YLE

Hae YLEstä:  

YLE A-Ö

---

Käsikirjoitusarkisto

TV1 maanantaina 27.2.2006 klo 21.00

Poliitikkojen rahankeruu: verolaitkin saavat taipua

Toimittaja: Jari Kajas

Helsingin Hakaniemi viime torstaina. Vaaleista on aikaa nelisen viikkoa, mutta kauppa käy …

Matti Kouri, Ripella Oy:n toimitusjohtaja: ”Joo, myydään edelleen. Kyllä, kyllä.”

”Onkos kauppa käynyt?”

”Aina silloin tällöin käy. Ei nyt enää niin hirveesti, kun kampanja on ohi vähemmän tällä hetkellä.”

”Missäs sitä on vielä nähtävillä?”

”Erja näyttää …”

”Mikäs on suosituin artikkeli?”

Erja Lahikainen, Ripella Oy:n myyntipäällikkö: ”Tää on varmaankin tää Arabian teemuki, jossa on Tarja Halosen signeeraus alla.”

”Me ostettais yks tommonen. Paljonko se maksaa?”

”30 euroa.”

Kuittiin on rahojen saajaksi merkitty demareita lähellä oleva Ripella Oy. Sen kolmijäseniseen hallitukseen kuuluvat muun muassa puolueen hallintopäällikkö ja Kustannus Oy Demarin toimitusjohtaja. Vaikka Ripella Oy on arvonlisä-verovelvollinen, ei kuittiin ole merkitty arvonlisäveron osuutta.

”Jääkö nyt arvonlisävero tilittämättä valtiolle?”

Kouri: ”Tältä osin tietysti, koska kyse ei ole Ripellalle tulevasta rahasta vaan kyse on todellakin Presidentti 2006 ry:n välitystuotteesta.”

Toimitusjohtajan mukaan kuitissa onkin nimivirhe. Rahojen saajana piti olla Halosen tukiyhdistys.

Kouri: ”Todennäköisesti meillä on tytöt kirjoittaneet aikaisemminkin samalla tavalla, joka on tietysti väärin. Se on ilman muuta selvä juttu.”

Halosen vaalikampanjan käytännössä toteuttanut tukiyhdistys ei kampanjapäällikön mukaan ole maksanut arvonlisäveroa.

Markku J. Jääskeläinen, Halosen kampanjapäällikkö: ”Mä olen ymmärtänyt, että tämä toiminta ei ole sen tyyppistä, että siitä pitäisi arvonlisäveroa maksaa. Tähän liittyy myöskin seminaarin järjestäminen ja on ollu erilaista materiaalin myyntiä, jotka on myöskin tuottanut.”

Normaalisti verottaja tulkitsee maksullisten seminaarien järjestämisen ja erilaisen materiaalin myynnin elinkeinotoiminnaksi, josta verot on maksettava. Tämä ei kuitenkaan koske demariehdokkaan tukiyhdistystä.

Jääskeläinen: ”Tällainen yleishyödyllinen yhdistys on vähän toisentyyppisessä asemassa kuin joku yhtiö tai joku muu vastaava.”

Laki antaa mahdollisuuden poliittisille järjestöille toimia ilman arvonlisäveroa. Lähtökohta kuitenkin on, että verotonta varainhankintaa tehdään kampanjan-omaisesti - ei elinkeinotoimintana. Tämä käytiin läpi Turussa kun demarit myivät lähes koko 90-luvun kaljaa Ruisrockissa ja jäivät muun ohella kiinni myös arvonlisäverottomuu-desta. Veronkierto kävi demareille kalliiksi. Uusien johtajien lisäksi oli hankittava yli 200 000 euroa maksamattomiin tuloveroihin ja arvonlisäveroihin.

Verottajan tulkinnan taikasana on jatkuvuus, joka verohallituksen mukaan määrää milloin elinkeinotoi-min--nasta maksetaan tuloveroa ja arvonlisä-veroa.

Kari Aaltonen, ylitarkastaja, verohallitus: ”Tällaisena toimintana pidetään jatkuvaa ansiotarkoituksessa harjoitettua liiketoimintaa, johon liittyy yrittäjän iski.”

Jos verottaja siis katsoo kerran vuodessa Ruisrockissa tapahtuvan kaljanmyynnin olevan jatkuvaa, johon liittyy yrittäjän riski, niin miten sitten verottaja suhtautuu tukiyhdistysten kuuden vuoden välein jatkuvaan maksullisten seminaarien järjestämiseen ja vaalimateriaalin myyntiin?

Aaltonen: ”Tällainen tukiyhdistys katsotaan verotuksessa yleensä verovapaaksi yhteisöksi ja yleensä tällaiset yhteisöt eivät harjoita elinkeinotoimintaa, eivätkä he yleensä maksa arvonlisäveroa.”

Tuloverolain 22 pykälän mukaan yleishyödyllisiä - ja siis myös verovapaita - yhteisöjä ovat mm. puolueet ja niiden vaikutuspiirissä olevat yhdistykset. Kuusi vuotta sitten kirjakaupat myivät Esko Ahon vaalikirjaa. Nyt keskusta päättikin itse myydä Vanhasen "Se on ihan Matti" -kirjaa, ja välttää verot.

Jari Flinck, Vanhasen kampanjapäällikkö: ”Sitä painettiin kaiken kaikkiaan 30 000 kappaletta ja myynti näiden päivien tietojen mukaan on yli 20 000 kappaleen. Sen hinta on 30 euroa.”

Jokaisesta keskustan vielä tänäänkin netin kautta myymästä kirjasta jää siten arvonlisävero, kaksi euroa ja 20 senttiä, tilittämättä valtiolle. Keskustan kassa on siis lihonut yli 40 000 euroa, kun sen yleishyödyllisenä yhteisönä ei ole tarvinnut maksaa arvonlisä-veroa.

Myös Vanhasen tukiyhdistys on välttynyt arvonlisä-verolta vaikka se on myynyt arvokasta grafiikkaa ja järjestänyt kolme seminaaria, joiden tuotot olivat yhteensä yli 200 tuhatta euroa. Esimerkit eivät kuitenkaan ole sellaista jatkuvaa toimintaa, joka saisi verokarhun liikkeelle.

Aaltonen : ”Minun käsitykseni mukaan ei ole tiedossa mitään minkä vuoksi pitäisi määrätä arvonlisäverovelvolliseksi.”

Kun Halosen ja Vanhasen taustajoukot välttyivät verojen maksuilta, niin yllättäen Niinistön tukiyhdistys hakeutuikin oma-aloitteisesti arvonlisäverovelvollisek-si ja maksoi verot.

Jarmo Pekkala, Kokoomuksen hallintopäällikkö: ”Voisi kai sanoa, että siksi - varmuuden vuoksi, koska arvioimme, että meidän kampanjassa seminaarin myynti tulee olemaan sen verran mittavaa, että siitä on syytä ALV tilittää.”

Verottaja lähtee tiukasti siitä, että poliittisen toiminnan tukemisesta aiheutuneet menot eivät ole vähennyskelpoisia yrityksen verotuksessa. Rahakkaista seminaareista on kuitenkin tullut maan tapa, jolla tätä kieltoa kierretään. Verhoamalla seminaarit koulutukseksi saadaan tilintarkastajat muitta mutkitta hyväksymään pääsyliput yrityksen kirjanpitoon verovähennyskelpoiseksi menoksi.

Työmarkkinatukiuudistuksen nurja puoli: työttömät sossun luukulle

Toimittaja: Kai Byman

'Mummokerhoksi' itseään kutsuva ryhmä on koolla taloyhtiön kerhotiloissa Helsingin Myllypurossa. Kerholaiset suunnittelevat myyjäisiä tekemilleen käsitöille.

Työtön Tuire Granström: "Kuule, mulla olis aivan ihana -kuule tiäks- semmonen noita, joka tehdään noista sukkahousuista tiäksä naama ja…"

'Mummokerhoa' luotsaa 55-vuotias pitkäaikaistyötön Pirkko Seppä. Hänet työttömyyden kierteeseen ajoi terveyden pettäminen:

Työtön Pirkko Seppä: "Että mulla ei oo nivelet siinä kunnossa -mää en voi tehdä seisovaa työtä, en istua kauaa enkä myöskään kävellä pitkään. Ja eläkkeelle en ole päässy."

Myllypuron 'Mummokerhon' vetäjä on sikäli onnekas, että hänelle sentään etsitään eläkeratkaisua. Helsingin sosiaalitoimen ja työvoimatoimiston yhteiseen 'Eläkeprojektiin' pääsy on hänen kohdallaan jatkanut työmarkkinatuelle nyt lätkäistyä 500 päivän takarajaa. Muutoin Pirkko Seppää olisi uhannut putoaminen työttömyysturvan ulkopuolelle. Niin on käymässä arviolta 20 000-30 000:lle pitkäaikaistyöttömälle:

Puheenjohtaja Lea Karjalainen, Työttömien Valtakunnallinen Yhteistoimintayhdistys TVY: "No siinä on ryhmä työmarkkinatukilaisia, jotka tulevat todennäköisesti putoamaan toimeentulotuelle loppuiäkseen."

Karjalainen: "Ne ovat hyvin pitkäänkin työttöminä olleita -ihan laman aikoja, siellä on viistoista vuottakin työttömänä olleita ja sitä luokkaa. Erittäin pitkä työttömyyshistoria, alentunu työkyky sen mukana ja alentunu myös sosiaalinen kuntoisuus."

Seppä: "Jos on sellasii, kenen kunto ei kestä tätä, et on niinko työkunnoton, ni siinä mielessä ni mun mielestäni tää on väärin."

Karjalainen: "Laki sinällänsähän ei ole huono, mutta me pelkäämme nimenomaan sitä niin sanotusti sosiaalisesti vajaakuntoisten ihmisten ryhmää, jotka eivät itse asiassa kuuluisi sinne kortistoon laisinkaan, mutta joita siellä pidetään ja niitä ei saada seulottua eläkkeelle, vaikka eläke olisi useimmiten tämän sosiaalisesti vajaakuntoisen ryhmän niin ainoa oikea osoite."

Ohjelmajohtaja Harri Skog, hallituksen työllisyysohjelma: "On aika lyhytjänteistä humanismia sellainen ajattelutapa, että pelkän työttömyyden pitkittymisen vuoksi ryhdyttäisiin siirtämään suuria joukkoja eli tässä tapauksessa kymmeniä tuhansia ihmisiä eläkkeelle. Mikä olisi sen eläkkeen taso ja suuruus? Todennäköisesti se olisi suunnilleen sama kuin nyt on työmarkkinatuki."

Myllypuron Työttömät ry:n 12-vuotista olemassaoloa juhlistetaan Itä-Helsingissä.

Suomessa on käytössä kolme työttömyysturvan muotoa. Ensimmäinen on ansiopäiväraha, jonka suuruus riippuu aiemmasta ansiotasosta. Sitä maksetaan enintään 500 päivältä. Toinen on kaikille samansuuruinen peruspäiväraha, jonka enimmäiskesto on niinikään 500 päivää. Kolmantena on tasasuuruinen työmarkkinatuki. Sitä maksetaan työttömille, jotka ovat saaneet enimmäismäärän työttömyyspäivärahaa tai jotka eivät työttömäksi tullessaan täytä niin sanottua työssäoloehtoa.

Uudistuksen myötä työmarkkinatuki jatkuu 500 päivän jälkeen vain, jos pitkäaikaistyötön suostuu tukityöhön, koulutukseen tai kuntoutukseen. Tukea saa tällä hetkellä noin 150 000 suomalaista. Heidän keski-ikänsä on 44 vuotta. Täysi työmarkkinatuki on 23-ja-puoli euroa päivässä. Tuki vie yhteiskunnan rahaa vuodessa melkein miljardi euroa.

Työttömät epäilevät työmarkkinatukiuudistuksen mahdollisuuksia työllistää. Heidän mielestään nyky-yhteiskunnan oravanpyörässä heikosti menestynyttä joukkoa ollaan nyt lopullisesti siivoamassa ulos työttömyysturvalta sosiaaliluukulle. Mitä tähän sanoo työmarkkinatukiuudistuksen pääideologi?

Skog: "Mun mielestä on ihan hullua sellainen ajattelu, että puhdistetaan ikään kuin näitä kortistoja tai rekistereitä siirtämällä ihmisiä työmarkkinoitten ulkopuolelle, kun me päinvastoin tarvitaan kaikki ne voimavarat, mitä meillä itsellä on käytettävissä tulevaisuuden työmarkkinoilla, kun ikääntymisen seurauksena yhä suurempi ihmisjoukko vetäytyy pois työmarkkinoilta."

Työllisyyskysymyksiin perehtynyt yhteiskuntafilosofi ei usko työmarkkinatuen määräaikaistamisen tuottavan toivottuja tuloksia:

Filosofian tohtori Jukka Hankamäki: "Se saattaa jopa lisätä työttömyyttä eikä suinkaan johtaa työttömyyden vähentymiseen. Ja syy siihen on se, että erilaisissa organisaatioissa -sekä yhteisöissä että yrityksissä- tulee järkeväks ja suorastaan välttämättömäks organisoida ne tehtävät niin, että niitä voidaan teettää työmarkkinatuella tai työllistämistuella."

Hankamäki: "Tässä ollaan astumassa niinku tietyn kynnyksen yli. Siis noin periaatteellisesti."

Itsekin työmarkkinoiden heittopussina ollut filosofi pelkää työmarkkinatukiuudistuksen avaavan pidäkkeet laajalle halpatyövoiman käytölle. Sama asia huolestuttaa myös suomalaisten työttömien nokkamiestä:

Karjalainen: "Et mielenkiintoista, miten tämä tilanne lähtee menemään eteenpäin esimerkiks kuntien vanhuspalveluissa ja päivähoitopalveluissa ja näin…että miten tätä lakia lähdetään hyödyntämään niin, että osan työstä tekevät ne ihmiset, jotka eivät saa muuta kuin työmarkkinatukea ja siihen päälle sen ylläpitokorvauksen."

Työmarkkinatukiuudistus on kirjattu Vanhasen hallituksen hallitusohjelmaan. Hankkeessa ovat Keskustan työreformistit ja sosiaalidemokraattien oikea laita löytäneet toisensa. Yhteisymmärryksen syntymistä lienee edesauttanut, ettei uudistus vielä suoraan ulotu sosiaalidemokraateille ja ay-liikkeelle pyhään ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan.

Työmarkkinatukiuudistus lisää kuntien vastuuta pitkäaikaistyöttömien työllistämisestä. Työtön pitää saada koulutukseen, työharjoitteluun tai kuntoutukseen, muutoin kunta joutuu kustantamaan puolet hänen työmarkkinatuestaan.

Ennen työttömäksi jäämistään Pirkko Seppä teki pitkän päivätyön mm. kutojana, kotiapulaisena, kaupan kassana sekä toimistosihteerinä. Hänet kuntien vastuun kasvu vetää mietteliääksi:

Seppä: "Ja jos kunta pyytää multa vastapalvelusta ja mää en kumminkaan pysty antamaan sitä vastapalvelusta, niin loppuuko multa kaikki edut... Kyl koko ajan mul on pelko siitä, et miten käy. Et mulla on nyt maaliskuuhun asti aikaa saada päätöksiä taas, että mikä on tulevaisuus sen jälkeen."

Sivun yläreunaan

---

---

---

---

---

---

---