Kansanedustajavieraat

Vihreiden turkulainen kansanedustaja Janina Andersson ja Turun yliopiston tutkija Mari K. Niemi. ( YLE / Sami Tammi ) Vihreitä on viime aikoina haukuttu ”Kokoomuksen puisto-osastoksi”, joka kiltisti mukautuu muiden hallituspuolueiden tahtoon. Vihreiden turkulainen kansanedustaja Janina Andersson kiistää tämän. Hänen mukaansa vihreät ovat verisesti taistelleet omien tavoitteidensa puolesta hallituksessa.

Janina Anderssonin mukaan vihreät ovat keskittyneet enemmän tekemiseen kuin siitä kertomiseen.

- Olemme pohtineet, että pitäisikö meidän kertoa enemmän saavutuksistamme hallituksessa. Jos kertoisimme koko ajan saavutuksistamme, niin se voisi vaikeuttaa yhteistyötä hallituskumppanien kanssa.

Tulkinnat kamppailevat julkisuudesta

Turun yliopiston politiikan tutkimuksen laitoksen tutkija Mari K. Niemi allekirjoittaa sen, että vihreiden imago on ravan peitossa.

- Tulkinnat kamppailevat julkisuudesta. Hallitus ei aina aja vihreiden asiaa. Kun tehdään ympäristön kannalta hyviä päätöksiä, niin muut hallituspuolueet ottavat kunnian siitä. Vihreitä syytetään ainoastaan silloin, kun hallitus tekee ympäristön kannalta kielteisiä päätöksiä. Se on pienen puolueen dilemma. He ovat vähemmistössä. Kun asioita saadaan vihreiden halumaan suuntaan, niin se onkin isojen puolueiden ansiota.

- Meidän kannatus on 10% luokkaa ja silti uskotaan, että voisimme yksin kääntää laivan suunnan. Jos yli puolet äänestäjistä olisi kansamme samaa mieltä, niin silloin voisimme tehdä toisenlaisia päätöksiä, kommentoi Andersson. Jos me saamme taisteltua verisesti jonkun asian läpi, niin kaikki ottavat siitä kunnian, mutta näin se vain menee. Me saamme tappiot, mutta voitot jaetaan kaikkien kesken.

Sankarin roolin vihreät jättävät muille

Vihreät eivät halua esittää sankaria, joka tappelee hallituskumppaneita vastaan.

- Meidän pitää punnita, miten paljon saamme läpi meidän mielestä hyviä asioita. Minä olen viime vuosina laittanut ruutuun monta rastia, kun asiat ovat menneet oikeaan suuntaan. Siviilipalveluksen aikaa on lyhennetty, rasti ruutuun. Energiaveroja on korotettu, rasti ruutuun. Uusiutuvaa energiaa on lisätty, rasti ruutuun, listaa Andersson.

- Niin kauan kuin muistan, niin kaikki hallitukset ovat kannattaneet esimerkiksi turkistarhausta. Me olemme tässä asiassa vähemmistössä, eli me emme saa millään sellaista hallitusta, jossa enemmistö olisi meidän kannalla. Meillä ole tarpeeksi poliittista valtaa.

Ydinvoima, hallitus ja vihreät

Viimeksi vihreät lähtivät hallituksesta, kun se päätti rakentaa uuden ydinvoimalan.

- Huomasimme, että se ei auttanut. Sen jälkeen olimme melko pitkään oppositiossa ja sen on todella turhauttavaa, kun vuodet menevät ja ei saa kunnolla mitään aikaiseksi, sanoo Andersson.

Janina Andersson kertoi YLE Turulle lokakuussa, että hän jättää eduskunnan vuoden kuluttua, kun uusi eduskunta valitaan. Hän on tyytyväinen viime vuosiensa saavutuksiin.

- Koen, että olen saanut enemmän muutoksia aikaan viimeisen kolmen vuoden aikana kuin moneen vuoteen ennen sitä.

SDP:n kansanedustaja Heli Paasio ja Turkulaisen päätoimittaja Pauli Komsi Kauppahallin kahviossa. ( YLE / Petra Ristola ) Kansanedustaja Heli Paasio on SDP:n kannassa ja kritisoi hallituksen esittämää vaalilain uudistusta.

Paasion mukaan äänestäjän täytyy olla tietoinen siitä, mihin hänen äänensä menee. Uuden vaalilakiuudistuksen mukaan Turussa annettu ääni voi päätyä muun vaalipiirin ehdokkaan hyväksi.

SDP:n ehdotus olisi yhdistää pienempiä vaalipiirejä, jonka myötä tavoite äänikynnyksen tasoittumisesta toteutuisi paremmin.

Hallitus esittää, että vuoden 2015 eduskuntavaaleissa vaalitulos laskettaisiin puolueiden koko maassa saamien äänimäärien mukaan.

SDP hakee viidettä paikkaa vaaleissa

YLE Turun kansanedustajakeskustelussa mukana ollut Turkulaisen päätoimittaja Pauli Komsi pohdiskeli tulevia vaaleja ja eduskuntaryhmän puheenjohtajan Eero Heinäluoman roolia SDP:ssä. Viekö Eero Heinäluoma mahdollisesti Jutta Urpilaiselta mediatilaa? Paasion mielestä Jutta ja Eero eivät sulje toinen toisiaan pois.

-Heinäluomalla on oma tapansa näkyä julkisuudessa. Urpilainen on toisenlainen ihminen. Olemme eläneet nyt vasta reilun kuukauden Urpilaisen ja Heinäluoman yhteistä aikaa. Puoluekokous on koolla toukokuun lopulla ja katson sinne asti, ennen kuin kommentoin sitä, onko onnistuttu tai epäonnistuttu.

Tällä hetkellä Varsinais-Suomella on neljä kansanedustajaa, mutta viidettä paikkaa haetaan seuraavissa vaaleissa.

-Viidettä paikkaa tavoitellaan, sillä tavoitteet on oltava korkealla, Paasio kommentoi.

Äitiyslomalta vaalityöhön

Kesällä äitiyslomalle jäävä Paasio aikoo asettua ehdolle vuoden 2011 kansanedustajavaaleissa.

Odotusaika on sujunut hyvin, eikä Paasio näe ongelmana yhdistää äitiyttä ja kansanedustajan työtä.

- Meillä on vielä SDP:n jäsenvaali edessä. Sanotaan, että pyrin ehdolle. Mitä jäsenistö päättää, jää nähtäväksi, Paasio kiteyttää.

Ahtaajien lakko oikeutettu

Satamien ahtaajien lakko on herättänyt keskustelua pakkosovusta. Paasio pitää lakko oikeutettuna.

-Täytyy muistaa, että lakko-osapuolet neuvottelevat ja siellä on aina oikeutus taustalla. Meillä on oikeus lakkoiluun tässä yhteiskunnassa.

Elinkeinoelämän keskusliitto on vaatinut, että työrauhajärjestelmä uudistetaan.

-Lakko-oikeuden rajoituksesta on puhuttua aikaisemminkin, mutta tällaiset keskustelut on käytävä silloin, kun ei lakkoilla, vaan maassa on rauha. Tässä on kyseessä laajempi yhteiskunnallinen keskustelu sen suhteen, että missä vaiheessa huomataan mitkä työntekijäryhmät tekevät tärkeää työtä. Silloin, kun ahtaajat ovat työssä, harva muistaa heidän tärkeän roolinsa elinkeinoelämän kannalta.

Liisa Hyssälä (kesk.) ja tutkimusjohtaja Kimmo Grönlund (Åbo Akademi). ( YLE / Sami Tammi ) Lietolainen Keskustan kansanedustaja Liisa Hyssälä odottaa uusia kandidaatteja mukaan Keskustan puheenjohtajakilpailuun. Hyssälä odottaa etenkin Mauri Pekkarisen ja Anneli Jäätteenmäen ilmoituksia.

Hyssälä suhtautuu hieman epäillen Varsinais-Suomen oman ehdokkaan Timo Kauniston mahdollisuuksiin, koska Kaunisto on ilmoittanut, että ei halua pääministeriksi.

- En halua kenenkään mahdollisuuksia etukäteen olla karsimassa, mutta tietysti se, että hän ilmoitti, ettei ole sitten pääministeri, niin kyllähän se arkaruuttaa. Uskon, että puoluekokousedustajat lähtevät siitä, että pääministeri myös sitten aidosti vaihtuu. Ainakin omasta mielestäni kentän tuntoja tulkiten tämä on vahva signaali tällä hetkellä, Hyssälä muotoilee.

YLE Turun kansanedustajahaastattelussa mielipiteensä kertonut Hyssälä saa tukea näkemyksilleen Åbo Akademin tutkimusjohtajalta Kimmo Grönlundilta. Grönlundin mielestä voi olla hankalaa, jos Vanhanen jatkaa ja uusi puheenjohtaja tekisi vieressä vaalityötä.

-Ei se varmasti kovin helppo olisi. Ehkä Kaunisto tässä petaa nyt myös tulevaisuuden paikkojaan, mutta en nyt sitä osaa tarkkaan arvioida. Kaunistohan on profiloitunut puoluesihteeri Jarmo Korhosen kritisoijana, Grönlund toteaa.

Valovoimaa tarvitaan

Kummatkin odottavat nyt Jäätteenmäen ja Pekkarisen ilmoitusta mukaan lähdöstä.

- Luulenpa Jäätteenmäen kohdalla tärkeintä ovat kentältä tulevat signaalit. Varmasti hän olisi henkilö, joka johtotehtäviin pystyisi ja hänellä olisi äänestäjienkin kannatusta. Luulen, että hän ei lähde puheenjohtajapeliin häviämään, että siksi hän varmasti katsoo vielä, Grönlund pohtii.

Mikäli Mauri Pekkarinen ilmoittautuu mukaan, on kisassa kaksi konkaripoliitikkoa. Grönlund uskoo Mari Kiviniemen mahdollisuuksiin Pekkarisen ja Väyrysen haastajana.

- Varmasti tämä tilanne parantaisi Mari Kiviniemen mahdollisuuksia. Kyllä keskustankin puoluekokousehdokkaat miettivät, että kuka olisi valovoimaisin pääministeriehdokas. Ajatelkaa tilannetta, jossa istuvat Jutta Urpilainen ja Jyrki Katainen, niin kuka olisi se valovoimaisin henkilö tässä rinnalla, Grönlund kysyy saaden tukea Hyssälältä.

- Juuri näin. Pitää olla karismaa ja kokemusta. Poliitikoilla on kovat vaatimukset, Hyssälä toteaa, ja sanoo samaan hengenvetoon, että itse ei ole käytettävissä.

Jarmo Korhosen mahdollisuuksiin, mikäli hän kisaan osallistuu, eivät Hyssälä ja Grönlund usko.

Vaalit vuoden kuluttua

Eduskuntavaalit lähenevät päivä päivältä, mutta Hyssälän mukaan tämä ei vielä ole lamaannuttanut Arkadianmäkeä.

- Hallitus tekee koko ajan isoja päätöksiä. Lisäbudjetti ja kehysneuvottelut ovat tulossa. Lisäksi meillä on juuri nyt analyysissä Ahtelan työ työurien jatkamisesta. Varmasti näihin liittyy vielä suuria päätöksiä, Hyssälä toteaa loppukauden haasteista.

- Kyllä me olemme tehneet paljon ratkaisuja, jotka vastaavat ajassa olevaan haasteeseen. On todettava kuitenkin, että taloustilanne muuttuu niin kovasti, että tähän on koko ajan kyettävä vastaamaan. Nyt on velaksi otettava rahoja, jotka laitetaan elvytykseen.

Hallituspuolueiden yhteistyö hyvää

Grönlund toi keskustelussa esille taloustilanteen vaikutukset eri puolilla maata. Hänen mukaansa kurjuus ei nyt jakaudu tasaisesti kaikkialle. Hyssälän mukaan hallituksen yhteistyö on kuitenkin hyvää, eikä tuo epätasa-arvoa maan sisällä.

- Olen ollut ministerinä kahdessa hallituksessa ja voin sanoa, että yhteistyö toimii nyt erittäin hyvin. Aluepolitiikka on kaikille hallituksille ollut vaikeaa, se että miten löydetään tasapaino veturien ja muun maan alueiden välillä. Ei ole helppo yhtälö. Mielestäni tässä hallitus on kuitenkin tehnyt runsaasti alueellistamispäätöksiä, joissa pitkällä tähtäimellä alueille siirtyy työpaikkoja. Myönnän toki, että meillä on haasteita niillä alueilla, kuten Itä-Lappi, joissa väki vanhenee. Millä turvata palvelut siellä. kun kuitenkin näilläkin ihmisillä on oikeus asua kotiseuduillaan ja saada sieltä palveluja.

Kelan pääjohtajuus auki

Liisa Hyssälää on spekuloitu Kelan pääjohtajaksi virasta pois siirtyvän Jorma Huuhtasen paikalle. Kantaa Hyssälällä ei aiheeseen vielä ole.

- En ota siihen kantaa. Paikka ei ole ollut vielä auki.

Myöskään kansanedustajaehdokkaaksi seuraavalle kaudelle hän ei vielä ole ilmoittautunut.

- Harkitsen sitä parasta aikaa. Ilmoitan siitä kyllä. Työ on kiinnostavaa, Hyssälä toteaa lyhytsanaisesti.