kuukaudessa ja kuitenkin ihminen on aivan toisenlainen sairastaessaan, eikä hän sairasta virka-aikaan tai määräaikojen sisällä"

Laskemisvimmaan on kyllästynyt myös lääkärinkunnan vanhin.

ARKKIATRI RISTO PELKONEN
"Suoritteet on suoritteita ja niitä on helppo laskea ja helppo mitata mutta nehän ei kerro kuin siitä osasta joka koskee tätä saatavuutta ja hoidon toteutumista, mutta eihän se kerro mitään tän ihmisen kohdalta millainen on hoidon taso, eihän se siitä kerro yhtään mitään"

Vaikeaa on laskeminenkin. Hoitotakuun seuranta perustuu sairaanhoitopiirien arvioihin. Todellisuus saattaa olla toisenlainen. Uutta seurantajärjestelmää rakennetaan parhaillaan, mutta kukaan ei tiedä saadaanko sitä toimimaan. Eikä uusikaan järjestelmä mittaa laatua.

PELKONEN
"Kyllä tietysti se kaikkein tärkein asia on, että kuunnellaan niitä ihmisiä, joita tämä koskee, siis ei pelkästään politiikkoja, päättäjiä, ei pelkästään hoidon ammattilaisia, mutta ennen kaikkea näitä kansalaisia, jotka tarvitsevat näitä palveluita sieltähän se totuus löytyy"

KIVINIITTY
"Peruspalveluministeri Hyssälä esittää julkisuudessa tällasia erinomaisia lukuja hoitotakuun toteutumiselle niin mä en ymmärrä mistä hän ne luvut vetää, jos hän jalkautus tänne potilaiden keskuuteen ja ottas potilasyhdistyksiin yhteyttä niin varmasti toisenlaiset lukemat tulisi"

Sivun yläreunaan

---

---

---

---

---

---

---